Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä : ”Kuukelilla on hyvä tarkistaa omat tietonsa – jos osaa.”
Kuukkelin tiedot voi tarkistaa omilla tiedoillaan, edellyttäen että tietoa on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Teknisen koulun konemestarikoulutuskaan ei näytä menneen ihan putkeen.”
Tiedä siitä putkesta, mutta opettajien suorittaman arvioinnin mukaan pärjäsin kyllä ihan kohtuullisen hyvin.
Mutta Jätkähän tietää kaikesta kaiken, jos ei muuten niin sitten kuukkelin avulla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä tuntuu olevan hyvin hanskassa Jätkällä polttoaineitten lupaasiat ja muut metsäkoneilla tiellä ajotkin.
Toki meillä on metsäkoneet ajaneet aina myös metsäautotiellä, ilman että ne ovat ihan piloille menneet.
On tosiaan totta että tuo polttoaineitten verovalvonta kuuluu tullille. Kuitenkin poliisikin asiaa valvoo muun työnsä ohessa. Isommissa polttoaine ratsioissa on sitten tullin miehiä poliisipartion mukana.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mjo:
”Nykyaikaisissa laivoissa pyritään käyttämään vakionopeus koneita, jotka pyörittävät generaattoreita. Lisäksi on parempi käyttää useampaa generaattoria, verrattuna pariin isoon. Tällöin saavutetaan parempi säädettävyys, kun voidaan ajaa pyörivillä koneilla kokoajan lähellä optimaalista tehoaluetta. Tehon tarpeen muuttuessa käynnistetään/pysäytetään generaattoreita. Potkurien pyöritys tapahtuu sähkömoottereilla.”
Täydellinen kuvaus diesel sähköisestä voimansiirrosta, jota käytetään esim jäänsärkijöissä. Rahtilaivoissa se on vähän turhan kallis. Rahtilaivan potkuria pyörittää joko pääkone suoralla akselilla, kuten tapahtuu juuri näissä hidaskäyntisillä koneilla varustetuissa laivoissa. Erityisesti matkustajalaivoissa ja autolautoissa käytetään näitä keskinopeita dieseleitä alennusvaihteen kanssa tai jopa kytkimillä kytkien moottoreita yhteen. Tälläisiä ratkaisuja löytyy toki rahtilaivoistakin.
Jätkän oikeassa olemisen tarve tuntuu olevan valtava, mies joka ei ole koskaan käynyt laivan konehuoneessa yrittää kyseenalaistaan noin nejän ja puolen vuoden kokemukseni laivojen konepuolen erilaisiisa tehtävissä ja kolmen vuoden, teknillisen koulun konemestalinjan koulutukseni.
Keskustelu laivojen koneista loppuu minun puolestani tähän, ei kannata jakaa helmiä sioille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Kyse oli ISON laivan ISOSTA moottorista, jonka käyntinopeus oli n. 100 r /min.- kun ajettiin läppä lattiassa.”
Juuri tuollaisista minäkin puhuin esimerkiksi Värtsilä-Sultzer 9SD72 max kierrokset 125 r/min. 9 sylinteriä joiden halkaisija 72 cm. Tai Man 7 sylinteriä halkaisija 87 cm, max kierrokset 110 r/min.
Näissä ei kyllä sisällä kävelty käynnin aikana. Koneen seisoessakin yleensä siellä sisällä kontattiin tai ryömittiin huoltotöissä.
Nuo hitaat, isosylinteriset, ristipääkoneet ovat nykyisin historiaa, kun on opittu tekemään alennusvaihteistoja ja kytkimiä jotka kestävät myös noissa teholuokissa. Nykyiset laivadieselit ovat uppomäntäisiä V koneita jotain 600-1000 r/min sylinterin halkaisija yleensä alle 50 cm, mutta sylintereitä on sitten kymmenittäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hankala asia kun vanhemmat yrittävät ohjailla elämää, vielä kuolemansa jälkeenkin. Joitakin vastaavia tapauksia tiedän, eikä sellaisista määräyksistä seuraa koskaan mitään hyvää.
Piiku on nyt ilmeisesti kuitenkin tehnyt oikean päätöksen asioista. Hänen tapauksessaan on varmaan parasta luopua kaikesta muusta ja jättää se talo muistoineen itselle, sopivalla tontilla. Näin saadaan tressaavat asiat ilmeisesti minimoitua.
Onnea matkaan Piiku!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Konemiehet kävelevät moottorin sisällä sen käydessä ja seuraavat käyntiä.”
Nyt on Jätkän kaveri heittänyt pienen merimiesjutun Jätkälle!
Olinhan siellä minäkin, lämmittäjänä höyrylaivoissa, moottorimiehenä moottorilaivoissa. Jopa sitten vähän konemestarin hommissakin.
Minä kyllä käytin käynnin aikana koneen ulkopuolella olevia hoitotasoja ja portaita. Sitten kyllä satamassa ollessa sukellettiin sylinteriin yms.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ongelma ei olekkaan laivojen käyttämä energia. Laivakuljetushan on hyvin energiaystävällistä.
Kyse on laivojen käyttämän raskaan polttoöljyn laadusta. Erityisti sen rikkipitoisuus on huikea. Onhan se muutenkin melkoista mönjää. Aikanaan kun laivoissa työskentelin, niin raskaan polttoöljyn lämpötila piti olla sellainen vähän yli sata astetta että se meni edes jotenkuten suuttimista läpi. Vähänkään viileämmällä kelillä sai kannelle vuotaneen öljyn yli kävellä vapaasti tahraamatta kenkiään. Kun sitten tälläistä tököttiä poltetaan dieselissä, ei voi olettaa pakokaasujen olevan ihan niitä puhtaimpia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Oksapuu:
”Karsitusta rangasta tienvarressa tarjottiin juuri 34€ motti+alv. Lastatut hakerekat näyttää lähtevän ihan eri suuntaan…”
Missä karsitusta rangasta tuollaisia tienvarsihintoja maksetaan?
Jos minulle maksettais 34€ karsitusta rangasta, niin meidän mettästä ei sen jälkeen kuitupuuta tehdä yhtään kalikkaa. Onhan se karsitun rangan mottikertymäkin jo hiukan suurempi kuin kuidulla. Lisäksi se että saa panna kaikki samaan kasaan, sellaisetkin puut, jotka eivät selluun kelpaa.
En muuten usko alkuunkaan tuohon hiilijalanjälki laskelmaan. Koko hiilijalanjälki homma on verrattavissa niihin sadun keisarin uusiin vaatteisiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin kyllä kaivospuu tehtiin pituus jalkoina 4…12 jalkaa. Paksuudet tuumina. Taisi kaivospuun ostokin loppua jo 60 luvulla.
Kuusi paperipuu sitten metrisenä ja senttimitoin. Sitäkin joskus ostettiin 4 jalkaa ja muistaakseni jopa 3 jalkaakin pitkänä, kun meni englantiin. Oli kyllä harvinaisempaa, taisivat oppia Brititkin käyttämään metristä puuta. Sitten siirryttiin 2 metriseen ja konekuorintaan, sekin jo 60-luvulla. Moottorisahalla ei enää ”saanut” justia pituusmittaa, niin hiomotkin joutuivat katkomaan puun itse ja pätkät meni selluksi.
Sullipuu aloitettiin sitten 2 metrisenä, sai olla mäntyä ja pihkarosokuuset yms sekaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
