Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
A.Jalkanen: ”Tuolle seudulle sopisi pihakoiraksi suden kestävä rotu eli irlanninsusikoira tai ns. laumanvartija.”
Tässä hoidetaan nyt sitten oiretta, eikä puututa tautiin ollenkaan.
Kuka nuo laumanvartijat ja niiden ylläpidon sitten maksaa? Entä miten hoidetaan niiden koulutus? Asiantuntijat sanovat että nämä rodut eivät sovi tavallisen ihmisen koiriksi. Kuka vastaa niiden aiheuttamista henkilö- ja kotieläinvahingoista?
Kyllä asia voitaisiin hoitaa paljon helpommin ja halvemmalla. Annetaan tarpeeksi paljon ns kannanhoidollisia lupia tai vapautetaan suden metsästys kokonaan. Näillä konsteilla loppuvat pihakäynnit ja kotieläinten susiaidat voi tarpeettomina purkaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä olis ainakin tien varteen siirto lisännyt linjapituutta huomattavasti ja turhan mutkainenkin olisi linjasta tien varressa tullut.
Täällä on nyt maakaapeloitu varsin harvaan asutun syrjäseudun linjat. Se mikä on hiukan ihmetyttänyt kun tässä yhteydessä on tehty muuntamoita paljon lisää. Täällä jakelujännitteen johdot on jätetty puistokaapeleiksi ellei uusi muuntamo sijoittelu ole edellyttänyt linjan uusintaa. Uudet jakelujännitejohdot on toki kaivettu maahan. Kyläläiset, erityisesti karjatilalliset hyrisevät tyytyväisyydestä, ei ole tarvinnut enää värkkäillä agrekaattien kanssa.
Lähiseudulla on toki rakennettu linjoja tienvarteenkin, silloin kun tiellä ja linjalla on yhteinen suunta ja tie sopivan suora.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Svedu Petteri: ”Yksi ongelma on hirvet ja peurat. Väki vähenee maaseudulla, joten kuka ampuu haittaeläimiä?”
Hirviongelma, nyt ja tulevaisuudessa on kirjoituspöydällä tehty ja siellä myös korjattavissa oleva ongelma. Kunhan on vapaa lupa ampua, niin tulevaisuuden kaupunkilaisistakin löytyy kyllä metsästäjiä, vaikka ei metsureita ja motokuskeja löytyisikään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Noihin ennustettuihin vuosilukuihin on vielä pitkä matka, ei pidä aina olettaa että nykyinen kehitys vain jatkuu ja voimmistuu. Toki on selvää että maaseudulla ja maakuntien keskuskaupungeissa asuu silloin vähemmän väkeä kuin nyt. Niin voimakasta muutosta ei varmaan voi tulla etteikö näin kävisi.
Suomen asutuksessa on ennenkin tapahtunut muutoksia, nyt olisi aika sille että tyhjät alueet alkaisivat imeä väkeä kaupungeista. Mahdollista on myöskin se että valtio tai EU alkaisi tukea maalle muuttoa. Tälläisillä toimenpiteillähän aikanaan ohjattiin koko maan asuttamista, uudistilat saivat verovapauden.
Työvoimapulaan saattaa tulla yllättäviäkin käänteitä. Ei ole mitenkään poissuljettua etteikö kaupunkien nuoriso löytäisi itseänsä esim. moton puikoista. Onhan tästä ennakkotapauskin. Meidän palstallamme on naismetsuri, hän oli helsinkiläinen kotirouva, joka elänmuutoksessa mietti mitä jatkossa tekisi. Joku ehdotti että ryhdy metsuriksi ja loppu onkin historiaa.
Metsänomistus tosiaankin muuttuu, mutta onko se muutos metsätaloudelle positiivista vai negatiivista, sen, silloin elävät, tulevat näkemään.
Kekkonenhan sanoi että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji.
Nykypäivänä ollaan kovin herkkiä luottamaan trendeihin. Ei kuitenkaan huomata sitä että trendi on vain käyrän hetkellistä suuntaa osoittava asia. Entäs sitten kun tämä hetkessä elävä trendi muuttuu?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin se lämpöpaperi kuitti onkin oikein tosi kuitti. Hyvä jos kirjaimet vuoden siinä näkyvät.
Silloin kun kuittia tarvitaan, niin kunnon laserilla tai mustesuihkulla tehtynä. suurin osa kuiteista on turhia, niitä ei tarvitsisi tulostaa edes lämpöpaperille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon kannattavuuteen ei tarvitse räknäillä tämänhetkisiä puun hinta eroja. Tie, silloin kun se tehdään kunnolla ojittaen ja mursketta käyttäen, unohtamatta kunnon rumpuja tarvittaviin paikkoihin, on pitkän tähtäyksen investointi ja kannattaa aina. Ei ole kysymys pelkästään puun ajosta ja kuutiohinnasta. Kyse saattaa monesti olla myös siitä kuinka monta tarjousta saa, vai saako yhtäkään. Uudistuksen yhteydessä tietä tarvitaa kovin moniin asioihin, kannattavaisuutta ei voi kynällä laskea, mutta tie kannattaa aina tehdä.
Kääntöpaikka pitää tietysti olla tien päässä, ei missään puolivälissä. Kääntöpaikaksi kunnon ympyrä, niin saa tumpelompikin rekkakuski rekan käännettyä. Vaikka olis kunnollinen Y-haara kääntöpaikka, niin aina joku valittaa, vaikka taitajat kiittelisivät. Ympyrä saattaa olla myös tulevaisuudessa tarpeen lannoitus helikopterille.
Tien teossa en neuvo sen enempää, itse olen teettänyt kemera teinä. Firman rahat pitää tietysti käyttää hyväksi myös. Ei niitä oikein tahdo saada, niitä murskerahoja puun hintaan, kyllä ne pitää erikseen nilkoa firmalta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onko kukaan laskenut sitä kansantaloudellista hyötyä, mikä saavutetaan maakaapeloinnilla? Siinähän vapautuu metsänkasvulle kymmeniätuhansia kilometrejä, 10 metristä suikaletta, jonka reunoja vielä piti siivoilla hakkuilla. Myös peltojen käyttö helpottuu merkittävästi.
Jos ilmalinja vierään tien varteen, vapautuu myös pinta-alaa kun tie on linjan suojavyöhykkeenä toisella puolen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
