Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Varsi: ”Nyt on etelä ja länsi Suomessa niin paljon lunta, että kauris ja peura kannan kasvua se jo rajoitaa. Kauriit tulee pihoihin lintualaudoilta etsimään ruokaa, joten on ravinnosta puutetta.
Ei täällä Etelä-Pohjanmaalla ainakaan mitenkään erikoisen paljon lunta ole tällä hetkellä. Ja kartan mukaan koko etelä- ja Länsi-Suomessa on alle 50 cm. Tosin aiemminkin todettu etteivät kartat lumitilanteesta kerro koko totuutta.
Nyt on kyllä Huomiseksi luvassa oikein kunnon lumipyry tännekkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo: ”Ihmisten lisääntymistä on säädelty kemialliseti jo lähes 60 vuotta. Kertokaa jokin syy, miksi sorkkaeläinten määrää ei voitaisi säädellä kemiallisesti.”
Jos esität keinon jolla aineet voidaan antaa suoraan eläimelle, niin ettei sitä mene hallitsemattomasti luontoon.
Ei se ihmisten lisääntymisen sääntelykään ole ollut pelkkää tieteen voittokulkua. Ongelmia on tullut ihmisille ja luonnolle. Jäteveden puhdistamojen lietteestä on mitattu huomattavan suuria hormonipitoisuuksia, joiden vaikutusta luonnon tasapainoon voidaan vain arvailla
Ei siis pitä huiskia kemikaleja suruttomasti ympäriinsä, kun ei tiedetä kokonaisvaikutuksia.
Toisaalta hierot vallan väärää lapaa tässä asiassa.
Tuo kemiallinenkin torjunta vaatisi päätöksentekoa korkealla tasolla. Nykyisessäkin tilanteessa pullonkaula on nimenomaan tuossa päätöksenteossa. Vanhoillakin konsteilla homma, ainakin vielä, hoituisi kunhan niitä voisi vapaasti käyttää.
Pitää ensin tehdä seuraavat päätökset:
1. Kaikenlainen villiläinten ruokinta ja on kiellettävä
2. Valkohäntäpeuran metsästys on vapautettava kaikista rajoituksisata lukumäärän ja ajankohdan suhteen. Vain metsästyksen turvallisuuteen kohdistuvaa sääntelyä tarvitaan.
3. Hirvien kaatolupamaksut poistetaan. Jokainen seura saa kaataa Metsänomistajien määrittelemän määrän hirviä.
Kun nämä päätökset ovat olleet voimassa 5 vuotta niin tilannetta voidaan tarkastella uudelleen. Jos tilanne vaatii, pitää keinovalikoimaa lisätä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo: ”Liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä oli viime vuonna ilman museoautoja 11,7 vuotta, kun vuonna 2008 9,9 vuotta.”
Kehityshän menee hyvään suuntaan kun ei olla enää autojen kanssa ”aja vuosi ja heitä pois” taktiikassa. Nimenomaan kaikkien hyödykkeiden käyttöikää pidentämällä se hiilijalanjälkin pienenee.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo: ”Saksassa metsiä on hoidettu monin kerroin kaavamaisemmin kuin meillä jo 300 vuoden ajan. Sama malli otettiin meillä käyttöön yli 100 vuotta sitten”
Sata vuotta sitten meillä alettiin selkeästi kokeilla viljelymetsätaloutta, muutenkin kuin koeruuduissa. Tämä tapahtui yhtiöiden ja kai osin myös metsähällituksen mailla.
Yleisemmin viljelymetsätalouteen Suomessa siirryttiin vasta ns harsinta julkilausuman jälkeen, neljäkymmentäluvun lopulta alkaen. Vastaan hangoittelu oli voimakasta ja vielä 60-luvulla oli paljon isäntiä, jotka sanoivat metsäteknikolle että meidän metsään et sitten aukkoa rajaa.
