Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Remie: ”Visakallo niin hyviä ja viisaita sanoja että liikutuin :”
Visaisessa kallossa ajatus tosiaan on hyvin selkeää ja johdonmukaista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vielä tuosta hiomokuusen laatuvaatimuksesta:
Aiksemmin se hyödynnettin tehtäällä kuin sorvipölkky, jolloin mitta ja päiden suoruus olivat ensiarvoisen tärkeitä. Nykyisin kai hiomossakin on jo muitakin menetelmiä, jotka eivät ole niin vaativia päiden suoruudelle.
Nykyisin hierrelaitoksiin menevän kuusen (haavan ja koivun) vaatimukset tuoreuden ja esim korojen suhteen ovat samaa luokkaa kuin hiomopuulla, koko puuhan menee hierteeseen eikä ole lajittelua. Hierteet tehdään kuitenkin nykyään siten että puu haketetaan ensin, tosin hake hiukan karkeampaa kuin sellun keitossa. Tämä merkitsee sitä että katkaisu vaatimuksetkin ovat suurin piirtein samat kuin sellupuulla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä meilläkin on nollalinja jatkunut. Naakka on se asia, joka pikkulintujen ruokinnan estää. Ei ole vielä naakan siirto metsästyslain piiriin, vähentänyt sen kantaa tarpeeksi. Kesäisin ei toki enää näe aurinkoa pimentäviä naakkalaumoja, mutta lintulautojen kiusaksi niitä vielä riittää.
Korpituvalla on nyt jo kolmas sukupolvi käpytikkoja naputtelemassa A-pylvään nenässä kuusen käpyjä. Sukupolvet on päästy laskemaan käyttäytymiseroista ja siitä että aina välillä on ollut tyhjää. Orava siellä myös edelleen pesii pihakuusessa ja tulee näköjään hyvin toimeen ilman meidän apuakin. Vanhoja pellavia se tosin kuljetti pesävärkeikseen vintiltä, kun ikkuna oli rikki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun täällä vähän niinkuin osoitellaan syntipukkina sahalla tehtyä hankintapuuta, niin kerrompa keskustelusta taannottain erään työpaikkani mittamiehen kanssa.
Oli kyse koivukuidusta, jossa motolla tehtynä on, ainakin hieskoivussa, katkeamattomia hankaoksia joiden kainaloon jää sitten kuorta rumpukuorinnassa ja koivun kuori on aika paha asia sellun keitossa. Mittamies sanoi että oikein silmä lepää, kun joskus tulee sahalla tehtyä koivua, jossa mitään oksia tai oksantynkiä ei ole. Hän oli myös sitä mieltä että muutenkin sahalla tehty tavara on selvästi parempaa kuin motolla tehty. Ero korostuu, mitä oksaisempaa ja mutkaisempaa puu on.
No, sahalla tehty hankintapuu on tällä hetkellä katoavaa kansanperinnettä. Valtaosalla hankintamiehistä on jonkunlainen moto käytössään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuusessa ollaan: ”Ohuet kiilapäät voivat jumiutua kuorimarummun aukkoihin, Tanelilla voisi olla parempaa tietoa.”
Eivät kiilapäät rummussa ole suurikaan ongelma. Tietysti siinä hiukan puuta silppuuntuu ja menee kuoren joukkoon.
Pahempi ongelma rummussa on alimittainen puu. Se katkeilee ja menee rummun aukoista kuoripuolelle, jonka nämä kepit voivat tukkia. Puun mukana poistuvat pätkät taas ovat haittana kuljettimilla ja menevät kyljellään hakkuun, jolloin tulee pärettä, eikä haketta. Pätkät pyritäänkin kuljettimilla erottelemaan omaan pätkähakkuunsa, jossa ne leikkautuvat oikeassa suunnassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä hiilinielu asiassa unehdetaan aktiivisesti se asia että vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Nämä meidän luonnonsuojelualueet ovat jo sinänsä hiilineutraaleja eli ne päästävät hiiltä suurinpiirtein saman määrän kuin sitovatkin.
Tähänkö malliin pitäisi saada myös talousmetsät? Tosiasiahan on että jos harvennushakkuita vähennetään niin hiilinielu pienenee niissä metsissä, kun kasvu tyrehtyy, tätäkö halutaan.
Uudistushakkuussa toki vuodeksi pariksi menetetään hiilinielu, mutta se on jo vanhevassa metsässä ollutkin aleneva. Istutusten myötä hiilinielu elpyy ja uudistamisella varmistetaan tulevien vuosien nielua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuorinnassa ja haketuksessa on hihnakuljettimia. Tuollainen terävä lippa saattaa halkaista hihnan. Kun pölli jää jumiin niin kolme senttiä vahva ja yli metrin levyinen hihna olla hetkessä halki. Siihen meneekin sitten jo rahaa senverran kuin rekkakuormasta kuitupuuta isäntä saa.
Jos joku vähättelee asiaa, niin voin kertoa nähneeni itse tuollaisia tyvilipan tms halkaisemia hihnoja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aikanaan levitin pellolle paljonkin ns kahdenkäden vakkaa käyttäen. Metsä on parhassakin tapauksessakin haasteellisempi kulkea.
Enää minusta ei olisi pellollekkaan käsin kylvöön, mutta miksei joku nuorempi sitä vielä tekisi.
Ongelma taitaa tulla siitä ettei enää kai saa mitään normaalisäkeissä, tulee pitkät vakan täyttömatkat. Ehkä nestemäinen boori on se lähinnä miestyöhön soveltuva lannoite.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä ainakin istutan männikköni tiukasti 2000kpl/ha. Koivua ei ainakaan täällä uskalla sinne sekapuuksi ottaa. Sarvikarja alkaa viihtymään oikein kunnolla kesälläkin, jos on koivua seassa.
Jos sorkkaeläin tilanne olisi järkevällä mallilla niin säästöä toki saisi uudistuskustannuksissa, mutta paljon enemmän merkitystä olisi torjuntakustannusten loppumisella. Laatukin olisi parempi tukeissa kuin nyt, vaikka kuinka levittelisi tricoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
