Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Pystykarsinta on ensimmäinen, joka tulee mieleen tuossa mielessa.
Kun puusta poistetaan eläviä oksia, saadaan niiden paksuuskasvu ohjattua karsintakohdan yläpuolella olevan rungon osan hyväksi. Eikö näin ole?Toisaalta kun puuta kasvatetaan sopivan tiheässä, oksat jäävät hennoiksi ja rungon kartiokkuus on pienempi. Tämä nimenomaan siitä syystä, ettei oksien poikkileikkauspinta-ala syö niin paljon rungon poikkileikkauspinta-alaa. Menikö se nyt näin?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pekka K:
”Kakkonen: Onko tarkoitettu kompakysymykseksi, koska edelleen kai saa 125m³ tehdä hankintaa verovapaasti? Isommista eristä toki veroakin maksetaan, ja alv:tä päälle joka tapauksessa se 23%.”125 motin verovapaus tarkoittaa vain ansiotuloksi luettavaa osaa.
Kun puuta hakataan omatoimisesti, niin sille lasketaan hankintaTYÖN arvo. tämän arvon saa sitten vähentää verotuksessa hankintahinnasta.
Jos hakkaa enemmän kuin 125 mottia vuodessa, lisätään tuo hankintaTYÖN arvo ANSIOtuloon, niiltä osin kun tuo 125 mottia/v on ylitetty.Terveisin Korpituvan Taneli
Antonin vastaus on ihan hyvä rauduskoivun karikkeen suhteen, mutta pH on vain yksi menestyksen salaisuus, jossain kasvimaiden reunoilla.
Hyvä ja tasapainoinen ravinnetilanne on myös tärkeä asia.Meidän kaikki viljelysmaat ovat joko neutraaleja (pH 6,5…7,5) tai happamia, reilustikkin alle pH 7. Hyvin paljon ei tarvitse mennä emäksisen puolelle (n. pH 8,5) kun kaikenlainen kasvu loppuu. Happamen puolella kasvua on vielä alle pH 4:n, mutta kituliasta ja vain harvalukuisia kasveja.
Meidän havupuumme menestyvät hyvin happamilla metsämaillamme, mutta eivät kärsi, vaikka happamuus hiukan hellittääkin. Rauduskoivu kai erityisesti pitää tuollaisista pH 6,0…7,5 maista.
Täällä niin paljon parjattu ojitus on yksi keino suitsia liikaa happamuutta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei, kisi, yleensä ei sitä tyven huonoa osaa jätetä kannoksi, vaan katkaistaan puu normaaliin kantoon ja sitten kun puu on vaakasuorassa asennossa katkaistaan (lumpataan) epäkelpo osa pois.
Tämä on ihan yleinen tapa myös havupuilla, jos tyvessä on mutka, koro, tms osa, joka ei kelpaa mukaan tukkiin.
Tätä tehdään siis vain vain silloin kun halutaan pelastaa tyvi tukiksi. Ei ole merkitystä sillä jos tyvestä otetaan puolimetriä, metri tai jopa enemmän pois, kunhan sitten saadaan tukkia. Jos ehdottomasti pitää käyttää myyntipuuksi koko puu tyvestä alkaen, vaihtoehtona on vain kuitu.
Kuidun ja tukin (mahd. laatutyven) hintaero on niin suuri ettei pieni metsään jäävä pölli merkitse mitään jos sillä saadaan lisää tukkia tai jopa laatutyveä.Terveisin: korpituvan Taneli
Kysymys on siitä että ketjun pitäisi olla suurinpiirtein sitä mitä aloitusviestissä on tarkoitettu
Tässäkin nyt esim. Miisun nikkitarina hautaitui näiden sielunvaellushörinöitten alle ja taisi jäädä kokonaan huomiotta.Suomi24 sivuilta, esimerkiksi, löytyy jokaiselle asialle oikea palsta.
Tämä metsälehden palstahan oli tarkoitettu vain aiheille, jotka jotenkin voidaan katsoa metsäaiheisiksi. Tietysti tämä ”Muuta metsästä” aihealue on kaikkein vapaamuotoisin.Tervesin: Korpituvan Taneli
Huomioi, että linkkiä käytettäessä pitää, järjestelmän tekemät, kaksi välilyöntiä siitä poistaa.
Kuvaus on kovin yksityiskohtainen. Kun tunnet Lasse tuon asian ilmeisesti muutenkin, niin voisitko referoida tärkeimmät asiat meille laiskoille lukijoille.
Mikä on paloalueen tila nyt?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tiedä sitten kuinka paljon tuolla pystyy vaikuttamaan, mutta onhan uusi tapa yrittää vaikuttaa.
Hirviongelma olisi sopiva aloitus, sen taakse saadaan porukkaa.
Kun se on lakiehdotus, niin pitäisikö sitten jonkun laatia se jo oikein lain formaattiin?Lain nimi:
Laki sorkkaeläinlaidunnuksen lopettamisesta Suomessa.
1§ Kaikenlainen sokkaeläinkunta metsissä on kenen tahansa ammuttavissa, edellyttäen että omistaa tarkoitukseen sopivan luvallisen aseen.
Aseen sopivuudesta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.Eihän sen sitten pidempi tarvitse ollakkaan, eikun Saulin nimi alle ja menoksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tietysti tapaninpäivän myrsky nyt viimeksi. Pahemmat myrskytuhot olen kuitenkin kokenut 60…70 luvuilla.
Yksi paha hirvivahinko on ollut, joka kyllä korvattiinkin. Tusinoittain pienempiä tuhoja, joita ei ole korvattu.
Myyrävahinkoja on ollut vain tonttialueella.
Hyönteisvahinkoja ei ole ollut.Halla vie varmasti kuusentaimien kerkät, ei nyt ihan joka vuosi, mutta usein kuitenkin. Siihen toki auttaa verhopuusto.
Terveisin: Korpituvan Taneli
