Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka ei olekaan otsikon aihe tyrni, niin kerrottakoon kuitenkin.
Tyrni viihtyy missä vain, esim pellossa, se ei sinänsä tarvise rannikkoa menestyäkseen, kuin yhden asian takia. Se on nimittäin hyvin huono kilpailemaan esim. ruohokasvien kanssa. Kun sitä kasvatetaan pellossa pohjanmaalla se tarvitsee ihmisen apua heinä- yms kasvien kanssa. Se kestää kuitenkin merivettä hyvin ja on aika vaatimaton muutenkin, kallionkolo riittää sille. Tästä syystä tyrni kasvaa rantakallioiden kupeessa ja ihan ulkoluodoillakin. Merivesi ja karut kalliot pitävät heinä yms kasvit pois sitä kiusaamasta. Sillä on siis oma turvallinen kasvupaikka, jossa muut eivät pysty kasvamaan, mutta tyrni kukoistaa. Tutkijat ovat löytäneet tuhansia vuosia vanhoja tyrnin jäänteitä kaukaa sisämaasta, muinaisten rantakivikoiden liepeiltä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla kaksi mersäpalstaa, toisella palstalla raudus ei menesty istuttamallakaan. Ei edes entiseen peltoon kivennäismaalla saatu kunnon rauduskoivikkoa. Eikä raudus leviä siellä luontaisesti, vaikka istutettua puuta on kyllä siementämään. Toisella palstalla maa on karua hiekkakangasta, mutta raudusta kuitenkin kasvaa ihan kotalaisesti. Siellä raudus on ainoana luontaisena koivuna ja leviää helposti avoimille paikoille
Aiemmin kun asuin Kaskisissa, siellä kyllä, meren saaressa, raudus kasvaa pihapuuna ihan hyvin. En kyllä tiedä miten se siellä luonnonvaraisena menestyy.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen on todella nyt löytänyt tiedonjyvän. OL3 kun poistuu jonkun häiriön takia verkosta ennalta ilmoittamaatta ja kertaheitolla, ollaa lirissä.
Aikanaan muutamat vuodet voimalaitoksilla työskennelleenä tiedän kyllä mikä ongelma tulee kun koko verkosta häviää sähköt ja sitten laitoksia kihnutetaan päälle varadieseleiden avulla. Kun sitten olisi jotain tarjota verkkoon, niin pala kerralla verkkoa laitoksen perään. Helpoimmin siitä tilanteesta selviävät kai vesivoimalat, mutta pala kerrallaan se verkko niidenkin perään pitää kytkeä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun täällä luotetaan Tieteeseen ja lehdistöön niin kovasti näissä asioissa, lienee paikallaan huomioida muuan seikka:
Helsingin sanomat ja Kuopion sanomat saivat äskettäin julkisen sanan neuvostolta langettavan tuomion. Syy oli se että olivat uutisoineet luontokadosta ilman Todenperäisiä tietoja. Kun näin käy, herää kysymys paljonko menee puuppua läpi, niin ettei kukaan tule edes tarkistaneeksi todenperäisyyttä. Lisäksi sitten uutisten ”värittäminen” ja otsikoinneilla kikkailu.
Kyllä tämä ilmastokupla vielä joskus puhkaistaankin, mutta paljonko ennen sitä sen nimissä tehdään vääriä päätöksiä?
Terveisin Korpituvan Taneli
Niin jäi se varsinainen kysymys vastaamatta. Meillä istutetaan vain edellisenä kesänä mätästettyyn. Minä istutan ilman mätästystä, jos on pakko istuttaa eikä mätästystä ole edellisenä kesänä tehty. Viime kesänä panin mätästäjälle ohjeeksi että jokainen mättään yli ajetaan telalla tai ihan erikseen painetaan kauhalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tomperi: ”Onko mätästys edes tarpeellinen? Mistä sen tietää kannattaako mätästaa vai ei?”
Etkö ole koskaa nähnyt metsään kaivettua ojaa ja ojamaiden päälle ilmaantuneita taimia? Jos metsässäsi ole koskaan tehty ojaa, niin mene katsomaan naapurista.
Parhaan opin mätästyksen tehosta sain kun metsääni tehtiin ensimmäinen piennartien pätkä. Sen latväpäätä ei ajettu ollenkaan, ja voi mikä puunkasvu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ensi kerta se oli minullakin että näin konejäljessä parsimisen tarvetta. Tosin taannoin oli hakkuutyömaa, jossa ajomiehet olivat niin laiskoja, etteivät ajaneet kaikkia puita. Yritin ilmoitella ostajallekin, mutta tuloksetta. Silloin keräsin sitten rautahevolla puut pois ja myin hankintana, varmistin vielä mittistä allekirjoittaessani että firma ei sitten enää niitä puita kaipaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Muistan kyllä tuon jutun. Silloin oli tosiaankin energiapuukauppa, jossa ostaja ei pitänyt raivausta välttämättömänä. Kaupasta ja sen ehdoista sopivat metsänomistaja ja ostaja keskenään. Urakkasopimus tehdään koneurakoitsijan ja ostajan välillä. Näitä on turha yrittää sotkea toisiinsa. Jos ostaja ei vaadi raivausta, niin raivaamattomuus ei ole metsänomistajan syy enää.
Nyt kun olen, sattuneesta syystä, siirtynyt ammattimetsurin käyttöön raivauksissa, niin kaikki hakkuualat on raivattuna jo ennen leimausselosteen tekoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kovasti sitä ollaan katkeria MHY:lle. Minä maksan mielelläni jäsenmaksun.
Toisaalta noukin vain rusinat pullasta. Mhy tekee leimausselosteen ja minä kilpailutan. Ostan heiltä taimet ja lainaan istutusvälineet. Osallistun yhteislannoituksiin. Mutta esim. Raivaukset ja muut metsurityöt ostan suoraan yrittäjämetsurilta tuntityönä
Terveisin: Korpituvan Taneli
