Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
JeesH-valta: ”Kaupasta ei lähde ulos mitään. Kaikki menee maan alle kaivettuihin roskasäiliöihin”
Jos Harjavallassa on näin, niin johan on takapajula. Minäkin tunnen parilla paikkakunnalla henkilöitä, jotka jakavat kauppojen ylijäämä elintarvikkeita tarvitseville. Se on vapaaehtoistyötä parhaasta päästä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän se on jo tutkittuakin tietoa, että talvisilla makuupaikoilla on hirvikärpäskotiloita eniten. Sitten tietenkin niitä tippuu koko ajan kun talvella hirvet kulkevat. Kesäisillä vaelluksilla on lähinnä vaikutusta seuraavan vuoden kärpäsiin, eli saavatko hirvet kärpäsiä nahkaansa vai eivätkö saa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kunhan nyt saataisiin edes täydellinen ruokintakielto aikaiseksi. Tietysti houkuttelu ruokinta metsästettäessä pitäisi sallia.
Lupamaksujen poisto saattaisi myös lisätä lupien hakua. Jos nyt yleensä haitallinen vieraslaji tarvitsee jonkun kaatolupakäytännön.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Hirvikärpästen puuttuminen joiltakin alueilta saattaa johtua esimerkiksi siitä, että hirvet ovat karttaneet alueita, missä edellistalvena on liikkunut paljon suurpetoja kuten susia.”
Älä yritä aktiivisesti unohtaa sääsuhteitten merkitystä hirvikärpästen kotiloiden talvehtimisessa ja kuoriutumisessa kärpäsiksi.
Meidän alueella hirviä oli viime talvena mieluumminkin enemmän kuin ennen. Alueen vhp kanta ei ole vielä niin suuri että se selittäisi hirvikärpäskadon. Jäljelle jää vain kesän poikkeuksellinen kuivuus.
Tässä muutama vuosi sitten oli oikein sopivan lämmin ja kostea kesä täällä. Silloin oli hirvikärpäsiä aikaisin ja aivan tolkuttomia määriä. Ne olivat lisäksi kookkaita ja hyvin akressiivisia. Sinä vuonna hirvikärpäsaika oli vähän lyhyempi, ilmeisesti siitä syystä, että ne olivat kuoriutuneet suotuisten olosuhteitten takia hyvin lyhyen ajan sisällä kaikki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
No, eipäs nyt kinastella!
Meilläpäin tuo hirvikärpästen vähyys ja pienuus johtunee kokonaan sääsuhteista.
Ei silti ole mitenkään poissuljettua, etteikö hyvin runsas peurakanta vähentäisi myös hirvikärpäsiä. Silloin se väheneminen täytyy olla vuodesta toiseen jatkuvaa, ei pelkästään tämän vuotinen ilmiö.
Kuten täällä on jo moneen kertaan mainittu, Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat paljon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: ” Jos paperia valmistetaan esim kuusesta ja kuidutus tehdään hiertämällä / hiomalla, ei lylyllä ole sen kummempaa merkitystä kuin kuusen oksillakaan.
Sensijaan, jos keitetään sellua, jää aika helposti lylypuun hakelastut ehjiksi, vaikka tavallinen puu on jo liuennut. silloin se täytyy seuloa pois ja siitä on tehty ns. oksamassaa.”
Kyllä se lyly ja kuusenoksa huonompaa hioketta tuottaa kuin suora puu. Paras hiomopuu on suoraa, oksat pieniä ja niitä on vähän ja mieluummin aika nopeakasvuista että ei ole paljon sitä tummempaa ”kesäpuuta”. 50-luvun alkupuolella kuulemma vielä hiomoissa porattiin oksiakin pois puusta ennen hiontaa.
Sellunkeitossa tapahtuu juuri kuten Jätkä sanoo. Jos sitten lylylastut kuitenkin osittain keittääntyvät, mutta massa jää raakaksi, saattaa se pahimmillaan aiheuttaa paperin käyristymää kopiokone- ja laserkäytössä kuumennuksen jälkeen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo vhp:n lisääntyminen ei ole hyvä uutinen vaikka se hirvikärpäsiä vähentäisikin. Siitä valkopyllyisestä se uusi vitsaus vasta meille tuleekin.
Täällä meilläkin tuota vhp:tä on mutta ei sen kanta viime vuosina niin ole noussut että se täällä hirvikärpästen määrään vaikuttaisi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
