Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tuohon Harrastelijan, Hemputtaja ja A.Jalkasen aurauskeskusteluun muutama kommentti.
Auraus kuulemma on 100€/ha halvempi kuin kaivinkoneella tehtävä mätästys.
Työmenetelmän esittelijät totesivat aurauksen suurimman virheen olevan siinä että sitä aikanaan käytettiin paikka kuin paikka. Eli aurattiin myös auraukseen huonosti soveltuvia maita.
Se että Metsähallitus on kokonaan luopunut aurauksesta on ilmeisesti todella hiukan liian syvä kumarrus viherpiiperöille.Vanhat ja uudemmat auraustulokset osoittavat kiistatta että auraus on, niissä olosuhteissa, ehdottomasti pätevä uudistamisen muokkausmenetelmä.
Kokonaan toinen juttu on sitten, että kaivinkoneella saataneen yhtä hyvä lopputulos, eikä maasto ole ihan yhtä pahasti kuun maisemaa kuin aurauksessa.On lukuisia kohteita joihin auraus ei sovi ollenkaan. Mm turvemaat ja kiviset maat.
Kivettömät kivennäismaat, joissa menetelmä on parhaimmillaan, on etelämpänä raivattu kaikki pelloksi.
Monesti myös tarvitaan kaivinkone tekemään jotain ojanpätkää, piennartietä yms, niin miksei sillä sitten tehdä koko hommaa???Eli yhdyn A.Jalkasen kysymykseen, että onko auraus enää tulevaisuudessa ollenkaan tarpeellista.
Itse arvelen että nykyisen kaluston kuluessa loppuun ei enää uutta hankita, vaan homma siirtyy kaivinkoneille.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tapaamisen osallistujat.
Tapaamisten jälkeen on aina ollut kova parku, osallistumattomien keskuudessa siitä että pitää kertoa ketä paikalla oli.
Järjestänä toimi T.Pihlaja (Tuomas Pihlaja), jota toimii MHY-Pudasjärven toiminnanjohtajana. Myös perhe osallistui, vaimo ja kaksi virkeää metsäinsinöörin alkua.
Kuusamosta oli paikalla Joukamo Kortessalmi ja taloudenhoitaja plus kolme metsänhoitomuksua (perhemääritelmä on Joukamon käyttämä)
Pohjois-Savosta oli mukana Harrastelija vaimoineen.
Anton vaimoineen edusti savoa, Samoin E-H ja Iron Man.
Oulun poispuolelta, Rantapohjan alueelta oli mukana 6tukki ja Taneli sitten Etelä-Pohjanmaalta.
Miisulle Ja A.Jalkaselle oli tullut esteitä, eivätkä he osallistuneet.Metsällistä väkeä oli mukana muutakin. Majoituspaikan isäntä Esko Piipponen oli vanha uittomies ja metsänomistaja. Hän oli ollut vuosikymmeniä MHY-Pudasjärven hallituksen puheenjohtaja, MTK:n metsävaltuuskunnan jäsen ym ym. Naapurista löytyi eläkkeellä oleva MHY:n alueneuvoja, joka myös oli keskusteluissa mukana.
Lisäksi retkikohteita esittelevät ihmiset.
Tuomas oli järjestänyt kyllä kunnollisen METSÄtapaamisen. Olisi ollut aineksia vähän suuremmallekkin porukalle.Nyt osallistumattomat palstalaiset voisivatkin kokoontua ensi vuonna samaan paikkaan. Saattaisi olla vielä meille osallistuneillekkin nähtävää, Piipposen Esko kun sanoi, että eihän tuossa vielä ehitty hänen metsiään kahtella ollenkaan.
Terveisin Korpituvan Taneli
Heippa
Tanelikin pääsi vihdoin reissusta kotimaisemiin.
Oli oikein viikon reissu. Ensin menomatkalla sahan vaihto Tilhin 200 vaihtui 201:een. Sitä piti toki päivä kokeilla Emännän kotimökin tonttipuihin.
Pudasjärven reissun jälkeen sitten vilä päivä raivaussahahommia.Palataan niihin Pudasjärven tunnelmiin, reissu oli joka tapauksessa hieno.
Terveisin Korpituvan Taneli
Augusti:
”Hurjalta kuulostaa osalllistujien jutut. Eihän sinne porukkaan uskalla tällainen lasia kallistamaton (pullosta puhumattakaan) vaari-ikäinen tullakaan! ”Tapaamisista ei, ainakaan aiemmin, ole muodostunut mitään lasi- tai pullojuhlia. Vaari-ikäisiä on paljon liikkeelä joka tapauksessa.
Ne jutut on täällä palstalla paljon hurjempia kuin sitten paikan päällä.Taneli palaa palstalle sitten tapaamisen jälkeen, heippa!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tyhmällä Tanelilla on tyhmät kysymykset.
Miksi pitää perustaa varta vasten kahden puulajin sekametsä? Ymmärrän kyllä jos sellainen sitten jostain syystä jää käteen kun uudistamisen kiemuroissa kurvaillaan. Mutta miksi erikseen pyritään kahden puulajin metsään.
Yksi asia, joka tälläistä puoltaa on jäänyt joskus mieleen. Koivuihin ei tule ruskeita täpliä, jos ne kasvavat kuusikossa. Mitä muita etuja voisi kahden puulajin metsällä olla?Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitkät kannot juontavat juurensa talviaikaan tehtyihin vesuriraivauksiin. Silloin kun ne työttömyystöinä tehtiin talvella hangenpäältä, niin lyhyttä kantoa ei ollut mahdollista saada. Piti sitten keksiä jos mitä verukkeita puolustamaan kannon pituutta.
Jos kohta traktorin renkaan alla pitkä kanto on parempi kun se reilusti kaatuu, niin hevosaikana oli toisin. Hevosen mahaan tuli reikiä ja naarmuja kun tuolla tavalla raivatussa metsässä ajoi.Kerran on tullut hyödynnettyä pitkää kantoa. Ajettiin tienvierut murskalla ja toinen osakas nimenomaan ohjeisti että pitää jäädä pitkat kannot. Syksyyn mennessä pajun kannot olivat sitten täynnä pientä vesaa. Minä vedin ne maanrajasta poikki ja sain naapurilta nuhteet, että nyt se vasta sitten vesookin. Eipä kuitenkaan vesonut juuri ollenkaan.
Muuten jos jättää tiheässä vesakossa pitkät kannot, niin seuraava raivuu pitäisi tehdä niiden yläpuolelta. Jos vetää toisella kertaa niin että vanhat kannotkin katkeavat, se syö raivurin terän terävyyttä kuin olisi hiekkaa vesakon tyvillä.Metsänraivauksissa olen monesti ihmetellyt miten 15…20 vuotta aiemmin raivattuihin kantoihin on kasvanut melkein puita. Erityisesti kuusi on sellainen, että jos yksikin neulanen jää kannon puolelle, niin siitä lähtee kuusipensas.
Jos kuusen tarkoituksella katkaisee Pinsiön Vaarin keinoin, niin raivauksesta hyötyvät vain ne kanalinnut. Kuusi jää nilkomaan maasta ravinteita niinkuin ennenkin.Itse raivaan niin että 10 sentin kanto on jo pitkä. Erityisesti kuusen ja pajun pyrin katkaisemaa nimenomaan maata myöten.
Senverran vähän sitä raivaussahaa kuitenkin tulee käytettyä, että ei tarvitse erikseen jättää linnuille piiloja, niitä on muutenkin riittävästi.Terveisin: Korpituvan Taneli
