Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Nimiimerkki voi ihan vapaasti tehdä kivihiilituhkasta pellettejä, mutta toivottavasti et sitten yritä myidä niitä lannoitustarkoituksiin, hyväuskoisille.
Aikamaan olin kivihiiltä polttavalla voimalaitoksella töissä. Silloin työnantaja etsi kuumeisesti jälkikäyttöä tuhkalle. Lannoituskäytöstä oli tullut jyrkkä ei. Oli raskasmetalleja ja rikkiäkin liikaa yms. Silloin löytyi sellainen käyttö että lentotuhkaa lisättlln asfalttimassaan ja karkeampaa slagia kokeiltiin tien pohjan tekoon, ohuina kerroksina. En tiedä miten nyt hyödyntävät tuhkansa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Akkusaha on toki vielä kehitysvaiheessa. Esim. tuo jonkun mainitsema varmistussysteemi, miksi moottorisaha valmistaja (tilhi) käyttää tuollaista nappulasysteemiä, vaikka heillä poltomoottorisahoissa on ihan kunnolliset varmistuskahvat?? Minulla oli ihmeen vähän harmia tuosta. Ensimmäisenä päivänä äpösti, mutta sitten alkoi onnistua, niin katkaisussa, karsinnassa kuin kaadossakin.
Ilmeisesti hyvin harva on edes kokeillut akkusahaa, kun akun kestosta on niin ihmeellisiä mielipiteitä. Pitää muistaa ettei akkusaha jää paukuttamaan tyhjäkäynnille kun ketju pysähtyy, vaan sähkön kulutus loppuu siihen paikkaan. Ammattilaisenkin sahan ketju pysähtyy tämän tästä, kasauksen, puun kääntelyn ja esim. puulta toiselle kulun ajaksi. Jos akku kestää sahausta 45 minuuttia, niin kyllä se kestää ahkerammallakin sahurilla noin tunnin.
Kokonaan toinen kertomus on se että nykyisten akkusahojen ketjunopeudet ovat kovin vaatimattomia ja ketju on mahdollisimman kapea, että voima riittäisi. Näistä seikoista voi toki kuka tahansa päätellä ettei ole ammattilaisen pinotavarasahaa akkuversiona vielä markkinoilla. Mutta kehitys on hurjaa, erityisesti akkurintamalla. Siitä saamme kiittää sähköauton kehittelyn saamaa kohtuutonta mielenkiintoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuollainen reppuakku ei ole realismia ketjusahan kanssa. Pelkästään se että pitää olla piuha sahaan kaataa homman.
Joku esitti tätä reppua latausasemaksi, siihen se sopisikin.
Entäs sitten raivuri reppuakulla, tosin kolmasosa tuon painosta? Siinä vois olla kehityksen paikka.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mölinä hehkulamppujen ympärillä johtui juuri siitä että pyrokraatit kielsivät ne. Jos sekin taloudellinen ja henkinen voimavara, joka käytettiin kieltojärjestelyihin, olisi käytetty ledien kehittämiseen, niin muutos olisi ollut nopeampi ja ilman mölyä.
Toivattavasti tulevaisuudessa ymmäretään olla käyttämätä kieltoja ja rajoitteita, vaikka olisi kuinka hyvä keksintö korvaamassa entistä käytäntöä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Yritätkö jätkä sanoa että ammattilaisella saha laulaa tauotta?
Pinotavaran hakkuumies kasaa, saha ei käy silloin. En tiedä miten tuo akun 45 minuutin sahauskesto on testattu, mutta oletan että se on todellista sahausta. Muuten ei olisi mahdollista että minulla akku kestää ja kestää. Toki minä sahaan pieniä jaksoja kerrallaan. Todennäköisesti tuo 45 minuuttia on todellista sahausta, oletettavasti kuitenkin pienin tauoin, että akku ehtii purkaa itseään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tilhin isompikin akkusaha sahaa 45 minuuttia akulla. Jos joku tyhjentää 6 akkua päivässä, niin hän kai tekee jo pitkää päivää. Sanoisin että neljä akkua on sellainen paketti että sillä voi jo lähteä kokeilemaan. Latauslaitteita pitänee sitten olla jo kaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen hankkinut akkusahan tilhin 140 ja siihen kaksi akkua. Käytän sitä kun kerään raivauspuuta ja hakkuutähteitä polttopuuksi.
Sähkösahan etuna on se että sitä ei tarvitse nykäistä käyntiin eikä se paukuta tyhjäkäyntiä. Tuossa hommassa se on verraton, voi katkoa ja karsia sekä ainä välissä pistää puuta kuormaan. Olen tehnyt sitä myös polttomoottorisahan kanssa, mutta en tee enää. Tilhin 201 on toki käytössä kun pitää pätkiä vähän järeämpää puutä.
En käytä kuulosuojaimia, enkä ymmärrä miksi pitäisi. Emäntä tykkää kun hän on tekemässä samaa kuormaa, eikä tarvitse käyttää kuulosuojaimia. Molemmat tykkäämme myös siitä että pakokaasuja tulee nyt vain rautahevon siirroissa.
Akun sanotaan kestävän sahausta 45 minuuttia ja se kestää yllättävän kauan. Kahta akkua ei vanha faari saa tyhjäksi päivässä, ennemmin tyhjenee takki.
Teräketju toki tarvitsee öljynsä, n. 3 tankillista per akku. Öljy tekee sen ettei se nyt niin siisti ole autonperässä, vaikka ei pensalle haisekkaan.
Tilhilläkin on isompiakin akkusahoja. Jos akkusaha ei vielä ole ammattilaisten saha kevyissä töissä, niin muutaman vuoden kuluttua se sitä on varmasti.
Itse odotan mielenkiinnolla milloin tulee kunnollinen akkukäyttöinen raivausssaha.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mielenkiintoista!
Jo pari- kolmekymmentä vuotta sitten sellunkeitto sahanpurusta jouduttiin lopettamaan. Ei siksi että olisi tullut huonoa sellua siitä. Ongelma tuli kuidunmittausteknogian kehittymisestä. Mittarit tulivat helppokäyttöisiksi ja niiden hintakin tippui roimasti. Tästä seurasi se että pienetkin paperitehtaat alkoivat tiukasti mittaamaan sellun kuidunpituuksia ja totesivat että mukana on paljon katkennutta kuitua, joka tietysti oli peräisin sahanpurun käytöstä raaka-aineena. Sellun teknisiin ominaisuuksiin se ei olisi vaikuttanut, mutta siitä huolimatta Kaskisissakin lopetettiin purunkeitto ja Äänekoskelle ei enää edes purukeitinta rakennettu, siihen tehtaaseen joka nyt on purkuvaiheessa.
Onkohan nyt sitten keksitty joku viisastenkivi, jolla purusellu taas menee kaupaksi?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olisin hiukan Remien kannalla. Toki tutkimusta pitää tälläkin alueella tehdä.
Suomessa on toki omien puulajienkin osalta käyttämättömia voimavaroja. Mm parempi hoito uudistamisesta kakkosharvennukseen. Toinen tälläinen on sorkkaeläinten kasvatuksen lopettaminen metsissä, sillä saavutettaisiin paljon parempaa laatua. Määräkin nousisi kun voitaisiin uudistaa maaperän mukaan, eikä laidunnuksen mukaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
