Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Varmaankin eri murrealueilla on Lamuskallakin hiukan eri merkitys.
Meilläpäin lamuska oli parireen päälle tehty lava. Tässä sysijutussa oli kyseessä ns Sontalamuska, siis tiivis lava, jossa oli vähän reunaakin. Heiniä ja esim polttopuuta ja pinotavaraa ajettiin lamuskalla, jossa oli molemmin puolin ”aisat” eli reunaparrut ja näiden välissä koippurat. Se oli siis harvempana kevyempi.Komppelista tulee lähinnä mieleen kylmä eteiskomero. Tuskin on sama asia mitä H-vallan kiitikko tarkoitti.
Terveisin Korpituvan Taneli
Siinä Leevi on oikeassa, etten todellakaan ole itse tehnyt halkoja.
Olin kuitenkin Vapon työmaalla ajomiehen apulaisena, kun velipoika siirteli tavaraa ”loteilta” pinoihin autotien varteen.Ne tiedot mitä kerroin ovat 50-60-lukujen taitteesta Vapon antamia ohjeita hakkuumiehilleen.
Mm siinä selkeä ero Leevin muisteluksiin, että Vapo ei hyvksynyt ollenkaan yhdeltä puolen aisausta. Pienemmät kahdelta, suuremmat kolmelta puolen.Edelleen olen sitä mieltä että, painetutkin, ohjeet olivat ostajien omia määräyksiä.
Mikä instanssi se olisi ollut, joka olisi ne viralliset ohjeet antanut??.Terveisin Korpituvan Taneli
Tiedä niistä virallisista mitoista, mutta jotain on jäänyt muistilokeroon kun Vapo aikanaan halkoja hakkautti.
12 senttiset vasta halottiin, pienemmät aisattiin. pyöreän halon minimihalkaisija muistaakseni 7 cm.
Halkaistaessa muodostuneita laikkoja ei saanut panna pinoon, siis alle metrin mittaisia. Halkaistu halko piti olla kutakuinkin keskeltä halki, olisko ollut raakkiraja joku 4 cm puoliskan paksuudeksi.Noilla arvoilla jos tekee niin kyllä niitä kehtaa halkona kaupitella.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Iron Man
”Vastaus leevi-sedälle.
eipä taida suolatulta porsaalta onnistua hyppiminen ja varmaan viisainta olla kiljumattakin voi olla viimeiset kiljaukset,taitaa olla pumpussa sen verran suonet tukossa. ”Älä viitsi heitellä tuollaisia herjoja, eivät ne ole keskustelua vaan herjausta.
Tuntuuko tutulta ”vanhan palstan” ajoilta?? Silloin olimme vain eri nimillä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hemputtajan kanssa täysin samaa mieltä. Monet lajit ihan ilmeisesti hyötyvät metsähoitotoimenpiteistä.
Esim maanmuokkaus ja ojitus tekevät kaikenlaista koloa ja onkaloa tarvitsijoille.
Metsäojista löytyy monenlaista vesilintua hoitamassa poikueitaan, vaikka varsinaisia vesistöjä ei ole lähelläkään.Tänä keväänä istuttaessa ihailin sisiliskojen häntien vilahduksia mätästysalueella. Tätäkin lajia on surkuteltu, että se häviää kun metsätalous vie elinmahdollisuudet. Minusta ne ovat vuosikymmenten kuluessa, ainakin minun metsässäni, vain isääntyneet.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä puhutaan kilometrin etäisyydestä tiehen ja sen vaikutuksesta metsänkäsittelyyn. Ilmeisesti tarkoitetaan metsäautotietä.
Kyllähän asia on niin että 1km tai suurempi etäisyys metsäautotiestä estää kokonaan nykyaisen metsätalouden. Ellei tietä syystä tai toisesta kannata tehdä, niin että etäisyys on vähän runsas 500m kuviolle, niin sitten se osa metsästä suojeluun.
Olen järjestelmällisesti hankkinut metsilleni kunnon tieyhteydet ja todennut, että kyllä näin pitää ollakkin. Erikseen en kyllä ole laskenut tielle kannattavaisuutta, koska pidän hyvää tieyhteyttä palstalle itsestäänselvyytenä. Eihän kukaan laske kannattavaisuutta esim lukutaidon hankkimisellekkaan, se vain pitää olla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
