Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Ja näköislehti.
Myös myytävänä ilmoitukset tarvitsee tunnuksen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mätky nimitys tuli aikanaan merkitsemään arvioverotusta. Siis selaista verotusta, joka tehtiin kun verovellinen oli antanut puutteelliset tiedot tai verottaja ei uskonut annettuja tietoja.
Jälkiveroa kannetaan, jos ennakot eivät vastaa todellisten verojen määrää.
Palautuksia tulee kun ennakot ovat olleet liian suuria.Ennakkoveroa voi toki suurentaa itse, ettei tule yllätyksiä. Puun ostajalle vain kirjallinen ilmoitus käytettävän ennakkoprosentin suuruudesta.
Ennakkoveroa voi myös laskea alaspäin, mutta se vaatii verottajalta paperin, jonka kyllä saa kun esittää kuluista selvityksen.Tämä jälkivero ei ansaitse ”mätky” nimitystä siksikään, ettei se tule mitenkään edes yllätyksenä. Veroilmoitusta täytettäessä pystyy kyllä laskemaan jälkiveron/palautuksen määrän kohtuudella. Ellei pysty itse, pitää käyttää ulkopuolisia osaajia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sivujen kokonaisuus erinomainen.
Paljon vielä selviä virheitä korjaamatta. Muutakin kehittämistäkin pitäisi tehdä.
Tässä palstassa on nyt nähtävissä se miten paljon vanhassa palstassa lillui aivan turhaa höpöä. Sitä oli senkin jälkeen kun varsinaiset törkeydet oli poistettu.
Metsälehti ei aina oikein ymmärrä, että tämäkin palsta vaatii moderaattoria.
Kun saatiin, Antonin sanoin, piskit hiljaiseksi, pitäisi puuttua myös siihen mitä nämä piskit vanhalla palstalla haukkuivat.
Eli suoraan sanoen, myös Antonin kielenkäyttöön ja herjoihin pitää puuttua tiukasti. Olemme jo nähneet täällä miten hän kyllä pystyy asiallisiinkin viesteihin, mutta niissä pysyäkseen hän tarvitsisi erityistarkkailun.Me teemme keskustelun, Metsälehti sille puitteet.
Keskustelu ei tule eläväksi sillä että vain tyydytään valittamaan sen kuivuutta. Pitää panna omaakin ”kroppaa likoon”.Terveisin: Korpituvan Taneli
Puuhiilellä oli yksi eriitäin tärkeä käyttökohde, se oli sepän paja.
Miksi sitten hiiltä, miksei rautaa lämmitetty suoraan puulla?
Liekillinen palaminen on aina kaasujen palamista. Kaasun palaminen olisi haitaksi raudan rakenteelle, tulee huokosia, yms. Hiiltä poltettaessa ei liekkiä esiinny, siis pelkkä elementaarinen hiili palaa. Tällä saadaan myös raudan hiilipitoisuutta nostettua. Kaikki teknisesti käyttökelpoinen rauta on hiilipitoista eli hiiliterästä.Kun olin pikkupoika, naapurin tervahaudalla poltettiin viimeiset tervakset. Siinä käytettiin keinotekoisesti keloutettua mäntyä, koska päähuomio oli tervan saannissa. Myös hiiliä (sysiä) saatiin siitäkin prosessista.
Silloin kun halutaan erikseen pajahiiliä (sysiä) poltetaan tässä ali-ilmalla tapahtuvassa prosessissa lehtipuuta, koivua tai leppää.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tamperelainen:
”Päätehakkuussa voisi käyttää menovarausta ”Kaikista myyntituloista voi tehdä 15% menovarauksen.
Muistaakseni kuikenkin vasta kun kun hankinnan työkuluvähennys ja metsävähennys on ensin tehty.Menovaurauksella saa hiukan valtiolta korotonta lainaa. toisaalta ellei menoja sitten myöhemminkään ole, pitää varautua maksamaan tuo laina, vero, poiskin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mitenkä on, en ole lukenut täältä vielä yhdestäkään muusta lehtipuuistutusten riista-aita hankkeesta kuin tämä uranuurtajan Jees H-vallan haapaviljelmät?
Onko muualla näitä, ja jos on niin onko kokemukset yhtä myönteisiä?
Ellei ole, mihin on kaatunut homma?
Hintaan, viitseliäisyyteen, ennakkoluuloihin vai tietämättömyyteen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitkäparta:
”Samaa mieltä siitä, että hirvi kuuluu suomen luontoon. Sopiva määrä olisi 1 per kunta ja sekin aitauksessa! ”Tanelin raja olisi: talvikanta alle 1/1000ha. Silloin niitä todella vielä olisi siellä luonnossa.
Tällöin pitäisi vielä huolehtia siitä, että kanta olisi mahdollisimman lisääntymiskykyinen, sukupuli- ja ikäjakauma yms. Tällöin saataisiin kuitenkin vasoja ammuttavaksi kunnolla.
Tarpeeksi pieni kanta takaisi myös kunnon ravintotilanteen. Se taas vaikuttaa vasojen määrään ja hengissäpysymiseen valtavasti.Tämä olisi Tanelin vinkki tähän asiaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen otti esiin taimien ja siementen laatukysymyksen.
Kuusikymmentäluvulla aloittelin männyn istutusta 2-vuotisilla sirkkataimilla. Kyllähän nekin elossa pysyivät, mutta kasvuun lähtö oli todella hidasta. Oliko tuo nyt kumma kun taimessa oli kaksi neulasta ja nekin sitten tippuivat istutuskesänä. Eli uudet neulaset piti tehdä juuri samana vuonna kun istutuksesta piti selvitä.
Vuosikymmenen lopulla sitten käytin 2+1 taimia. nämä istutukset ovat osin ajaneet ohi jo edellisistä.80-luvulla taimet olivat edelleen 2+1, mutta olikohan siemenessä tms tapahtunut parannusta, mutta tämäkin aukko on ajamassa kiinni ne 20 vuotta vanhemmat kaksivuotisilla istutetut.
Paljon odotan nyt näiltä ”männyn keskipaakku” taimilta, joita nyt maahan iskin.
Ennen istutuksia kokeiltiin nuukuuttaan siemenpuuhommaakin, tuloksella: ”Ei ikinä enää.”
90-luvulla tehtiin konekylvö äestysksen yhteydessä. Siemenen laadusta ei olle mitään muistikuvaa.
Tulos tästäkin oli: ”Ei ikinä enää, muuta kuin selkeälle hiekkakankaalle.”
Niinpä olen päättänyt että ne uudistukset joita teen, tehdään istuttaen, mahdollisimman suurilla taimilla. Tämä minun tapauksessani merkitsee pääasiassa männyn istutusta. Kuusta vain vanhoihin peltomaihin.Taimia sanotaan olevan havupuilla kolmea kokoluokkaa: pikkupaakku, keskipaakku ja isopaakku. onko joku nähnyt näitä männyn isopaakkuja? onko niitä olemassa vain teoriassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
