Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
No joo, jos metsää on vara pitää harsinnassa, niin silloinhan siellä on sama vaikka vähän puita kaatuukin, sehän on vain sitä monimuotoisuutta.
Aikanaan Tanelin isä harrasti jatkuvaa kasvatusta. Silloin ne vasta merskyherkkiä olivatkin metsät. Aina kaatuivat juuri suurimmat puut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Valitettavaa, jos taas on tullut myrskyvaurioita, mutta siitä on turha puhua että joku urbaaniharsinta olisi lääke tähän.
Metsän myrkytuhojen todennäköisyyttä voidaan pienentää:
– Pitämällä vesitalos kunnossa, siis tarvittaessa ojitus.
– pitämällä oikea tiheys aina, pienehköin kertapoistoin.Varmin tapa saada myrskytuhoja metsään on säästellä harvennuksia myrskytuhojen takia ja sitten harventaa liian myöhään.
Millään toimenpiteillä myrskytuhoilta ei voi kokonaan välttyä. Pahoja myrskytuhoja´varten pitää olla vakuutus.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suden jälki:
”Nyt näköjään metsäyhtiöt haluavat rahalla päättää, ketkä keskustelevat. ”Miten niin, missä se näkyy.
Päinvastoin, vanhalla palstalla oli metsäyhtiöitten masinoima MHY:n vastainen kampanja. Se on nyt kutistunut asialliseksi arvosteluksi, jota toki pitää aina olla kaikista asioista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Johan noita mäntyjä on istuteltu melkein kaksi viikkoa. Piti vain välissä hypätä metsurihommiinkin kun joku naisihminen täydensi viime talven Tapanin puuhia.
Nyt sitten pidetään sadepäivää ja odotellaan samalla viimeisen taimierän sulamista istutuskuntoon.
Terveisin Korpituvan Taneli
Hemputtaja:
”Elävien oksien poisto taitaa olla suoraa pois kasvuvoimasta. Mistä se puu ylärungon lisäkasvun ottaisi kun kasvutehtaista osa on nyitty pois.”Tässähän oli kyse oksien matematiikasta.
Kyllähän se siirtyy se poistettujen oksien paksuuskasvu, poistokohdan yläpuolisen rungon osan paksuuteen.
Kokeile vaikka. Löydät kyllä jonkun vainionlaitamännyn, jossa oksat ovat paksuja ja rungon paksuuden muutokset suuria, kunkin oksakiehkuran jälkeen. Poista siitä pari oksakiehkuraa, varoen kuitenkin liikaa neulasmassan kertapoistoa.
Huomaat kyllä kolmen neljän vuoden kuluttua, että poistettujen kiehkuroitten yläpuolinen rungon osa vahvistuu reippaasti.Toinen juttu on onko tällä sitten mitään käytännön merkitystä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Gla:
”Hämmästyttävä logiikka, kun uusi ketju menee viimeiseksi. Ensimmäinen vastaus nostaa sen ylös, mutta vastauksen poistaminen pudottaa sen takaisin viimeiseksi.”Ei se ole mikään logiikka vaan selvä bugi.
Järjestelmä ei näköjään noteeraa ollenkaan aloitusviestin aikaleimaa. Vastauksien aikaleimojen perusteella ketjut sitten järjestyvät aikajärjestykseen.Terveisin: Korpituvan Taneli
En mene väittämään etteikö voisi olla kevätahava, tai siis se että puiden juuret ovat jäässä, kun puu alkaa jo muuten elää ja haihduttaa kosteutta.
Enemmän kuitenkin epäilen ravinneongelmia.Keväthallan vaikutus kuuseen on aiheuttanut joskus ihmettelyä ja on väitetty, että sen vaikutus on vaikea erottaa ravinne puutteista, joten käympähän hallavaurion tässä vielä kerran läpi.
Halla ottaa kevätkesällä uuteen, vaaleanvihreään, vuosikasvantoon, oksissa ja latvassa tai pelkästään oksissa, jos puu on pidempi. Vanhempaan osaan oksaa ja vanhoihin neulasiin halla ei ota.
Jo hallayötä seuraavana päivänä kasvanto lerpahtaa roikkumaan, täysin vetelänä, suoraan alaspäin. Päivien kuluessa väri vaihtuu hiljalleen mustanvihreäksi. Vähän sääsuhteista riippuu missä ajassa kerkkä kuivuu ruskeaksi. Ruskea kuivunut kerkkä on hyvin hauras, joten se murenee tuuleen ennen syksyä.
Ennen kerkän pois varisemista hallavaurio on täysin yksiselitteinen todeta, sitä ei todellakaan voi sekoittaa mihinkään muuhun puun vaivaan.
Sitten kun kerkkä on varissut, siis syksyllä ja talvella on jo vaikeampaa todeta mikä puuta todella vaivaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
