Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 5,111 - 5,120 (kaikkiaan 5,326)
  • Korpituvan Taneli

    Tuskin ihan tapaamisaddikti, mutta kun jotkut olivat mieltä että se ainoa oikea paikka tavata olisi ollut Metko, niin koitan heittää pelastusrengasta sillekkin idealle.

    Itse olen sitä mieltä että muun ison kekkerin kylkeen tuollainen tapaaminen sopii huonosti. Yritän kuitenkin olla avoin kaikille ideoille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Voi tätä nälvisen määrää ja laatua!

    Palstalla on aivan ilmeisesti paljon sellaisia, joita tälläinen tapaus ja selvittely rassaa siksi että sen yhteydessä saatetaan luoda uusia oikeuskäytäntöjä ja jopa lainsäädäntöä voidaan rukata, sen jäkeen. Se taas edellyttäisi entistä tarkempaa rajojen ja omistajuuden kunnioitusta toimijoilta.
    Tämä lienee kauhukuva monille?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen on oikeassa ettei meillä ole varaa nykyisen kokoiseen sorkkaeläinkantaan, mutta se toteamus ei tee tyhjäksi sitä että nykyiseen petokantaankaan meillä ei ole varaa.

    Nämä ovat kaksi erillistä kysymystä, joita pitänee käsitellä erillisinä. Vallankin kun on jo moneen kertaan todettu ettei maassa voi sallia, muista syistä, pidettävän niin suurta petokantaa että sillä olisi oleellista vaikutusta sorkkaeläinten määrään.

    Eli siis ongelmaa ei saa poistetuksi sillä että osoittaa jonkun toisen ongelman olevan selvästi suuremman.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Tuohon Harrastelijan, Hemputtaja ja A.Jalkasen aurauskeskusteluun muutama kommentti.

    Auraus kuulemma on 100€/ha halvempi kuin kaivinkoneella tehtävä mätästys.
    Työmenetelmän esittelijät totesivat aurauksen suurimman virheen olevan siinä että sitä aikanaan käytettiin paikka kuin paikka. Eli aurattiin myös auraukseen huonosti soveltuvia maita.
    Se että Metsähallitus on kokonaan luopunut aurauksesta on ilmeisesti todella hiukan liian syvä kumarrus viherpiiperöille.

    Vanhat ja uudemmat auraustulokset osoittavat kiistatta että auraus on, niissä olosuhteissa, ehdottomasti pätevä uudistamisen muokkausmenetelmä.
    Kokonaan toinen juttu on sitten, että kaivinkoneella saataneen yhtä hyvä lopputulos, eikä maasto ole ihan yhtä pahasti kuun maisemaa kuin aurauksessa.

    On lukuisia kohteita joihin auraus ei sovi ollenkaan. Mm turvemaat ja kiviset maat.
    Kivettömät kivennäismaat, joissa menetelmä on parhaimmillaan, on etelämpänä raivattu kaikki pelloksi.
    Monesti myös tarvitaan kaivinkone tekemään jotain ojanpätkää, piennartietä yms, niin miksei sillä sitten tehdä koko hommaa???

    Eli yhdyn A.Jalkasen kysymykseen, että onko auraus enää tulevaisuudessa ollenkaan tarpeellista.
    Itse arvelen että nykyisen kaluston kuluessa loppuun ei enää uutta hankita, vaan homma siirtyy kaivinkoneille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Tapaamisen osallistujat.
    Tapaamisten jälkeen on aina ollut kova parku, osallistumattomien keskuudessa siitä että pitää kertoa ketä paikalla oli.
    Järjestänä toimi T.Pihlaja (Tuomas Pihlaja), jota toimii MHY-Pudasjärven toiminnanjohtajana. Myös perhe osallistui, vaimo ja kaksi virkeää metsäinsinöörin alkua.
    Kuusamosta oli paikalla Joukamo Kortessalmi ja taloudenhoitaja plus kolme metsänhoitomuksua (perhemääritelmä on Joukamon käyttämä)
    Pohjois-Savosta oli mukana Harrastelija vaimoineen.
    Anton vaimoineen edusti savoa, Samoin E-H ja Iron Man.
    Oulun poispuolelta, Rantapohjan alueelta oli mukana 6tukki ja Taneli sitten Etelä-Pohjanmaalta.
    Miisulle Ja A.Jalkaselle oli tullut esteitä, eivätkä he osallistuneet.

    Metsällistä väkeä oli mukana muutakin. Majoituspaikan isäntä Esko Piipponen oli vanha uittomies ja metsänomistaja. Hän oli ollut vuosikymmeniä MHY-Pudasjärven hallituksen puheenjohtaja, MTK:n metsävaltuuskunnan jäsen ym ym. Naapurista löytyi eläkkeellä oleva MHY:n alueneuvoja, joka myös oli keskusteluissa mukana.

    Lisäksi retkikohteita esittelevät ihmiset.
    Tuomas oli järjestänyt kyllä kunnollisen METSÄtapaamisen. Olisi ollut aineksia vähän suuremmallekkin porukalle.

    Nyt osallistumattomat palstalaiset voisivatkin kokoontua ensi vuonna samaan paikkaan. Saattaisi olla vielä meille osallistuneillekkin nähtävää, Piipposen Esko kun sanoi, että eihän tuossa vielä ehitty hänen metsiään kahtella ollenkaan.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Vastaus otsikolle:
    Meillä ei tälläkään hetkellä ole varaa nykyiseen petokantaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Heippa

    Tanelikin pääsi vihdoin reissusta kotimaisemiin.
    Oli oikein viikon reissu. Ensin menomatkalla sahan vaihto Tilhin 200 vaihtui 201:een. Sitä piti toki päivä kokeilla Emännän kotimökin tonttipuihin.
    Pudasjärven reissun jälkeen sitten vilä päivä raivaussahahommia.

    Palataan niihin Pudasjärven tunnelmiin, reissu oli joka tapauksessa hieno.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Suden jälki:
    ”Pihkapuu taas kuolee kunhan vaan jostain katkoo.”

    Kyllähän mänty kuolee noin. Kuusi pitää vetää aivan maata myöten, muuten sieltä nousee oksa. Joskus oikein ihmetytttää, että tekeekö kuusi, lehtipuiden tapaan, runkosilmujakin.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Augusti:
    ”Hurjalta kuulostaa osalllistujien jutut. Eihän sinne porukkaan uskalla tällainen lasia kallistamaton (pullosta puhumattakaan) vaari-ikäinen tullakaan! ”

    Tapaamisista ei, ainakaan aiemmin, ole muodostunut mitään lasi- tai pullojuhlia. Vaari-ikäisiä on paljon liikkeelä joka tapauksessa.
    Ne jutut on täällä palstalla paljon hurjempia kuin sitten paikan päällä.

    Taneli palaa palstalle sitten tapaamisen jälkeen, heippa!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Tyhmällä Tanelilla on tyhmät kysymykset.

    Miksi pitää perustaa varta vasten kahden puulajin sekametsä? Ymmärrän kyllä jos sellainen sitten jostain syystä jää käteen kun uudistamisen kiemuroissa kurvaillaan. Mutta miksi erikseen pyritään kahden puulajin metsään.
    Yksi asia, joka tälläistä puoltaa on jäänyt joskus mieleen. Koivuihin ei tule ruskeita täpliä, jos ne kasvavat kuusikossa. Mitä muita etuja voisi kahden puulajin metsällä olla?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 5,111 - 5,120 (kaikkiaan 5,326)