Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kurki:
”Siirsin täältä kirjoitusboksista osoitteen
(http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryos phere/) tuonne WordPadiin ja siellä poistin tuon sanassa cryos phere olevan välilyönnin ja siirsin takaisin tänne kirjoitusboksiin ja painoin lähetä.
Mutta edelleen tuossa sanassa on välilyönti.”Tottakai siinä on välilyönti kun palstan systeemi katkoo kaikki pitkät sanat kuten edellä kerroin.
Kirjoitan tähän nyt niin pitkän ”sanan” että asia havainnollistuu: aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Kirjoitin siis kaikki aat yhteen alunperin.
On tietenkin sama missä välilyönnit poistaa, kerroin vain oman menettelytapani.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tällä palstalla linkkeihin tulee välilyönti säännöllisin välein ja siksi linkki ei toimi. Tuo välilyönti on tarpeellinen teksteihin, sillä estetään ylipitkät rivit. Vanhalla palstallahan sai tehtyä kiusaa sillä että teki välilyönnittömän pitkän ”sanan” niin johan meni ketju vaikealukuiseksi.
Itse korjaan täällä olevan linkin näin:
Siirrän linkin viestistä kopioi/liitä (copy/paste) toiminnolla muistioon (notepad). Sitten siinä metsästän välilyönnit pois. Taas sitten kopioi/liitä toiminnolla selaimen osoitekenttään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei ole mitään näyttöä siitä että ilmasto jatkossa lämpenisi. Historia kun ei ole tae tulevasta.
Sinänsä historiatiedotkin lämpenemisestä ovat kyseenalaisia.Ilmasto on aina ollut muutoksessa, mutta kun sillä ei ole mitään säännöllistä jaksollisuutta niin ennustaminen on mahdotonta. Tietokoneella saadaan toki tarkkoja ennusteita, mutta juuri sellaisia kuin kukin tutkija haluaa. Ennusteen pohjaksi pitää tietysti olla historiatietoja, mutta yhtä tärkeitä ovat oletukset. Eli osa tulevaisuuden ilmastotiedoista pitää olettaa, että ennustaminen on mahdollista. Kun käytetään erilaisia oletuksia saadaan parvi toisistaan jyrkästi poikkeavia käyriä, jotka kaikki ovat oikein laskettuja.
Toisaalta on aivan turhaa olettaa mahdollisen ilmaston lämpenemisen tuomia etuja. Haittoja tulee saman verran.
Mahdollisten muutosten tuhovaikutuksiakin toki liioitellaan. Jos pohjoisnapa-alue on ollut keskiajalla jäätön, niin mikä saari silloin oli veden alla?Jäitä hattuun molemmin puolin!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Augusti:
”Mutta onko palstalaisille tuttu termi tehdä ”ylioppilaita” parkattaessa ? Niitä olen muutaman nähnyt ! ”Eiköhän tässä ole kyse pöllistä, joka on kuorittu vain päistään tai vain siitä päästä, josta pinoa oletettavasti tarkasteltaisiin.
En ole tehnyt enkä nähnytkään
Leevi kerkesi ensin (lisäys)
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija:
”Tietääkö toverit mitä tarkoittaa riimaksi kuorittu? Kuinka moni on sillä hommalla tehnyt tiliä? ”Riimaksi (Priimaksi?) kuorittu tarkoittanee samaa kuin puhtaaksi kuorittu. Menetelmä oli käytössä kuusen paperipuilla (pit 1m Suomi ja Saksa, 4 jalkaa Englanti).
Siinä käytännössä vuoltiin pois viimeisin vuosilusto, niin ettei kuivuessa tummuvaa jälsi kerrosta ollut yhtään puussa.Tiliä ei ole hommalla tullut tehtyä, mutta omasta metsästä otettua puuta on kyllä yritetty nylkyttää puhtaaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tapaamisessa oli paljon keskusteluja, jopa enemmän kuin aiemmin. Tosin koko porukan yhteisiä keskusteluja ei juurikaan ollut, vaan ne olivat kahdenkeskisiä tai muutamien välisiä kunnon otatuksia saunan terassilla tai muualla.
