Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Onko se, Miisu, teilläpäin sama juttu kun täällä?
Maamehiläinen on erityisen ärhäkkä, sieltä tulee taattu tälli, jos se pesä tuulenkaadon alta löytyy. Toisaalta nuorehkoissa kuusissa roikkuvat pesät ovat huomattavasti rauhallisemmin kansoitettuja. Niistä harvemmin tällin saa, vaikka pesä vaurioitusikin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Asiantuntija löysi kuitenkin suden jäljet aitauksen sisältäkin.
On toki noita etsitty omia ja naapureiden karjoja, että on mihin suhteuttaa. Tämä oli suden tekosia. Kun on vain yksi susi ja lauma pahankurisia sonnipoikia, niin jää se naarmutteluksi kun ei oikein ahneuksissaan tiedä minkä valitsisi. Kaksi sutta tekee tuollaisessa karjassakin jo pahaa jälkeä. Susi osaa ryhmätyöskentelyn.
No Harjavallassahan sudet ovatkin lemmikkieläimiä, kunnes sattuu tarpeeksi vakavaa sielläpäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei vain aina ”NÄYTTÖ EI RIITÄ”. esim viime syksynä, yhden talon mullikarjaa etsittiin päiväkausia, kun susi ne ajoi aitauksestaan. Jäljet asiantuntija vahvisti suden jäljiksi, mutta kun mullit löytyivät kaikki elävinä viikon talkootyön tuloksena. Muutamassa oli sellaisia naarmuja, joita kukaan ei kuitenkaan uskaltanut vahvistaa suden tekemiksi, niin päätös oli ”NÄYTTÖ EI RIITÄ”.
Nyt keväällä susi nähtiin riistakamerassa vajaa kilometri asutuksesta, mutta kun kenenkään tenavista ei vielä puuttunut yhtään, niin ei tuosta nyt sitten viranomaisille valittamaan… Olisi taas cityvihreät itkeneet auli-kyyneleitä, että taas söpöliinejä vainotaan….
Istuttelin mäntyjä silloin muutaman sadan metrin päässä, ei kyllä yhtään puntti tutissut, mutta tuli taas mieleen, että kenenkähän karjaan se nyt…Terveisin: Korpituvan Taneli
Käsite kaupunkilaisuus on jo ajat sitten irronnut kehyksestään iskusanaksi jolla huiskitaan miten sattuu.
Tanelin asunto, (koti)mökki ja metsät sijaitsevat ”Kaupungissa”, jossa oli maan suurin kuntakohtainen peltopinta-ala ainakin 80-luvulla. Metsää paljon, suojeltuja soita ja kaksi kansallispuistoa
Että sellaisia kaupunkilaisia…Terveisin: Korpituvan Taneli
Pete tietää ilmeisesti asiastaan.
Taneli tässä muisteli elämänsä kerrostumia. Etelä-Pohjanmaalla törmättiin aineeseen nimeltä boori, lannoiotemielessä, kun Sokerijuurikkaan viljelyä alettiin laajentamaan tännekkin. Sopimusviljelijä sai siemenet ja booripussin tehtaalta.
Yllättäen huomattiin että ohrahan tykkää myös siitä samoin punaapila.Boorihan on hivenravinne, joka tarkoittaa sitä että sen tarve on kasvilla pieni, mutta myös tärkeä. Sellaiset määrät booria, kuin pääravinteita typpeä, kalia ja fosfaattia, merkitsisivät täyttä myrkytystilaa kaikelle elolliselle, olipa se sitten luonnon omaa tai ihmisten kylvämää.
Totta että boorinpuutos tuli esiin erityisesti runsaasti kalkituilla mailla, siis samoja oireita kuin fosfaatilla.
Typen ja boorin epätasapainosta olen kuullut vain täällä metsäpuoleela mainittavan.Miksi läntisenkin Suomen metsissä ei olisi booripulaa kun sitä on kerran pelloillakin? Voi olla että itäänpäin mentäessä pula kasvaa. Se ei silti tarkoita etteikö pulaa voisi olla myös lännessä.
Itä-Suomen kaskimaat ovat oma lukunsa. lännessä ei kai juurikaan ole vastaavia, vaan ne on tehty samantien pelloiksi. Pellon metsitykset lännessä lienevät ne kiperimmät boorinpuutosalueet (B:n ja N:n epätasapaino.)Onkohan tuosta haavasta edes kunnon tietoa tarvitseeko se lisäystä. Voi olla että Harjavallan haavat kasvaisivat pienellä booriripauksella vielkin paremmin.
Terveisin: korpituvan Taneli
Kannattaa huomata, että tehdamitan tarkistusotanta on vain talon sisäinen kontrolli puun mittaajille.
Puun myyjä saa aina rahansa vain tehdasmitan mukaan. Kontrollissa saatu mitta ei vaikuta enää mitään, eikä sitä kerrota puun myyjälle.
Kontrollimitalla mitataan vain mittaajan +- tilannetta.Terveisin: Korpituvan Taneli
