”köppäänen”

Arvasin että joku kysyy. Ilmaus on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa tyhjänpäiväistä, merkityksetöntä. joku voisi Suomentaa sen tässä myös että ”kevyt”, sillä sanallahan on vastaavia merkityksiä, ”pienen painon” lisäksi.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Sama huomautus kuin vanhallakin palstalla:

Oikeastaan kaikki ”kokeilupuut” kontorta, mustakuusi, lehtikuusi yms. ovat hyvää sellun raaka-ainetta. Mustassa kuusessa on pidempi kuitu mitä missään muussa puussa.

Ongelma on siinä että kaikkien puulajien sellukeitto onnistuu parhaiten jos voidaan keittää vain yhtä puulajia. Silloin ei jää sulamattomia tikkuja, eikä liioin tule liikaa keittäytynyttä pehmyttä massaa.
Kun todetaan että nykyaikainen sellutehdas tarvitsee jonkun 800 rekkakuormaa yhtä puulajia, että saadaan aikaan erillinen keitto, niin repikääpä sitten siitä.
Jos puu kelpaa mekaanisen massan valmistukseen, esim mustakuusi, niin tarvittavat kerta-annokset ovat jo kertaluokkaa pienempiä.

Ihmettelen kovasti, miksi ulkomaisten puulajien kokeilu on niin yleistä meillä? On noita muutama tullut nähdyksi eikä vakuuta ollenkaan. Tälläkin palstalla vähänväliä tulee esiin kokeiluja tai kokeilun suunnitelmia.
Samaan aikaan halveerataan täällä Jees H-valtaa, joka tekee uraa uurtavaa työtä, puolikotimaisen hybridihaavan kasvattajana.

Vaikka meillä on vain muutama puulaji, niin niistä löytyy kyllä jokaiselle pohjalle sopiva, ainakin jos ammutaan ensin kantturat sukupuuttoon.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Gla:
”Vaikka ihmiset ei kaikkia marjoja poimikaan, joku muu niitä kuitenkin poimii.”

Jos tuolla yrität vihjata, että linnut olisivat ”poimineet” ne viinimarjat, niin linnut eivät tee kävelytolaa naapurin peltoon, eikä niillä ole 39…40 numeron nokialaisia naistensaappaita, joiden jälkiä löytyi pehmeistä paikoista.

Terveisin: Korpituvan Taneli

A.Jalkanen:
”Kantojen nosto on intensiivisyydessään verrattavissa muokkaustapana äestykseen, jossa myös paljastuu paljon kivennäismaata.”

On tullut nähtyä paljonkin äestysjälkeä, vähän vähemmän kannonpoiston jälkiä. jonkunverran kuitenkin niitäkin.
Olen sitä mieltä ettei noita kahta oikein voi pitää yhteismitallisina. Onhan kannonnosto nyt paljon rajumpi toimenpide, ihan muokkausmielessäkin.

On sitten toinen asia pitääkö maata muokata. Mutu otannalla olen kyllä sitä mieltä että pitää ja reilusti pitääkin. Kyllähän metsänkasvu on ihan toista muokatuilla alueilla. Esim piennartiet on todella vaikea pitää ajokelpoisina, vaikka niihin ei ole mitään istutettukaan.

Kannonnoston järkevyyttä kyllä epäilen pahasti ellei ole kysymys tautien torjunnasta.
Viedään valtava määrä ravinteita pois metsästä valtavasti energiaa kuluttavalla tavalla. Nostotyökustannus kasvaa korkoa korolle, kun odotellaan kantojen kuivausta. Sitten taas kulutetaan energiaa kuljetukseen ja murskaukseen.
Tiedän toki entisenä voimalaitospyromaanina että kannoissa on paljon energiaa, mutta onko sen hyödyntäminen kansantaloudellisesti järkevää?
Energiapuun talteenotto, erityisesti karsittuna rankana, onkin jo toinen juttu. Siinä panokset eivät ole yhtä valtavia, eikä ravinteitakaan hävitetä samaan malliin.

Terveisin: Korpituvan Taneli

A.Jalkanen:
”Kotieläinten suojaksi on ainakin seuraavat konstit.
1. Annetaan susien määrän kasvaa jolloin ne elävät laumoina ja kykenevät metsästämään hirviä.
2. Ammutaan susia tehostetusti siellä missä ne aiheuttavat kotieläinvahinkoja.
3. Hankitaan ulkoilevien eläinten suojaksi aitoihin hälytysjärjestelmiä (hälyttää omistajan kotona) ja suuria paimenkoiria.”

1. Vai vielä kasvaa, niinkuin ennestään ei olisi susia harmiksi asti?
Mikäpä siinä jos taatusti pysyttelevät salomailla, eivätkä tule ihmisasutusten tuntumaan.
2. Kun näkis vaan sen ajan. Tällä hetkellä on laki niin, että maanviljelijä on rikollinen, jos ampuu suden jonka hampaat ovat kiinni lampaan kurkussa.
3. Kustannuksia, kustannuksia, ruuti on halvempaa.
Mitäs se kotihälytyksen jälkeen sitten tehdään? Kirjataan elukka tapetuksi ja mennään nukkumaan, eihän näille valtion koirille saa mitään tehdä?
Onko todella sellaisia koiria, jotka pystyvät sudet loitolla pitämään? Jos on, niin kustannuksia, kustannuksia ruuti on halvempaa.

Eikö se jo ole tullut selväksi että susia pitää vähentää niin että niitä ei eksy asutuille maille.

”…..jolloin ne elävät laumoina ja kykenevät metsästämään hirviä.”
Voi pyhä yksinkertaisuus ja sinisilmäisyys.
Kyllä hirviongelmaan on parempikin keino:
Lupamenettely pois, hirvi vapaaksi riistaksi se riittää. Ei haittaa enää metsästysseurojen ukkoontuminenkaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli