Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Mehänpoika kirjoittaa kyllä asiaakin, mutta mitähän tarkoittaa ”hirvestäjKeskeytäät” ?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä Gla on oikeassa.
Ei valtiontalouden tila ole hirvituhojen syytä. Tosin hirvituhot kalvavat kansantalouden perusjuuria, mutta valtiontalouden akuutteihin ongelmiin pitää etsiä muita syitä.Hirviongelman korjaaminen on erittäin tärkeää, mutta se ei ole kuitenkaan mikään ”sesam aukene” asia valtiontalouden ongelmiin.
Vanhojen hirvituhojen seurauksista kärsitään vielä pitkään. Jos nyt vaikka kerralla lahdattaisiin hirvikanta oikeisiin mittasuhteisiin, niin siitä paremmasta puusta, sitä kautta, päästään nauttimaan vasta vuosikymmenien päästä.Terveisin: Korpituvan Taneli
6m3:
”Tuota piittaamattomuutta säännöksistä on hankala korjata.
Ratkaisu siihen ei todellakaan ole aseitten kerääminen säilytykseen kodin ulkopuolelle. Muutoksen pitää tapahtua ”korvien välissä”. ”Ratkaisu on siinä, että pannaan kaikki kahtavuotta vanhemmat aseluvat uudelleen hakuun ja saannin ehtona on asianmukainen säilytyspaikka ja läpikäyty kurssi, jossa aselaki käydään tiukasti läpi. Kurssin jälkeen tentti.
Sitten aseluvat hakuun aina 5 vuoden välein, tarkistaen luvanhakijan henkisen kunnon säilyminen ja ammunta- tai metsästysharrastujsen jatkuminen.
Aseitten haltijalle vastuu siitä ettei siihen lukittuun kaappiin olevat avaimet ole kenenkään muun kuin hänen saatavilla.Ei näilläkään konsteilla asevahinkoja kokonaan poisteta, mutta ovat kuitenkin paljon parempia ja realistisempia keinoja kuin aseitten keruu johonkin varikkoon, josta ne sitten on kaikki kerralla näppärä varastaa.
Tietysti on myös syytä tarkastella, olisiko kokonaan kiellettyjen aseitten luetteloon syytä lisätä, katkaistujen haulikkojen lisäksi, joitakin asetyyppejä.
Esimerkkinä taskuun mahtuvat pistoolit.
Isäukolla oli Simson pistooli 5,35, seitsemän patruunan lipas. Se oli täysin takataskuun sopiva, piippu lyhempi kuin kahva. Vein sen myöhemmin asesepälle, joka teki sen ampumakelvottomaksi. En ymmärrä mihin kukaan sellaista nykypäivänä tarvitsisi?Terveisin: Korpituvan Taneli
Kisihän sen jo kertoikin.
Ketjun aloittajalla on aina mahdollisuus poistaa aloittamansa ketju. Se merkinta ”Poista”, mikä aloittajalle näkyy, ei todellakaan ole mikään kehoitus, vaan osoitus kyseisestä mahdollisuudesta.Samanlainen mahdollisuus on on yksittäisen viestin kirjoittajalla. Teksti ”Poista viesti” ei myöskään ole mikään poistokehoitus, vaan ilmoitus mahdollisuudesta.
Ylläpitohan voi sitten poistaa, harkintansa mukaan, ketjuja, viestejä tai viestin osia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tanelikin on tehnyt oman kokeensa ”jatketusta kasvatuksesta”
Oli vähän sekalainen Kuusikko, jossa vanhimmat kuuset olivat kyllä tyvestä isoja, mutta lyhkäisiä. Nuoremmat ”alikasvos” kuuset olivat kasvaneet pituudessa ohi. Lisäksi oli vähän mäntyä.
Oli sellainen tilanne etten juuri silloin halunnut uudistustöitä tehdä, joten tehtiin ”yläharvennus”, jossa poistettiin ne lyhyet vanhat kuuset ja muutamia suurimpia niistä nuoremmista. Varsinaisesti kilpailun hävinneitä poistettiin myos ja männyistä vain vialliset puut.
10 vuotta myöhemmin aukkohakkuu. Olivathan ne puut yleisesti kyllä järeytyneet melkoisesti. Yksi pitkä miinus tuli siitä, että joukossa oli jo huomattavan paljon pystyynkuivaneita kuusia ja jokunen mäntykin.
