Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Svedu Petteri: ”Yksi ongelma on hirvet ja peurat. Väki vähenee maaseudulla, joten kuka ampuu haittaeläimiä?”
Hirviongelma, nyt ja tulevaisuudessa on kirjoituspöydällä tehty ja siellä myös korjattavissa oleva ongelma. Kunhan on vapaa lupa ampua, niin tulevaisuuden kaupunkilaisistakin löytyy kyllä metsästäjiä, vaikka ei metsureita ja motokuskeja löytyisikään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Noihin ennustettuihin vuosilukuihin on vielä pitkä matka, ei pidä aina olettaa että nykyinen kehitys vain jatkuu ja voimmistuu. Toki on selvää että maaseudulla ja maakuntien keskuskaupungeissa asuu silloin vähemmän väkeä kuin nyt. Niin voimakasta muutosta ei varmaan voi tulla etteikö näin kävisi.
Suomen asutuksessa on ennenkin tapahtunut muutoksia, nyt olisi aika sille että tyhjät alueet alkaisivat imeä väkeä kaupungeista. Mahdollista on myöskin se että valtio tai EU alkaisi tukea maalle muuttoa. Tälläisillä toimenpiteillähän aikanaan ohjattiin koko maan asuttamista, uudistilat saivat verovapauden.
Työvoimapulaan saattaa tulla yllättäviäkin käänteitä. Ei ole mitenkään poissuljettua etteikö kaupunkien nuoriso löytäisi itseänsä esim. moton puikoista. Onhan tästä ennakkotapauskin. Meidän palstallamme on naismetsuri, hän oli helsinkiläinen kotirouva, joka elänmuutoksessa mietti mitä jatkossa tekisi. Joku ehdotti että ryhdy metsuriksi ja loppu onkin historiaa.
Metsänomistus tosiaankin muuttuu, mutta onko se muutos metsätaloudelle positiivista vai negatiivista, sen, silloin elävät, tulevat näkemään.
Kekkonenhan sanoi että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji.
Nykypäivänä ollaan kovin herkkiä luottamaan trendeihin. Ei kuitenkaan huomata sitä että trendi on vain käyrän hetkellistä suuntaa osoittava asia. Entäs sitten kun tämä hetkessä elävä trendi muuttuu?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin se lämpöpaperi kuitti onkin oikein tosi kuitti. Hyvä jos kirjaimet vuoden siinä näkyvät.
Silloin kun kuittia tarvitaan, niin kunnon laserilla tai mustesuihkulla tehtynä. suurin osa kuiteista on turhia, niitä ei tarvitsisi tulostaa edes lämpöpaperille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon kannattavuuteen ei tarvitse räknäillä tämänhetkisiä puun hinta eroja. Tie, silloin kun se tehdään kunnolla ojittaen ja mursketta käyttäen, unohtamatta kunnon rumpuja tarvittaviin paikkoihin, on pitkän tähtäyksen investointi ja kannattaa aina. Ei ole kysymys pelkästään puun ajosta ja kuutiohinnasta. Kyse saattaa monesti olla myös siitä kuinka monta tarjousta saa, vai saako yhtäkään. Uudistuksen yhteydessä tietä tarvitaa kovin moniin asioihin, kannattavaisuutta ei voi kynällä laskea, mutta tie kannattaa aina tehdä.
Kääntöpaikka pitää tietysti olla tien päässä, ei missään puolivälissä. Kääntöpaikaksi kunnon ympyrä, niin saa tumpelompikin rekkakuski rekan käännettyä. Vaikka olis kunnollinen Y-haara kääntöpaikka, niin aina joku valittaa, vaikka taitajat kiittelisivät. Ympyrä saattaa olla myös tulevaisuudessa tarpeen lannoitus helikopterille.
Tien teossa en neuvo sen enempää, itse olen teettänyt kemera teinä. Firman rahat pitää tietysti käyttää hyväksi myös. Ei niitä oikein tahdo saada, niitä murskerahoja puun hintaan, kyllä ne pitää erikseen nilkoa firmalta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onko kukaan laskenut sitä kansantaloudellista hyötyä, mikä saavutetaan maakaapeloinnilla? Siinähän vapautuu metsänkasvulle kymmeniätuhansia kilometrejä, 10 metristä suikaletta, jonka reunoja vielä piti siivoilla hakkuilla. Myös peltojen käyttö helpottuu merkittävästi.
Jos ilmalinja vierään tien varteen, vapautuu myös pinta-alaa kun tie on linjan suojavyöhykkeenä toisella puolen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Husku550xp vertailee maakaapelilinjan maksimi rakennuskustannusta Ilmalinjan altaraivaukseen. Siitähän se totuus tosiaankin löytyy.
Jos verataan linjarakennuskustannuksia keskenään ja lisätään ilmalinjan kustannukseen vielä sen jatkuva huolenpito ja häiriökorjaukset, niin eipä taida maakaapeli niin kallis ollakkaan. Se on sitten eri asia jos korvataan alle 10v vanha ilmalinja maakaapelilla. Sekin on toki halvempaa kuin rakentaa kerran viidessä vuodessa se ilmalinja aina uudestaan. Niinkin on toki käynyt.
Maakaapelin rakennus toki pitää tehdä huolella. Riittävän syvään ja niin ettei routa pääse rikkomaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Investointi on ilmeisen kannattava, sillä pylväslinjakin maksaa ja pitää määrävälein uusia. Lisäksi tulee hätäkorjaukset.
Täällä olen kyllä kaapeloinnin yhteydessä hiukan ihmetellyt uusien muuntamoiden pystyttämisintoa. Minunkin tontin nurkalla on nyt uusi muuntamo, joka syöttää peräti kahta entistä maatilaa, jotka molemmat ovat vapaa-ajan / metsätalous käytössä. Ei se jakelujännitteen linja sillä muuntamolla paljon lyhentynyt, mutta jäi toki yksi maantien ylitys (alitus) pois. No, 20kV:n linja menee kyllä vierestä, että siitä ei kustannuksia tullut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
capo: ”Sisäinen insinöörini heräsi eli Tanelille ja Metsäkupsalle tiedoksi, että sähkölinjat yleensä luokitellaan jännitteen eikä tehon mukaan.”
capolta hyvä huomautus. Sen verran sähköoppia olen minäkin opiskellut ja muutenkin asioitten kassa tekemisissä ollut, että oli tosiaan anteeksiantamaton virhe tuo V-kirjaimen tuplaus. Ja vielä kolmeen kertaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
