Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän se tuuli taas oli pari puuta kellistänyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitkäparta:
”Samaa mieltä siitä, että hirvi kuuluu suomen luontoon. Sopiva määrä olisi 1 per kunta ja sekin aitauksessa! ”Tanelin raja olisi: talvikanta alle 1/1000ha. Silloin niitä todella vielä olisi siellä luonnossa.
Tällöin pitäisi vielä huolehtia siitä, että kanta olisi mahdollisimman lisääntymiskykyinen, sukupuli- ja ikäjakauma yms. Tällöin saataisiin kuitenkin vasoja ammuttavaksi kunnolla.
Tarpeeksi pieni kanta takaisi myös kunnon ravintotilanteen. Se taas vaikuttaa vasojen määrään ja hengissäpysymiseen valtavasti.Tämä olisi Tanelin vinkki tähän asiaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen otti esiin taimien ja siementen laatukysymyksen.
Kuusikymmentäluvulla aloittelin männyn istutusta 2-vuotisilla sirkkataimilla. Kyllähän nekin elossa pysyivät, mutta kasvuun lähtö oli todella hidasta. Oliko tuo nyt kumma kun taimessa oli kaksi neulasta ja nekin sitten tippuivat istutuskesänä. Eli uudet neulaset piti tehdä juuri samana vuonna kun istutuksesta piti selvitä.
Vuosikymmenen lopulla sitten käytin 2+1 taimia. nämä istutukset ovat osin ajaneet ohi jo edellisistä.80-luvulla taimet olivat edelleen 2+1, mutta olikohan siemenessä tms tapahtunut parannusta, mutta tämäkin aukko on ajamassa kiinni ne 20 vuotta vanhemmat kaksivuotisilla istutetut.
Paljon odotan nyt näiltä ”männyn keskipaakku” taimilta, joita nyt maahan iskin.
Ennen istutuksia kokeiltiin nuukuuttaan siemenpuuhommaakin, tuloksella: ”Ei ikinä enää.”
90-luvulla tehtiin konekylvö äestysksen yhteydessä. Siemenen laadusta ei olle mitään muistikuvaa.
Tulos tästäkin oli: ”Ei ikinä enää, muuta kuin selkeälle hiekkakankaalle.”
Niinpä olen päättänyt että ne uudistukset joita teen, tehdään istuttaen, mahdollisimman suurilla taimilla. Tämä minun tapauksessani merkitsee pääasiassa männyn istutusta. Kuusta vain vanhoihin peltomaihin.Taimia sanotaan olevan havupuilla kolmea kokoluokkaa: pikkupaakku, keskipaakku ja isopaakku. onko joku nähnyt näitä männyn isopaakkuja? onko niitä olemassa vain teoriassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä välissä olen keskustellut paikallisen Metsäliiton miehen kanssa asiasta. Hänen mukaansa tämä on jo täälläkin päin jalkeilla ja tekee kovasti tuloaan. Hänenkin ostoksiaan on jo näin mitattu.
Edes mielipiteitä kaipaisin!
Kulkeehan jo esim maitoauto tällä periaatteella, mittaus tapahtuu kuormaan imettäessä. Eikä meijerillä ole enää eri talojen maitoja erikseen, Näytteet otetaan lastauksen yhteydessä.
Odotan tältä systeemiltä, pienten hankinta ja käteispuuerien pelastusta. Ostomies antaa vain lapun, että pane tämä pinon päähän, eikä hänen tarvitse enää ajella pikkuerien takia ollenkaan.
Ellei tätä saada toimimaan, loppuu pienten erien myynti kokonaan. Puufirmat vaativat ostajiltaan yhä enemmän puuta per mies, jotain on tapahduttava.Terveisin: Korpituvan Taneli
Missä viipyvät nuoremman polven ja itse istuttajien näkemykset?
Tarkoitushan oli yrittää katsoa myös tulevaisuuteen, miten homma tulee muuttumaan.
Senhän me jo tiedämme, että koneellinen istutus on tulossa, mutta mitä muuta on näköpiirissä?
Esim. Miisun kommenttia kaipaan. Mitä tehdään sitten kun ei enää jaksa suurella sydämellä istuttaa. En tarkoita kiikkustuolissa istumista, vaan sitä mitä metsässä silloin on tekeillä?Terveisin: Korpituvan Taneli
Anton:
”Toistaiseksi tässä maassa ei ole ilmennyt sellaisia tuulennopeuksia, jotka edes teoreettisesti kaataisivat saati katkoisivat minun metodeillani kasvatetut puut.”Uskon toki että kaikki tieto, jolla myrskytuhojen todennäköisyyttä voidaan vähentää, ei ole yleisesti tiedossa. Kaikkia konsteja ei varmaan ole vielä edes keksittykään. Elvistely on kuitenkin aina elvistelyä.
Erityisesti nämä kesämyrskyt, Keski- ja Itä-Suomessa, ovat osoittaneet sen että kun kohdalle sattuu, niin kaatuu, ellei kaadu niin katkeaa. Onhan siellä mennyt metalliset liikennemerkitkin nurin.
Olisi paljon mukavampaa jos keskustelisimme asiasta. Pelkän oman kehun lukeminen ei kiinnosta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
