Käyttäjän köyhälaulaja kirjoittamat vastaukset
-
Ei auta vesakon poisto joka paikassa, joskus tuntuu olevan jopa päinvastoin, syövät, tai vähintään katkovat vittuunnuksisaan jokaisen männyn latvan kun muuta suuhunpantavaa ei ole. Ja joo, kyllä täkäläisten hirvien liikettä hidastaa jo kappaleen alle metri lunta kunhan siinä on jonkinlainen kuori päällä.
Onhan AR siinä oikeassa että hirvien syömästä, ja muustakin sellupuusta on tällä hetkellä ylitarjontaa, se on eri asia kuinka kauan näin on, nykyisillä hirvimäärillä taitaa kuitenkin sellupuun ”tuotanto” olla taattua. Hyvälaatuisella mäntytukilla ei oman kokemukseni mukaan (n.60 vuotta enempi ja vähempi asiassa mukana olleena), ole vielä tähän päivään mennessä ollut menekki vaikeuksia, päin vastoin.
Sama alue kun syödään vuodesta toiseen, ei sinne monta kunnon tukkipuuta/ha, tule, lisäksi kuusta joudutaan viljelemään liian karuille maille juurikin sorkkaeläinten liian suuren kannan vuoksi.
Menee turhan vaikeaksi, kysymyksessähän oli savimättäisiin istutetut taimet, joista routa oli osan pullistanut ylös, mielestäni mätästys oli tavallinen ojitusmätästys, edellissyksynä tehty.
Muokkaamattomissa paikoissa taimet oli pysyneet paikallaan, joka sai epäilemään maanmuokkausta lähes pintaan olevalla savikolla, jossa kivennäismaa on hakusalla.
Sillä ei liene väliä miksi maan pintakerrosta nimitetään, niiltä osin kun se ei sammalta ollut, alueelta kuitenkin niitetty heinää ainakin 150 vuotta.
Edellä mainitsemassani tapauksessa sitä kivennäismaata ei paikoin ollut kohtuudella saatavissa, ensin parikymmentä senttiä humusta tai sammalta, jonka alla puoli metriä puhdasta savea.
Alue entistä merenpohjaniittyä, joka ehti niiton lopettamisen jälkeen kasvaa hiestä yhden sukupolven, nykyisillä hirvikannoilla koivulle uudistaminen hiukan haasteellista.Ei varsinaisesti liity otsikon aiheeseen, mutta istutukseen kuitenkin.
Savimättäisiin vuosi sitten istutettuja kuusen alkuja pyhäpäivän ratoksi paineltu takaisin koloonsa, saa nähdä jäävätkö henkiin, edellinen samanlainen savotta oli kymmenkunta vuotta sitten, osa uudelleen ”istutetuista” lähti kasvuun, osa kuivui.
Olisiko savikot syytä jättää muokkaamatta, ja panostaa muutama vuosi heinän torjuntaan, omat kokemukset viittaisi siihen suuntaan, toki se työlästä on.Heikko itävyys n.62% perämeren rantamaista kerätyn männyn siemenellä, kävyt pieniä ja vähänlaisesti,
Kuusella sen sijaan näkyy käpyjä olevan runsaasti.Apukylvö voisi olla paikallaan, itse teen sen tosin aina, luonnon siemen täydentää minkä täydentää.
Kun tuosta kuusen kanssa touhuamisesta vähänlaisesti kokemusta, niin miten on, iskeekö laho jos kaksihaaraisesta kuusesta napppaa toisen rungon pois ? Kyseessä sama n. 10 metrinen kuusikko, jonka käsittelyyn kyselin mielipiteitä tuolla toisessa ketjussa, tuo kaksihaaraisuus ongelma vain jäi kysymyksessä mainisematta.
Koivulla ei kyseistä operaatiota kestä mennä tekemään ellei halua lahopuuta.Antakaapa suosituksia mitä tehdä aurauspalteeseen 25 -26 vuotta sitten istutetulle aukkoiselle kuusikolle, aukot kyllä hyvin täyttyneet hieskoivulla. Edellinen omistaja tehnyt taimikon hoidon ajallaan, mutta jättänyt tiheäksi, runkoluku 1900/ha rinnankorkeusläpimitta 14 cm ja pituus 10m, vai antaako olla vielä puolenkymmentä vuotta tekemättä mitään ?
Aika raskaasti taidat väärinmuistaa, tilastojen mukaan alhaisin suomessa mitattu kesäkuun lämpötila – 7.0 astetta on mitattu 3.6.1962, toki tuokin kuusitaimikossa pahaa jälkeä saa aikaan.
Toki kuivatus ojituksella hoidetaan, toisaalta lehtipuun kuivattava vaikutus on suurimmillaan juuri parhaan kasvun aikana, jolloin liika märkyys on haitta, etenkin alueen havupuille, ja taas toisaalta syys – ja talvisateiden aikana puu on lepotilassa, eli käsittääkseni ei silloin kärsi märkyydestä.