Pitkän työuran monipuolisella työkokemuksella, sekä metsänomistajien että puunostajien leivissä, olen nyt metsänomistajana ihmetellyt, miten heppoisin perustein jopa kuntiakin on saatu asiassa käräjätielle. Eihän siinä metsänmyyjillä ole minkäänlaisia ”voittomahdollisuuksia”, koska todisteita mistään kartellien aiheuttamasta puunhinnan pudotuksesta ei ole olemassa. Vertailu naapurimaihin ja alan markkinoihin todistaa päinvastoin, että meillä puun hintataso on seilannut vähän liiankin korkealla, tehtaita ja sahoja on ajettu alas ja investoinnit suuntautuneet ulkomaille.

Metsänomistajille, jotka ovat erehtyneet antamaan valtakirjan tuolle yhteiskäräjähankkeelle – jota huomasin vuoden 2011 Metsäpäivillä kerättävän – antaisin kyllä neuvon, jos ei ole jo liian myöhäistä: vetäytykää ihmeessä hankkeesta pois, sillä ”voittomahdollisuudet” ovat olemattomat. Itse pitäisin sitä mahdolisena vain täysin alasta ja asiasta ulalla olevan oikeusistuimen tekemänä.

Sallan yhteismetsän toiminnanjohtajana operoin 1965-66 300 ha:n avohakkuun, joka aurattiin 1966 ja istutettiin 2+0 mä-taimilla 1969. Vuonna 2006 harvennushakattiin 72 m3/ha. Nykypuusto on n 100 m3/ha. Kasvu 43 vuodessa 170 m3/ha. ”Lähteen miehet” katselivat nappaskengissään 1960 -luvulla operoimiani uudistusaloja metsäautotieltä 1970-luvulla ja ennustivat niiden olevan 10 vuoden kuluttua pystyynkuivunutta rankaraiskiota. Ammattimiehenä en suoturpeiden happamuuksien tutkimuksilla metsätieteen tohtoriksi väitelleen tohtorin ennusteista hätkähtänyt, vain vähän naureskelin. Ja silloisten operaatioiden tuloksena – kun en metsätohtoreita uskonut – Sallan yhteismetsä on nyt voinut nostaa hakkuusuunnitteensa 40.000 m3/vuosi 75.000 m3
Hae kirjastosta: Osaran aukeat Tuhkasta hyvinvointi-Suomen perustaksi.(ilm.2012)