Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Paikalliset ihmiset eivät aikanaa kovinkaan paljon protestoineet laajoja hakkuita, vaikka niin on annettu monesti ymmärtää. Hakkuut ja ajot merkitsivät heille työtä ja leipää. Nekin jotka eivät itse työhön osallistuneet, pääsivät osallisiksi oheistoiminnoista, majoituksesta, muonituksesta yms.
Protestia ja valheellista mielikuvaa aarniometsän raiskauksesta ovat levittäneet pääasiassa, meihin etelän veteliin kuuluvat, henkilöt.Mitä me opimme tästä?
Suhtaudu aina kriittisesti huhuihin metsänraiskauksesta ja yritä saada asiasta todellista tietoa!Muita kohteita olivat:
Taimitarha, auraustyömaa ja puulajipuisto pellonmetsitysalueella.Taimitarha oli pieni ja ilmeisen kustannustehokas. Se oli täysin yhdenmiehen yritys, jossa toki oli kausityövoimaa.
Taimien pakastusta eikä lyhytpäiväläsittelyä tarhalla ei käytetty. Osiitain kai tästä syystä kuusen osuus taimista oli hyvin pieni.
Männyn taimia tarha tuotti monien kuntien alueelle yksityismetsiin, metsähallitus ei ollut asiakkaana.
En tiedä näkyykö se isäntien taimilaskuissa, mutta monta välivaihetta jää pois kun taimet lähtevät suoraan tarhalta istutuskuviolle ja täydennystä voidaan hakea suoraan sieltä.
Hiukan kävi kateeksi kun muualla tamitarharhat ovat niin suuria ja kauniita, että ne keskustelevat vain jälleenmyyjien kanssa. Siitä aiheutuu väkisinkin pyrogratiaa ja kustannuksia.
Onko muualla vielä hengissä tälläisiä pienempiä yrittäjiä tällä alalla?Jatkuu
Tapaamisesta ja retkikohteista T.Pihlaja kirjoittanee Metsälehteenkin. Joukamo Kortessalmi toimi ansiokkaana kuvaajana, häen otoksiaan näemme varmaan lehdessä ja täällä lukijan kuvissa.
Voisihan sitä jotain kertoa jo nytkin näistä retkikohteista, vain auraustahan täällä on ruodittu tuon tapaamisen retkikohteen pohjalta.Osaran aukeat osoittautuivat kovasti mainettaan paremmiksi.
Yllättävintä oli silloisten aukkohakkuitten pienet puukertymät, tosin koivua ei luvuissa ollut noteerattu kun se kaadettiin vain maahan tai kaulattiin isommat puut. Eräälläkin kohteella oli saanto ollut vain 35m³ kiinnoiksi muutettuna. Nyt sillä kohteella oli männikkö jossa oli puuta 125m³/ha. Lukemat vähän vaihtelivat kohteelta toiselle. Syy heikkoon hehtaarisaantoon oli se että metsät eivät toki olleet mitään luonnontilaisia aarnimetsiä, kuten usein on väitetty. Metsähallitus oli jo vuosikymmeniä harrastanut täälläkin harsintaa.
Olisikohan jo viimeinkin syytä panna urbaaniharsijoidenkin jäitä hattuunsa ja uskoa että menetelmää on kokeiltu ja huonoksi havaittu, koko Suomen kokoisella koeruudulla.Osaran aukeitten nykypäivän ongelma on puustojen samanikäisyys. Päätehakkuut tulevat taas samaan rytinään.
Tätä on yritetty väistellä hakkaamalla aukoksi ja uudistamalla, silloisessa metsityksessä, huonoimmin onnistuneita kuviota. Olihan alueella toki ison savotan aikana jo taimikoitakin, aiempien avohakkuiden jäljiltä. Nämä tietysti myös auttavat ikäjakautumaa.Jatkuu
Leevi Sytky:
”Läntisessä Suomessa ne taitaa kärvistellä nuotiolla?”Meilläpäin ainakin nuoruudessani kun miestyönä vielä metsätyötä tehtiin, niin taukoa pidettiin valakialla.
”Rupias kattelemahan löytyyskö karapuuta valakian tekohon” Se karapuu kai on lähiinä tervasta, eli kuusen tai männyn kuivalatvoja etsittiin.
Itte en oo enää valakiaa teheny vuosikymmenihin mettäs.Tässä liikutaan taas alueella, jossa kaikki vaihtoehdot ovat juuri niitä oikeita. Turha kissanhäntää vetää nimikkeiden paremmuudesta.
Virkistävää huomata miten monella tavalla tuokin asia Suomen kielessä voidaan ilmaista.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Ei siitä omatyöstä mitään rahallista hyötyä saa aatu.
…..
Kun hintatasot tiedetään niin pystykauppana saa jopa ehkä himpun paremman kokonaispotin käteen.”Näinhän se päätehakkuussa pakkaa käymään. Kun siinä oletettavasti tulee tukkiakin ja monesti sen hankintahinta pienempi kuin pystyhinta.
