Käyttäjän koutus kirjoittamat vastaukset
-
Timpalle sama kysymys.
Miten ja mistä löydät mainitsemasi ilmakuvat?Vai tarkoitatko ehkä Kansalaisen Karttapaikan kuvia.
Omilta alueiltani ne ovat pääosin viime vuodelta ja värikuvia.
Tarkkoja, mutta ei niistä yksittäisiä puita pysty laskemaan.Hyvää Joulua ja ensi vuotta 2013 !
Katselin tuon ohjelman. Tuttuja seutuja, kun ”turistina” olen useampia kertoja, viimeeksi heinäkuussa, ajellut noilla vanhoilla suomalaisseuduilla, sekä Norjassa, että Ruotsin puolella Värmlannissa.
Tuo tukkien kiskominen rattailla paksussa hangessa näytti aika hurjalta. Olisikohan helpompaa, jos rattaissa olisi isommat pyörät.Tuo korotettu 4-vetoinen Skoda oli minullekin yksi vaihtoehto hyvän kuljetustilan takia. Varmaan on ihan hyvä, mutta maavaraa omaan käyttööni liian vähän. Kannattaisi käydä koeajamassa myös tuo Subarun Outback diesel. Oulussakin niitä myydään, Oulaisista en tiedä.
Korjataan vielä noiden vanhojen hyvien metsäautojen maavarat:
VW 15 cm, Saab 99 18 cm ja Amazon 21 cm.Tuo Saab 99 selvisi todella hyvin huonoilla teillä ja lumessa. Siinähän maavaraa oli 20 cm. Volvo Amazonissa samoin, ja varmaan ”aurausmiehen käyttämässä” Kuplassakin. Niillä kyllä selvisi huonommillakin metsäteillä. Nyt esim. Golfeissa ja Passateissa maavaraa on 10-11 cm ja CRV:n dieselissäkin vain 17,5 cm. Subarulla sentään 20 cm.
Yhteen aikaan minulla oli metsäautona Wartburg farmari. Sama bensa kävi sahoihin ja autoon, ja taakse mahtui sekä raivaussaha että saunapuut. Halpaa ja käytännöllista.
Omat metsäni koostuvat useammasta pienestä metsätilasta napapiirin kahta puolta. Jokaiselle pääsee autolla, mutta maavaraa on oltava normaalia enemmän ja neliveto on tarpeen ainakin kelirikon ja lumen aikaan sekä peräkärryn vedossa. Asun etelässä, josta matka metsään vaatii hyvissäkin olosuhteissa kymmenen tunnin ajon. Aiemmin kaksivetoisten kanssa tuli perillä ongelmia, sitten oli pari crv Hondaa ja nyt pari vuotta Subaru Outback diesel, jossa jatkuva neliveto, hyvät tilat ja yllättävän pieni kulutus.
Muistan lukeneeni akkusahatestin, olisiko ollut jossain Metsälehden tai jonkin toisen alan julkaisun numerossa. Mieleeni on jäänyt siitä vain lopputoteamana, ettei Stihlinkään akkusaha sovellu metsähommiin.
ECHO näyttää ainakin esitteen mukaan käyttävän vain 12″ ja 13″-
laippoja. Shindaiwalla myös lyhyitä laippoja. Omaa kokemusta noista merkeistä ei ole, mutta niiden viiden vuoden takuu kiinnostaa.Tuo gla:n kuvaama kahden n.3 metrisen kangen käyttö on tullut koeteltua tositilanteessa. Yllättavan tehokkaan väännön sillä saa aikaan.
Kolot kaadettavan puun runkoon sekä alempaan kankeen ylemmän kangen alapäätä varten on tehtävä huolella, ettei rakennelma irtoa kesken työnnön. Ja varovainen on syytä olla. Parempi olisi, jos toinen olisi apumiehenä, koska yksin ei voi samanaikaisesti kangeta ja sahata.Tuota Leevin kertomaa konkelonpyörityskonstia käytin minäkin parikymmentä vuotta sitten vastaavaan 40 senttiseen ja 30 m korkeaan nojaamaan jääneeseen kuusen.
Kun kuusi lopulta äkkiä pyörähti ja kaatui, olin väärällä puolella ja tuo pitkä kanki linkosi minut ilmaan kuin märän kintaan. Onneksi alastulopaikka oli pehmeää sammalta ja turvavarusteet päällä.
Tuosta ja monista muistakin saman kuusikon puista sai kolme tukkia, kolme kolmimetristä kuitupuuta, ja latvasta vielä ison joulukuusen.
Lisätään nyt vielä, että tein hankintahakuuta yksin yksinäisellä paikalla. Traktoria, vinssiä tai muita apulaitteita ei ollut käytettavissa eikä lähimaillakaan.