Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
A.Jalkanen:
”Mistäs saadaan energiapuuta lämpölaitoksille jos puun hinta käy niille liian kalliiksi ts. jos energiapuun hinta nousee kuidun vanavedessä?”
Nytkö jo on enrgiapuun liian korkea hinta ongelmana. Tähänastihan se on ollut niin että se hinta on muodostunut melkein pelkistä korjuukustannuksista, ei metsän omistajelle ole jäänyt mitään.
Tämä siis silloin kun emrgiapuu nyt on yleensä sattunut kaupaksi menemään.
Kyllähän Suomen metsätaloudella on aivan muut ongelmat kuin korkea hinta, päällinmäisenä. Enrgiapuussa nimenomaan pitäisi ensin päästä jonkinlaiseen tasaiseen kysyntäänkin edes.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Leppä, nimenomaan harmaaleppä on tosiaankin nykyisellään melko arvoton puu. Nopeakasvuisena tietysti hyvä energiapuu, mutta kun se enrgiapuun kasvatus ei kannata. Energiapuun jalostetummassa muodossa klapeinakaan leppä ei ole suosiossa, muilla kuin savusaunan lämmittäjillä. Paneeliahan lepästä saisi, mutta saisikohan sitä isommassa mitassa kaupaksi. Takavuosina leppää käytettiin valumallien teossa, pienen kutistuman vuoksi. Enää ei tullakaan ominaisuudella liene käyttöä. Sellupuuksikin on kuulemma joskus kokeiltu, laihoin tuloksin.
Onko leppä sitten aliarvostettu puu on vähän makuasia. Paremminkin voisi sanoa että se on juuri niin arvostettu kuin sen todellinen käyttöarvo on. Pitäisi löytää joku aivan uusi käyttökohde, tälle metsän terveyspoliisille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Marginaalierät ovat marginaalieriä, eikä niiden hinnan varaan kovin paljon voi rakentaa. Sen verran nuo hinnat kuitenkin vienti toimeliaisuutta saa aikaan, että metsäteollisuudenkin on lopultakin ruvettava ajattelemaan menettelytapoja.
Jos teollisuus nyt ajaa tiukkaa hintalinjaa, niin puun vienti saa vakiintuneita muotoja ja on teollisuuden harmina jatkossakin. Nyt sopivalla hintapolitiikalla saisi vielä vuodon tyrehtymään alkuunsa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Siankasvatus tuotti vielä pari – kolme vuotta sitten, rajusti. Sikatilalliset ostivat maata ja metsää innokkaasti. Nyt taitaa olla hiljaisempaa.”
Kyllähän lihotussikaloiden kannattavaisuus on ollut hiukan sitä sun tätä jo parikymmentä vuotta. Porsastuotantokin on nyt nollilla kysynnän laskiessa ja olihan porsaan hinnankin lopulta pakko joustaa.
Mistähän satuaapisesta Jätkä noita kommenttejaan vetelee. Ei tunnu olevan mitään todelllisuuden tajua kirjoituksissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ulkomaisten puunjalostajien tulo on virkistävää Suomen puumarkkinoille. Juuri tuo että heti löytyy kysyntää myös lyhyempiäkin tukkimittoja. Vaikka Suomen sahateollisuus on jo kauan vaahdonnut asiakaslähtöisyydestä. Mutta sitten tulee esiin tälläisiä Jätkän kertomia tapauksia kuin tämä kuusimetsen puutavaran katkaisu ja tuo linjaston mitoitus kysymys sahoilla. Nämä eivät ole mitään yksittäistapauksia, minä olen vastaavia kuullut.
Tuosta puutavaran poikkipanosta kuulin paneeli höyläämöstä, jolle kelpasi vain 55dm tavara, mutta se katkaistiin ennen höyläystä keskeltä poikki. Tämä oli siis jatkuvaa toimintaa siellä.
Jokaisella sahalla, missä minä olen käynyt on ollut juuri tuo veisuu ettei lyhyitä tukkeja kannata sahata kun linjastolle mahtuu myöspitkäkin tavara.
Ajatelkaapa mitä kansantaloudellisia menetyksiäkin tuollaiset menettelyt saavat aikaan? Valtavasti menee sahauskelpoista tavaraa sellukitaan ja sinne kun löytyisi kyllä puuta, vaikka kaikki sahauskelpoinen sahattaisiinkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tämä on sitä vapaata markkinataloutta. Erinomainen asia että joku on alkanut etsiä puun ulosvienti reikiä. Määrät ovat varmaan nyt ja tulevaisuudessakin pieniä. Niillä on kuitenkin samantyyppinen vaikutus kuin teollisuuden harjoittamalla marginaalierien tuonnilla. Ainakin nämä vientikaupat osoittavat teollisuudelle ettei se voi pitää hintoja miten alhaalla tahansa, se saattaa aiheuttaa viennin kasvua sellaiseksi että sillä on jo merkitystä teollisuuden puun saatavuuteen.
Vapaassa markkinataloudessa tapahtuu tälläistä ristikkäistä myyntiä jatkuvasti. Aikanaan kun olin merellä, lastasimme Saksan Bremenhavenista ja Belgian Seebrygestä kivihiiltä ja veimme sen Argentiinan Commore Divaraviaan. Hupaisaa oli että purkupaikka oli Argentiinan eteläosissa, siitä etelään päin on parin sadan kilometrin päässä yksi maailman rikkaimmista kivihiiliesiintymistä, jota myös siellä laajasti hyödynnetään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän hinnat ovat nousussa olleet sisämaassakin. Ruotsin vienti vain tukee kotimaista hintakehitystä.
Jos hintoja ei nyt ensi viikolla ala tulla metsäteollisuuden sivuille, niin kyse on tahallisesta pimittämisestä. Olisihan niitä hintatietoja voitu toki koko ajankin julkaista, pienellä huomautuksella että Stora Enson hinnat eivät ole mukana. Sattui vain tuo tietokone röhlömi niin sopivaan aikaan ja antoi sopivan tekosyyn.
Terveisin: Korpituvan Taneli
