Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Sitolkka, ilmeisesti koeviljelmia, jotka sitten menevät koekeittoihin. On vähän eri asia, kun sellufirman omassa metsässä on muutama sata hehtaaria kontortaa, kuin se että sitä on isännillä hehtaarista viiteen hehtaariin läntteinä, jotka hakataa jokainen eri vuotena.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan niitä hajaeriä erilaisia puulajeja sellutehtaalle ostettu, ihan asiakaspalvelusyistä, mutta sitten niitä on pitänyt yrittää syöttää tasaisesti vähän kerrallaan männyn joukkoon, ettei tulisi kovin suuria heittoja laatuun.
Täällä meilläpäin jollakin isännällä oli pari hehtaaria lehtikuusta ja hän oli niin syvästi loukkaantunut kun hänen hienot puunsa eivät olleet kelvanneet kellekkään sellupuun ostajalle. Hän melkein itki kun ne menvät energiapuuksi, vaikka oli saanut kutakuinkin sellupuun hinnankin niistä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän sellutehtaalle kelpaa Lehtikuusi kontorta yms. Ehtona on vain yksinkertaisesti että toimitus on tuollaiset 1000 rekkakuormaa esim. parin kuukauden sisällä. Näin pystytään tekemään edes muutaman päivän keitto.
Sahureilla ei myöskään ole oikein varaa ottaa kentälleen yhtään uutta kasaa kun ennestään on lähes 150 erilaatuista kasaa. Ei tietenkään ole kiva myöskään kaupitella muutamankaan rekkakuorman sahatavara erää ulkomaisille ostajille.
Eli jäitä hattuun ja housuihinkin näissä puulajiasioissa.
Tutkimustyötä pitää toki tehdä, mutta isompaan viljelyyn vasta kun todella tiedetään jotain lajin soveltuvuudesta Suomen oloihin. Saattais tosiaankin löytyäkkin joku sopiva laji kotimaisten rinnalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kaikki tälläinen toiminta on kannatettavaa!
Olisiko metsätaloudenkin syytä ottaa oppia. Metsänhoidollisia retkiä nuorisolle, sekä hakkuun ja raivauksen että istutuksen merkeissä. Sitten tietenkin niitä retkiä joissa katsellaan kuvioita, että mitä pitäis nyt tehdä. Mittailua relaskoopilla yms. Tietenkään unohtamatta niitä makkaratulia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kauhajoella aloittaa myös massiivipuisia kerrostalo elementtejä valmistava tehdas, tehdashallia remointoidaan jo. Aloitus kevättalvella noin 10 työntekijän voimin.
Firman nimi on ProModules Oy. Sillä on paikkakuntalaisia osakkaita, mutta varsinainen taustatekijä on Laukaalainen JVR-Rakenne Oy, joka rakentaa puukerrostaloja.
Tehdas tulee käyttämään CLT levyjä joita valmistetaan muutaman sadan metrin päässä ja myös Alajärvellä, joka sekin on sopivalla etäisyydellä. Tehdas käyttää myös LVL-levyjä (viilupuu).
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jovain: ”Tiedä mikä siinä on, ettei jatkuva kasvatus toimi, onhan se toiminut aina.”
Joo, onhan se muka toiminut. Minäkin koko metsänomistaja urani ajan (n. 50 vuotta) olen niitä harsinnan jälkiä parsinut, toki nyt on jo parsittuna.
Suurin onnettomuus mitä Suomen metsätaloudelle voisi tapahtua, olisi avohakkuun kieltäminen.
Ovatkohan piiperöt vaatimuksia rustatessaan ottaneet huomioon että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa vähemmän kuin jaksottaisen kasvatuksen metsä. Eli myös hiilinielu pienenee.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hirvien vaellukset ja vaeltamattomuus olisi oikein sopiva elämäntehtävä jollekkin nuorelle tutkijalle.
Pääsääntöhän on että vaellus tapahtuu syksyllä kesälaitumilta talvilaitumille ja kevväällä toiseen suuntaan. Kesälaitumet tyypillisimmin esim meren ja järvien rannat, mutta muunkinlaisia kesälaitumia on. Talvilaitumet ovat taas runsaslumisia ja normaalia kylmempiä kangasmaita.
Tästä säännöstä on sitten tuhansia poikkeuksia. Esim. minun kotipalstalla hirviä on aina, ihan kaikkina vuodenaikoina. yksilöt yleensä vaihtuvat. Erikoisuutena oli yksi vajaan kymmenen hirven lauma, joka oli ainakin 5 vuotta hyvin rajatulla pienellä alueella koko ajan. Sitten pyysin hirvimiehiä apuun, suurin osa laumasta ammuttiin ja loput ottivat pitemmät hatkat. Tuntui kuin muut hirvet olisivat muutaman vuoden oikein karttaneet sitä aluetta.
Olen myös säännöllisesti vuosittain kesäisinkin nähnyt hirviä myös varsinaisella talvilaidunalueella.
Terveisin: Korpituvan Taneli