Nyt voidaan sanoa, että viljelymetsätalous on lyönyt itsensä läpi. Tosin esim. minulla on vielä yksi kuvio, jossa harsinta-aika näkyy selvästi, vaikka olinkin 60-luvulla kylähullu kun aukotin vajaatuottoisia harsintajätemetsiä surutta. Homma tosin jäi kesken kun lähdin muihin töihin. Niiden välissäkin sitten aukon tekoa jatkoin ja olen jatkanut eläkkeelläkin ollessa. Näin jälkikäteen olen hunttaillut, että parahan tuloksen olisin saanut, jos olisin nuo harsinnan jäljet hävittänyt viimeistä piirtoa myöden 80-luvun loppuun mennessä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: ”Jopa Kauhajoella on tavattu melko järeää Rauduskoivua, ”
Olen minäkin niitä toki täällä nähnyt, mutta niin harvinaisia ovat ettei tosiaankaan ole niille vähille edes markkinoita.
Täällähän on laajoja metsäalueita, joissa raudusta ei edes ole luonnonvaraisena. Minäkin aikanaan peltoon 4ha niitä sitten istutin. Jo parimetrisinä olivat väkkäröitä ja sitten tulivat hirvet ja pääosa uudistettiin sitten havupuulle. Sen loppuosan koivut pantiin tukkikokoisina sellupinoon toissatalvena, kun ei yhdessäkään tukkilaatua. Korpituvan ympärillä niitä on vielä muutama kymmen maisemapuina, ei yhtäkään tukkilaatuista.
Olen seurannut erään metsäkeskusta palvelleen metsäteknikon vastaavaa peltokoivu viljelmää. Virheenä hänkin sitä istutusta piti. Hän kuitenkin oikein tarkalla hoidolla ja hirvettömässä paikassa sai kai muutaman tukinkin siitä, sitä koivikkoa hoidettiinkin kuin omenapuutarhaa, jokainen oksa arvioitiin että mitä tehtäis. Nyt siinä kasvaa hyvä kuusikko, jonka hän aikanaan koivujen alle istutti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: ”Pohjanmaalla ei osata arvioida suoruutta ja mutkaisuutta. Havukuitu on aina pääsääntöisesti melko suoraa, mutta lehtipuun kohdalla mutkaisuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon puulajin luontainen mutkaisuus. Koivutukkia ei uskalleta tehdä lainkaan, vaikka puusepät ostaa Keski-Suomesta melko kempuroita lankkuja täydellä hinnalla. ”
Minä muutaman vuoden olen niitä sellutehtaalle tulevia koivuja kattellut. Kyllä oppi erottamaan mistä kuorma on tullut. Jos oli vähän Keskisuomesta päin, niin oli todella aivan eri koivua, kuin Pohjanmaalta. Puhumattakaan venäjän puun koivusta, niitä joskus ihmettelinkin, että miksi ne on sellutehtaalla.
Minullakin muuan Keski-Suomesta tullut ostaja pani kauppakirjaan koivutukin. Koivua oli 400 mottia ja järeääkin, mutta hyvällä tahdolla motomies teki sieltä neljä (4) koivutukkia, mutta kyllä nekin sitten loppuviimeksi pantiin koivukuitukasaan. No sinne ne olis viimeistään vaneritehtaalla joutuneet. Minä sain kuitenkin niistä sen koivutukin hinnan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Omapäinen: ”Aikoinaan oli tehtaan kuorimarummussa ongelmia alamittasten ja pätkiksi menneiden kuitujen kanssa. Tukkivat kuorimarumpujen terien välit”
Terät oli kyllä hakussa johon puu meni rummusta kuljettimella, jossa oli huuhtelu ja metallin paljastin. Hakkua pätkät ei tukkineet, mutta menivät kyljittäin hakkuun ja tuli ”päreitä”, jotka eivät kelvanneet keittoon. Siksi oli käytössä erillinen pätkähakku, johon pätkät hakkukuljettimen aukon kautta yritettiin ohjata. Pätkähakku kun oli pienempi, niin pätkätkin saatiin siihen oikean suuntaisina.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä tuulenkaatojen kanssa on selvintä olla kaksi sahaa.
Yksittäisen puun kanssa vielä pärjää mutta kun alkaa olla ristikkäin niin sitten se onkin jo hauskempaa. Pinotaran teon kanssa vielä pärjää kun voi aloittaa latvasta tavittaessa. Tukin teko haastavampaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