Päätehakkuussa ei ole omasta työstä muutakaan hyötyä. Harvennuksessa voi hankintaa aina perustella paremmalla jäljellä ja jopa ajourien kapeudellakin (esim. Tanelin rautahepo).Terveisin: Korpituvan Taneli
Iron Man:
”Ensivuoden tapaaminenkin voitaisiin järjestää pudasjärvellä,mikäli
Tumppi ja Esko ovat halukkaita järjestämään tapaamisen uudestaan.
Eskonkin metsät voitaisiin katsastaa,kun ei nyt keretty. ”Sinänsä kiehtova ajatus, mutta… Vaikka minäkin olen miettinyt että tuonne Piipposen Eskon Pirtille pitää vielä palata, niin kuitenkin meidän pitää olla realisteja palstalaisten tapaamispaikan suhteen. Olihan porukassa niitäkin, jotka eivät mistään hinnasta olisi halunneet tulla Pudasjärvelle, emmekä me saa heidän päätään kääntymään, vaikka kuinka olemme olleet ihastuneita reissuun.
Katsotaan nyt tuo Metko-homma ensin ja palataan sitten siihen ensivuoteen. Minulla on vanhan palstan ketju tallessa, pitää sieltäkin oikein katsoa, mitä muita nimiä oli esillä kuin Pudasjärvi ja Jämsänkoski (Metko).
Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsänomistajan ja tietysti metsurinkin autossa pitää jokatapaukseesa olla kunnolliset istuinsuojat. Tarvikemyymälät myyvät niitä nimikkeellä ”korjaamosuoja”
Saattaa olla että jossain päin varkaat putsaavat jo maaseudunkin haja-asutusalueella. Tanelin sahat ovat olleet jo vuosia lukitsemattomassa liiterissä mökillä. Routa muokkasi rakennusta niin ettei vanha lukko enää toiminut.
Toisaalta tiedän että kirkonkylällä on järjestelmällisesti putsattu, omakoti työmaiden varastokoppeja.Terveisin: Korpituvan Taneli
Silloin kun kanto on tarkoitus, vesoineen, poistaa samana kesänä, niin pitkä kanto on ihan ok. Jos tarkkaan luetaan se ”kannonmitta” ketju niin siellä toki jo tuosta käytännön esimerkin kerroin.
Ellei kantoa poisteta samana kesänä, niin se on seuraavassa raivauksessa kuiva tai lahonnut. Kummaasti vain lahokin vanha kanto tylsyttää terää. En tiedä mitä perusteltavaa tässä on, kokeiltu on ja terä tylsyy, ellei sitten katkaise vanhan kannon yläpuolelta.
Siinä peltopuolen kesannoinnissa on kaksi menetelmää.
Juuririkkaruohoja (esim. Juolavehnä ohrakkeet) vastaan maa kuohkeutetaan mahdollisimman ilmavaksi, niin että se kuivuisi ja juuririkkaruohoilla olisi mahdollisimman hankalaa elämä. Kuohkeuttava äestys toistetaan kun oraita on hiukan näkyvissä. Tähän metelmään kulunut kesä on tosiaankin ollut mahdollisimman huono.
Siemenrikkaruohoja (esim Pillike, ja Saviheinä) vastaan taistellessa maa saatetaan mahdollisimman hyvään itämiskuntoon monesti kesässä, tarvittaessa jopa jyrätään ja toivotaan sadetta. Sitten kun alkaa vihertämään äestetään rikkaruohot nurin ja tiivistetään maa uudelleen itämiskuntoon. Tähän menetelmään kulunut kesä taas on ollut hyvin edullinen.Terveisin: Korpituvan Taneli
En tiedä saadaanko uusia oikeuskäytäntöjä, mutta varmasti asia menee niin korkealle kuin valituslupia saadaan. Päätöksiä tullaan ilmeisesti lukemaan tarkasti muiden tapausten yhteydessä.
Kun tapaus on loppuun käsitelty on aika miettiä ovatko lainmukaiset päätökset sellaisia, että ne tyydyttävät yleistä oikeustajua. Elleivät tyydytä niin sitten on lakialoitteiden aika.
Lain muutoksille olisi jo nykyiselläänkin tilausta. Minun oikeustajuuni ei nimittäin mahdu se että talousmetsässä rajan ylittävä hakkuu voidaan kuitata hölmöimmillään jopa vain maksamalla hakattujen puiden arvo.Tämän tapauksen kommentoinneissa on ollut ammattilaisilla sellainen tyyli, että sattuuhan noita, mutta hällä niin väliä. Säännöksiä olisi syytä kiristää.
Yksi muutos myös pitäisi tulla. Hakkuuoikeuden haltija pitäisi aina olla ulkopuoliseen päin vastuullinen ja jos sitten joku muu on vastuullinen, niin se on toimijoitten keskenään selvitettävä asia. Tällöin saataisiin isot firmat kiinnostumaan rajojen sisällä pysymisestä ja ohjeista sekä niiden noudattamisesta. Hankintahakkuissa vastuullinen olisi kai sitten metsänomistaja.Terveisin: Korpituvan Taneli
