Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kunhan nyt saataisiin edes täydellinen ruokintakielto aikaiseksi. Tietysti houkuttelu ruokinta metsästettäessä pitäisi sallia.
Lupamaksujen poisto saattaisi myös lisätä lupien hakua. Jos nyt yleensä haitallinen vieraslaji tarvitsee jonkun kaatolupakäytännön.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Hirvikärpästen puuttuminen joiltakin alueilta saattaa johtua esimerkiksi siitä, että hirvet ovat karttaneet alueita, missä edellistalvena on liikkunut paljon suurpetoja kuten susia.”
Älä yritä aktiivisesti unohtaa sääsuhteitten merkitystä hirvikärpästen kotiloiden talvehtimisessa ja kuoriutumisessa kärpäsiksi.
Meidän alueella hirviä oli viime talvena mieluumminkin enemmän kuin ennen. Alueen vhp kanta ei ole vielä niin suuri että se selittäisi hirvikärpäskadon. Jäljelle jää vain kesän poikkeuksellinen kuivuus.
Tässä muutama vuosi sitten oli oikein sopivan lämmin ja kostea kesä täällä. Silloin oli hirvikärpäsiä aikaisin ja aivan tolkuttomia määriä. Ne olivat lisäksi kookkaita ja hyvin akressiivisia. Sinä vuonna hirvikärpäsaika oli vähän lyhyempi, ilmeisesti siitä syystä, että ne olivat kuoriutuneet suotuisten olosuhteitten takia hyvin lyhyen ajan sisällä kaikki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
No, eipäs nyt kinastella!
Meilläpäin tuo hirvikärpästen vähyys ja pienuus johtunee kokonaan sääsuhteista.
Ei silti ole mitenkään poissuljettua, etteikö hyvin runsas peurakanta vähentäisi myös hirvikärpäsiä. Silloin se väheneminen täytyy olla vuodesta toiseen jatkuvaa, ei pelkästään tämän vuotinen ilmiö.
Kuten täällä on jo moneen kertaan mainittu, Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat paljon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: ” Jos paperia valmistetaan esim kuusesta ja kuidutus tehdään hiertämällä / hiomalla, ei lylyllä ole sen kummempaa merkitystä kuin kuusen oksillakaan.
Sensijaan, jos keitetään sellua, jää aika helposti lylypuun hakelastut ehjiksi, vaikka tavallinen puu on jo liuennut. silloin se täytyy seuloa pois ja siitä on tehty ns. oksamassaa.”
Kyllä se lyly ja kuusenoksa huonompaa hioketta tuottaa kuin suora puu. Paras hiomopuu on suoraa, oksat pieniä ja niitä on vähän ja mieluummin aika nopeakasvuista että ei ole paljon sitä tummempaa ”kesäpuuta”. 50-luvun alkupuolella kuulemma vielä hiomoissa porattiin oksiakin pois puusta ennen hiontaa.
Sellunkeitossa tapahtuu juuri kuten Jätkä sanoo. Jos sitten lylylastut kuitenkin osittain keittääntyvät, mutta massa jää raakaksi, saattaa se pahimmillaan aiheuttaa paperin käyristymää kopiokone- ja laserkäytössä kuumennuksen jälkeen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo vhp:n lisääntyminen ei ole hyvä uutinen vaikka se hirvikärpäsiä vähentäisikin. Siitä valkopyllyisestä se uusi vitsaus vasta meille tuleekin.
Täällä meilläkin tuota vhp:tä on mutta ei sen kanta viime vuosina niin ole noussut että se täällä hirvikärpästen määrään vaikuttaisi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen: ”Voi hyvät hyssäkät menkää metsään, ei niitä hirvikärpäsiä ole Esson baarissa. Metsissä niitä on aivan yhtäpaljon kuin ennenkin, ei niin mitään eroa viime vuoteen. Tuolaisella hirvitiheydellä kärpäsiä taatusti on.”
En juurikaan harrasta baareja ja Essoa ei edes paikkakunnalla enää ole.
Tolopaiselle ei mene näköjään kaaliin että Suomi on iso maa ja olosuhteet vaihtelevat kovasti. Ei Tolopaisen tontilta näe olosuhteita koko maassa. En minäkään väitä että tämä tilanne olisi yleistettävissä kovinkaan laajalle alueelle.
Tosiasia kuitenkin on että täällää on 19 vuoden tarkkailujakson poikkeusvuosi hirvikärpästen esiintymisessä. Ja kyllä se sitä on, oli Tolopainen siitä mitä mieltä hyvänsä.
mielenkiintoista on, että vaikuttaako asia ensivuoteenkin. Toivotaan että vaikuttaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän niitä hirviä täällä riittää, mutta hirvikärpäset ovat onneksi tänä vuonna henkitoreissaan.
Hirvilupia on 52 ja alueen ala n. 8500 ha. Jos noilla luvilla saataisiin saaliiksi 68 elukkaa (pitäisi olla 32 vasaa), niin se olisi noin 8elukkaa per 1000ha. Jos vanhat merkit pitää paikkansa niin kyllä niitä on vielä jäämäänkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuten tässä ketjussa jo aiemmin kirjoitin, on tosiaankin kyseessä poikkeusvuosi hirvikärpästen suhteen.
Kärpästen määrä on hiukan lisääntynyt syksyn mittaan, mutta edelleenkin ne ovat poikkeuksellisen pieniä. Lisäksi ne ovat huomattavan passiivisia, olivat lämpimälläkin säällä ja nyt sään viilentyminen on vain vähentänyt niiden aktiivisuutta.
Hirvikanta on kuitenkin koko talven ollut, sanoisin muita vuosia runsaampi.
Jostain olen kuullut että talvesta kotilot selviävät parhaiten jos ei ole voimakkaita suojakelejä. Pakkasta loppuun saakka ja nopea kevät on kuulemma kotiloille paras. Omasta havainnoinnista on peräisin tieto että kostea ja lämmin kesä on eduksi hirvikärpästen kuoriutumiselle. Tämän kesän kuivuus on ilmeisesti ollut päätekijä tämän vuotisille, ihmisen kannalta, suotuisille muutoksille.
Hirvikärpäsiä olen havainnoinut vuodesta 1998 lähtien. Tämä kesä on ylivoimaisesti helpoin, hirvikärpästakkia en ole vielä päälleni pukenut. Joinakin kesinä sitä on pitänyt käyttää kaksikin kuukautta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