Johtopäätös ”kokeesta” oli että maa oli liian karu tälläiseen ja puuston ikä liian korkea.
Viljavemmalla maalla ja hiukan nuoremmalla puustolla olisi kai onnistunut paremmin.Nyt sillä kuviolla on, keväällä istutetut, vantterat männyntaimet.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä Länsi-Suomessakin on laajoja alueita joilta marjat jäisivät poimimatta, jos ulkomaisia poimijoita ei olisi. Joten ei kai se nyt niin paha asia ole, että heitä täällä on.
Toisaalta pitäisi kyllä lainsäädännössä tehdä selkeä ero paikallisten poiminnan (kaupallisenkin) ja firmojen organisoiman suurpoiminnan välille.
Kotipaikka oikeus pitäisi olla. En niinkään tärkeänä pidä tässä maanomistajan oikeutta, vaan alueella asuvien etuoikeutta marjastukseen.Aivan oma lukunsa on se että firmojen pitäisi ohjeistaa poimijansa niin että he pitäisivät reilua etäisyyttä taloihin ja kesämökkeihin. SIlti heille riittäisi lääniä poimittavaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hirviongelman poistoon ei petoja tarvita. Riittää pyrorgatian höllennys. Hirvi vapaaksi riistaksi kaikille hirvenampumiskokeen suorittaneille, niin kyllä ampujia löytyy.
Sudella ja karhulla ei ole mitään sellaista tehtävää Suomen metsissä joiden perusteella niitä pitäisi erityisti Suomessa hyysätä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, pantasuden liikkeitähän seurataa. Että sillekkin, valtion varoin, tehdylle työlle tulisi edes jonkinlaista katetta, pitäisi tutkijoilla olla velvollisuus ilmoittaa alueen karjankasvattajille asiasta.
Velvollisuus siksi että näköjään mitään tuollaista järjellistä kädenojennusta on näköjään turha odottaa näiltä ”tutkijoilta”.
Toinen minkä tutkijat voisivat onganisoida, kulkutietojen perusteella, olisi karkoitusretkikunta sudelle kun se tulee liian lähelle asutusta. Saisivat oikein itse kokeilla kattilankansien ja torvien tehokkuutta suden ohjaamisessa erämaihin päin.
Siitäkin joku voisi sitten tehdä gradun tai vaikka oikein väitöskirjan.Yhteiskunnan pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia susien pannoituskustannuksille vastinetta, yhteiskuntaa hyödyttävillä ja petovahinkoja vähentävillä toimenpiteillä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Taneli pelkää vain karhujen henkilövahinkoja vaikka esim. hirvi tuottaa niitä runsaasti joka vuosi. Eikä siihenkään ole yhtään sen enempää ”herätty”! ”Jos nyt vanhalla päälläni oikein muistan, niin olen hyvin monesti tuonut esiin myös tuon hirvien liikenne vahinkopuolenkin.
Karhujen aiheuttamaan henkilövahinkojen riskiin ei vaikuta yhtään vähentävästi se että meillä on samanaikaisesti jonkunverran suurempi henkilövahinkojen riski hirvistä.
Näitä molempia riskejä pitää pienentää. Toisen riskin huono hoito ei edellytä sitä että toinenkin jätetään huomiotta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt se sitten täälläkin tapahtui ensimmäinen karhukolari. Toki siitä selvittiin puolin ja toisin pelkällä säikähdyksellä, autoilijan oikean tilannenopeuden ansiosta. Karhun tilannenopeus tapahtuman jäljeen oli kuulemma melko suuri.
Autoon ei tullut merkittäviä lommoja, eikä karhusta jäänyt verijälkiä. Metsästäjät eivät eivät löytäneet karhua, joten ainakin liikunta kyky on tallella-Tapaturma sattui Kauhajoen ja Karijoen rajoilla. Alueen riistakamerat ovat rekisteröineet sieltä 4 eri karhua.
Pihoihin eivät ole vielä tuppautuneet. Voi tosiaankin sanoa että ”vielä”, sillä joku pölvästi vie kuulemma niille ruokaakin.
Yksi syy miksi pihoihin tuloon ei ole edes tarvetta ovat alueen isot kauravainiot, on kuulemma hyvää herkkua karhun mielestä.Minkälaisia henkilövahinkoja tarvitaan että karhutilanteeseen puututaan kunnolla?
Terveisin: Korpituvan Taneli