MHY hommista ei tiettävästi päästy oikein yhteisyrrykseen. Homma päättyi siihen että Joukamolle pitäisi löytää pieni metsäpalsta Pudasjärven puolelta, että hän voisi tulla pakalliseen yhdistykseen vaaliehdokkaaksi. Taisi vain siinä palstan etsinnässä aika loppua kesken.
Piennartiestä oli kaksi erilaista käsitystä. Pudasjärvellä se tarkoitti kilometrien mittaista tietä, jota talvella käytetään kaukokuljetukseen ja päässä on rekalle kääntöympyrä
Etelä-Pohjanmaalla tälläiset tiet tehdään metsäautoteiksi ja piennartie on sitten siitä lähtevä, muutaman sadan metrin mittainen lähikuljetuksen pää-ajoura.Saas muuten nähdä ilmaantuuko Pudasjärven MHY:n korjuupalveluun ensi talveksi hevosmetsuri ja Tuomaksellekkin kotiin hevonen, jos emäntä antaa luvan….
Antonin paljon mainostetut paljastukset eivät saaneet ilmeisesti tarpeeksi nöyrää kuulijakuntaa, joten niitä kai esiteltiin vain yhdelle henkilölle. Jostain jäi korvaan että kysymys oli kuusen istutuksessa käytetysta rivivälien vaihtelumenetelmästä, jota hänen sukunsa on nyt kolmessa polvessa kehittänyt.
Toki paljastui myös että Anton niinkuin me muutkin on iso kiho vain näin ulospäin ja kotona lahkea lammas. Ei sillä että olisi käskyn alla, mutta viisaasti johdateltuna, mutta näinhän se tavallisesti onkin, että mitäpä siitä.Kukin kertokoon omat keskustelumuistonsa, kemialliseen unohdukseen asti ei tiettävästi kukaan vaipunut, että kyllä muistoja on.
Kokonaisuus oli mahtava ja todella uusimisen arvoinen, mutta onhan Suomessa niin paljon mielenkiintoisia metsäkohteita muuallakin…..
Terveisin Korpituvan Taneli
Viimeisenä kohteena kävimme vanhan rajamiehen metsätilalla. Sielläkin olisi ollut paljon muutakin katsottavaa, mutta keskityimme vain hänen pellonmetsitysaluueella olevaan puulajipuistoonsa.
Sieltä löytyi, kotimaisten puulajien lisäksi, mustaakuusta, kontortamäntyä ja lehtikuusta. Niitä oli erilaisina sekoituksina suomalaisten puiden kanssa.
Päällimmäiseksi jäi se sama toteamus, jonka olen ennenkin todennut: ”Minun ei tarvitse vieraita lajeja kokeilla, niitä on kokeiltu jo tarpeeksi Suomessa, vähän epämääräisin tuloksin.”
Vahvistui myös ajatus siitä ettei pelto välttämättä ole kuusen maata, jos se ennen pelloksi tekoa on ollut männyn maata.
Sillä kohteella olisi ollut enemmänkin tietoa, selkeän sotilaallisessa järjestyksessä, saatavissa, jos aikaa olisi käytetty enemmän.Niin, kävimme myös siellä auraustyömaalla. Aurauksesta, tältä pohjalta, keskustelimme jo aiemmin.
Itse työmaa oli MHY:n työnjohdossa. Hiukan kosteahko kivetön kohde. Muutamat märimmät paikat jäivät kaivinkoneella mätästettäviksi.
Auraus on kuulemma siellä päin siinä maineessa etteivät muutamat isännät yksinkertaisesti suostu muuhun maanmuokkaukseen ollenkaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Paikalliset ihmiset eivät aikanaa kovinkaan paljon protestoineet laajoja hakkuita, vaikka niin on annettu monesti ymmärtää. Hakkuut ja ajot merkitsivät heille työtä ja leipää. Nekin jotka eivät itse työhön osallistuneet, pääsivät osallisiksi oheistoiminnoista, majoituksesta, muonituksesta yms.
Protestia ja valheellista mielikuvaa aarniometsän raiskauksesta ovat levittäneet pääasiassa, meihin etelän veteliin kuuluvat, henkilöt.Mitä me opimme tästä?
