Käyttäjän Koukku kirjoittamat vastaukset
-
-10C tai enemmän pakkasta http://www.uittokalusto.fi/tyorukkanen-nail-nahvuori-11.html
Lämpimämmällä kelillä http://www.jokasafe.fi/jokatherm.html
Ja jos hanska kelpaa, niin nuo on märällä kelillä lämpimät http://www.guide.eu/fi/produkter/Totalsokmotor.php?id=GUIDE%20146%20vuorillinen%20PVC#s=s;p=
Irtovuoret on hyvä olla, kuivuminen nopeutuu tuntuvasti.
Jättöpuista voi olla hyötyäkin, muutama rauduskoivu tai mänty siementää ympärilleen mukavasti. Luonnontaimista on sitten iloa jos istutus jostakin syystä epäonnistuu.
Parasta olisi jättää puut yhtenäiseen ryhmään ja valita jättöpuut jo leimikon teon yhteydessä. Maastokohta kannattaa valita tarkasti etteivät heti kaadu. Jättöpuiden alustan voi jättää raivaamatta, siinä on riistalle hyvä suojapaikka.
Yksittäisiäkin puita voi jättää vaikka pitkälle rajalinjalle merkiksi rajan viereen, kuusta en suosittele siinä tapauksessa.
Joku joskus tarinoi, että metsähallituksella oli muinoin tapana jättää palstan suurin puu pystyyn, muistoksi vanhasta metsästä. Olen tällaiseen törmännyt myös yksityisten mailla, onhan se komea tuollainen reilu kaksisataavuotias ikihonka.
Isoja raitoja kannattaa jättää aina jos niitä on, ei ole metsän tuotosta pois, mutta monelle eläimelle ja hyönteiselle tärkeä puu.
Pitäisikö myös piensijoittajia rangaista koska sijoitukset ovat liian pieniä ja rahaa laitetaan vielä vääriin kohteisiin, harrastuspohjalta? Jos siinäkin olisi vaikkapa tuollainen miljoonan euron raja, jos sijoitukset jäävät alle niin raippavero rapsahtaa.
Jostakin syystä Suomessa on tälläkin hetkellä yrityksiä jotka omistavat metsää ja tekevät sen kannattavasti, miksi ihmeessä jos se ei nykyisellä lainsäädännöllä kannata?
Koko hankkeen takana on luultavasti ajatus puun hinnan laskemisesta. Jos investointikulut kasvavat, on myös pakko myydä puuta ja silloin markkinat kyllästyvät ylitarjonnalla. Pahimmassa tapauksessa myös pientilalliset joutuvat myymään joko tilansa tai tilan puuston maksaakseen veronsa.
Metsätilat tuskin enää pienenevät, jo lohkomiskulut tekevät sen järjettömäksi.
Kuulostaa samalta kun rekkojen kuljetuskapasiteetin nosto. Autojen uusimisen maksaa yrittäjä ja kun kerta autolla voi ajaa suurempia kuormia on silloin taksoja pudotettava. Samalla toki polttoaineen kulutus nousee, mutta yrittäjähän sen maksaa.
Tätähän se on Suomessa, kovasti kehitetään mutta onko suunta aina oikea ja onko kokonaiskustannuksia mietitty loppuun asti?
Suomen on pelastanut kehitysmaan kohtalolta se että täällä metsät ovat suurimmaksi osaksi perheiden omistuksessa eikä suurten korporaatioiden plantaaseja joissa maattomat tekee nälkäpalkalla työt.
Pahasti pelkään että taas tehdään muutoksia jotka vievät asioita ainoastaan huonoon suuntaa. Pahimmassa tulevaisuudessa muutama, ehkä kymmenen suurta yritystä jotka omistavat metsät. MTK:n pitäisi olla valveilla ettei nykyistä toimivaa järjestelmää enää sorkita enempää.
Yritystoimintaa metsillä voi harjoittaa jo nykyiselläkin lainsäädännöllä kannattavasti, jos siihen on halua ja taitoa.
Metsä kyllä uudistuu ilman muokkausta jos vain siemeniä on saatavilla. Toki puiden siemensadot vaihtelevat, mutta ajastaan metsä nousee joka tapauksessa. Ylipäätään metsän uudistamisessa tulisi siirtyä suosimaan luontaista uudistamista taimien sijaan, siitä olisi montakin etua, eikä vähiten taloudellista.
Metsätalouden kannattavuus on melko heikoilla kantimilla tulevaisuudessa joka tapauksessa. Mitä halvemmalla puuston saa kasvamaan, sen parempi metsänomistajan kannalta. Kansantaloudellisesti pienaukkojen hakkaamisella tuskin on mitään merkitystä kun metsätalouden arvo kokonaisuudessaan alkaa olla muutaman prosentin luokkaa ulkomaankaupasta.
Uudistamiskulujen vaikutusta metsän rahalliseen tuottoon voi itse kukin laskea Metlan Motti ohjelmalla. Mutta kuten sanottua, jokainen voi metsällään tehdä kuten itse katsoo parhaaksi, oli se sitten peritty puuhapalsta, tai sijoitusmielessä hankittu plantaasi.
Itse näkisin pienaukkohakkuun lähinnä kaistalehakkuuna. Kaistalehakkuusta pitäisi olla tutkimustietoakin olemassa.
Uusi metsälaki on metsänomistajan kannalta positiivinen asia, vihdoin metsänomistaja saa itse päättää mitä metsälleen tekee. Tähän asti metsän kasvatuksen ainoa periaate on ollut tarjota teollisuudelle mahdollisimman tuottoisia puureservejä. Jatkossa otetaan metsänomistajan tuotto-odotukset paremmin huomioon.
Kyllä 0,3ha aukko yleensä taimettuu, vai monestiko olette nähneet eteläsuomessa puuttomia aukeita metsässä joka on hakattu 20 vuotta aikaisemmin?
Jos metsästään aikoo saada koskaan rahallista tuottoa, on pakko siirtyä luontaisen uudistuksen suuntaan. Laitetaan ensin vaikka kuusikon uudistukseen 900e ja sitten taimikonhoitoon 400e, noille jos laskee koron, niin ei paljon tuottoa tule näillä puunhinnoilla tulevaisuuden hakkuista.