Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Nykyinen ostetun puun varasto on niin pieni ettei tuollaista kuorenlähtöä ehdi kuitukoivulla tapahtua, eli se on mennyttä aikaa.
Tuo koivun makuuttaminen kasalla jonkun aikaa hakkeena oli muotia silloin kun esim. Kaskisten tehdas oli uusi. Puhuttiin koivun uuteaineista jotka sotkivat mm kuivauskuneen viiran jos oli liian tuoretta koivua. Kuitenkin jo paljon ennen tehtaan alasajoa tästä tavasta luovuttiin. Ainakin koivukeittoon ruvettiin silloin lisäämään hiukan mäntyöljyä, olikohan ollut muitakin kemikaaleja käytössä. Eli sekin on mennyttä aikaa
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuule Tolopainen, kyllä se vain niin on että ostaja se on joka määrää koivukuidun pituuden oli myyjänä sitten vaikka Metsähallitus tai kuka muu tahansa.
Koivukuidun pituus ei tosiaankaan oli yksinomaan hakkuu- ja kuljetustekninen kysymys, vaan ratkaisevaa on miten pölleistä saadaan tuohi pois tehtaalla. Sellainenkin rumpu johon voidaan panna havua rankana, kuorii huomattavasti paremmin koivulla jos koivu on 3 metristä. Koivun ja havun kuorinnassa on suuri ero. Koivu kuoriutuu huonosti, mutta taas sen kuori on prosessissa paljon vaikeammin erotettavissa kuin havun kuori.
Eli koivu pitää saada hyvin puhtaaksi, kun havun puhtausaste on vain lähinnä keittimen kapasiteettikysymys.
Eli myyjä, oli se sitten vaikka Metsähallitus, ei sanele koivukuidun pituutta!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”Sellufirmat maksaa pikkutukista hiukan enemmän kuin sahat. Myisitkö siitä huolimatta sahalle.”
Milloin missäkin, meillä tuo on aina toisinpäin plus sitten sahan parempi katkonta.
Kaiken lisäksi ainakin parissa viimeisessä tarjouksessa on sahan maksama hinta kuiduistakin ollut hitusen parempi kuin sellujättien.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos metsänomistus on järjestetty noin kun edellä avauksessa ja RA:n kommentissa selitetään, niin minun mielestäni ei ole syytä huoleen. Saattaa tulla jopa keskivertoa paremmin hyödynnettyä metsän hakkuumahdollisuudet. Tuota voisi verrata siihen että osakesalkku on annettu asiantuntijan hoitoon, silloin osingot ainakin tulee hyödynnettyä aikanaan.
Sitten pitää huolestua kun metsää ei käsitellä millään tavalla, vaan se vain on. Ihan sama käykö omistaja metsässään vai ei. Jos periaate on että metsä on vain pahanpäivän varalle ja sitä ei saa turhanpäiten hakata.
”Ei se hakannut paappavainaakaan, se olisi ollut köyhtymisen merkki jos metsää olisi hakattu.” Sanoi yksi tälläinen metsänomistaja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Maalaissepon kommentissa on toki perää.
Se ei kuitenkaan todista että työntekijöistä olisi todellista pulaa, joka voitaisiin ratkaista ulkomaisella työvoimalla. Emme me kyllä voi lähteä siitä että kaikki metsätyö olisi jatkossa oltava yhdenmiehen yrityksissä.
Alalle on koulutettu niin paljon väkeä, sekä jalkatöihin että konehommiin, että se ei ole ainakaan koulutuksesta kiinni ettei metsureita ole. Kysymys on yksinkertaisesti työn tarjonnan kausiluonteisuudesta ja myös huonoista kokemuksista alan työnantajista. Tarvitaan muita järjestelyjä työhän kuin suin päin ulkomaista työvoimaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt Ammatti Raivooja on tosiaankin oikeassa.
Näitä työvoimapulan huutajia ilmestyy aina tämän tästä. Niinkuin ketjusta aiemmin käy ilmi niin ne parhaat kaverit hakeutuu muualle töihin, kun haluavat vakinaisen työn ilman vuosittaisia lomautuksia.
Meillä ei todellakaan ole mitään metsuripulaa. Meillä on paremminkin pula metsureitten ympärivuotisista työpaikoista. Alalla pitää ottaa tosissaan se että Suomessa ei enää ole työvoimareserviä, josta voidaan ottaa mies pariksi kuukaudeksi töihin kun tarve on ja sitten sanoa vain: ”heippa, ensi kesänä samaan aikaan taas.”
Kyse ei ole vain metsureista, samaa ongelmaa esiintyy metsäkone puolella. Nyt vain pitäisi viisaitten miesten istua yhdessä alas ja pohtia tilannetta. Huuto työvoimapulasta ei auta. Jos otetaan isommassa määrin ulkomaalaisia, niin heillä on sama juttu, ellei jatkuvaa työtä löydy, niin sitten mennän lähimpään kaupunkiin vaikka katua lakaisemaan, kunha on jatkuva työ.
Jos tuntuu tutulta, niin olen kyllä kirjoittanut asiasta ennenkin. Valitan jos kertaus kyllästyttää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Asenteellista soopaa sanoisin Ammatti raivoojan raivoomisesta näistä ruokaasioista.
Kyllähän evästyksiä pitää kehittääkkin, mutta jokaisen uuden tutkimuksen perässä juokseminen erityisesti ravinto ja terveysasioissa on suorastaan tuhoisaa.
Ainakin pitäisi aina tarkistaa onko uuden tutkimuksen pontimena todella ihmisten terveys vai ituhippien maailman pelastamis toitotus.
Terveisin: Korpituvan Taneli