Suhtaudu aina kriittisesti huhuihin metsänraiskauksesta ja yritä saada asiasta todellista tietoa!Muita kohteita olivat:
Taimitarha, auraustyömaa ja puulajipuisto pellonmetsitysalueella.Taimitarha oli pieni ja ilmeisen kustannustehokas. Se oli täysin yhdenmiehen yritys, jossa toki oli kausityövoimaa.
Taimien pakastusta eikä lyhytpäiväläsittelyä tarhalla ei käytetty. Osiitain kai tästä syystä kuusen osuus taimista oli hyvin pieni.
Männyn taimia tarha tuotti monien kuntien alueelle yksityismetsiin, metsähallitus ei ollut asiakkaana.
En tiedä näkyykö se isäntien taimilaskuissa, mutta monta välivaihetta jää pois kun taimet lähtevät suoraan tarhalta istutuskuviolle ja täydennystä voidaan hakea suoraan sieltä.
Hiukan kävi kateeksi kun muualla tamitarharhat ovat niin suuria ja kauniita, että ne keskustelevat vain jälleenmyyjien kanssa. Siitä aiheutuu väkisinkin pyrogratiaa ja kustannuksia.
Onko muualla vielä hengissä tälläisiä pienempiä yrittäjiä tällä alalla?Jatkuu
Tapaamisesta ja retkikohteista T.Pihlaja kirjoittanee Metsälehteenkin. Joukamo Kortessalmi toimi ansiokkaana kuvaajana, häen otoksiaan näemme varmaan lehdessä ja täällä lukijan kuvissa.
Voisihan sitä jotain kertoa jo nytkin näistä retkikohteista, vain auraustahan täällä on ruodittu tuon tapaamisen retkikohteen pohjalta.Osaran aukeat osoittautuivat kovasti mainettaan paremmiksi.
Yllättävintä oli silloisten aukkohakkuitten pienet puukertymät, tosin koivua ei luvuissa ollut noteerattu kun se kaadettiin vain maahan tai kaulattiin isommat puut. Eräälläkin kohteella oli saanto ollut vain 35m³ kiinnoiksi muutettuna. Nyt sillä kohteella oli männikkö jossa oli puuta 125m³/ha. Lukemat vähän vaihtelivat kohteelta toiselle. Syy heikkoon hehtaarisaantoon oli se että metsät eivät toki olleet mitään luonnontilaisia aarnimetsiä, kuten usein on väitetty. Metsähallitus oli jo vuosikymmeniä harrastanut täälläkin harsintaa.
Olisikohan jo viimeinkin syytä panna urbaaniharsijoidenkin jäitä hattuunsa ja uskoa että menetelmää on kokeiltu ja huonoksi havaittu, koko Suomen kokoisella koeruudulla.Osaran aukeitten nykypäivän ongelma on puustojen samanikäisyys. Päätehakkuut tulevat taas samaan rytinään.
Tätä on yritetty väistellä hakkaamalla aukoksi ja uudistamalla, silloisessa metsityksessä, huonoimmin onnistuneita kuviota. Olihan alueella toki ison savotan aikana jo taimikoitakin, aiempien avohakkuiden jäljiltä. Nämä tietysti myös auttavat ikäjakautumaa.Jatkuu
Leevi Sytky:
”Läntisessä Suomessa ne taitaa kärvistellä nuotiolla?”Meilläpäin ainakin nuoruudessani kun miestyönä vielä metsätyötä tehtiin, niin taukoa pidettiin valakialla.
”Rupias kattelemahan löytyyskö karapuuta valakian tekohon” Se karapuu kai on lähiinä tervasta, eli kuusen tai männyn kuivalatvoja etsittiin.
Itte en oo enää valakiaa teheny vuosikymmenihin mettäs.Tässä liikutaan taas alueella, jossa kaikki vaihtoehdot ovat juuri niitä oikeita. Turha kissanhäntää vetää nimikkeiden paremmuudesta.
Virkistävää huomata miten monella tavalla tuokin asia Suomen kielessä voidaan ilmaista.Terveisin: Korpituvan Taneli
