Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Hirvikolaritilastoja kaunistaa myös se että on tehty, tuhansin kilometrein, hirviaitaa tienvarsiin, veronmaksajien varoin.
Hyvä tietysti kun on näin säästetty ihmishenkiä, mutta kun olisi ollut tehokkaampi ja halvempikin keino…..
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”Jos metsänomistajat todella haluavat hirvikannan mielestään sopivalle tasolle , on heidänkin osallistuttava talkoisiin . Nämä talkoot eivät voi olla pelkästään metsästäjien velvollisuus.”Minkähänlaisiin talkoisiin tässä kutsu nyt käy?
Jos tarkoitat että sinä ja muut metsästäjät jotenkin ovat talkoissa ja hyväntekijöinä hirviä ampuessaan, niin erehdyt pahasti.
Hirvikannan pudottamiseksi tarvitaan vain yksi pieni hallinnollinen toimenpide: Poistetaan nykyisenlainen lupakäytäntö. Hirvi vapaaksi riistaksi kaikille hirvikokeen ampuneille, Se on sitten siinä, kyllä niitä hyväntejöitä löytyy, ei tarvitse edes mainostaa.Suorittava porras:
”Taimikkovahinkoja voi vähentää merkittävästi ilman asettakin tarttumalla vesuriin tai raivaussahaan. Ajankohta voisi olla tasapuolisuuden vuoksi viikonloppuisin lokakuusta joulukuun loppuun. ”Raivaussahalla saa vain hirvet naapurin metsään. Jos kaikki metsät hoidettaisiin ihan säntillisesti, niin tilanne olisi nykyisellä kannalla kokonaisuutena vieläkin pahempi. Talvehtiva hirvikanta tarvitsee appeensa oli taimikot perattu tai ei. Ainoa keino on kannan radikaali pienentäminen.
Tuo viittaus ajankohtaan on sitä mrttyyrin sädekehän luomista oman (metsästäjän) pään ympärille, jonka jo tuossa edellä ammuin alas.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kaikista projekteista huolimatta pohjoisen Suomen puun markkinatilanne näyttää synkältä.
Kemijärveltä loppui sellunteko ja Kajaanista kaikki kemiallinen puunjalostus. Samaan aikaa Suomen metsät tuottavat puuta enemmän kuin teollisuus pystyy ostamaan. Lisäksi vielä puuta kuitenkin myös tuodaan.
Kun tähän lisätään se että nimenomaan Pohjois-Suomessa puuvanto kasvaa kohisten. Muuallakin kuin Osaranaukeilla uudistettiin kovasti metsiä 50-, 60- ja 70-luvuilla.Muistan kun maaseudusta ja muistakin lehdistä, katselin poikasena ihmeissäni nollarajakarttoja.
Nollaraja kai poistui vähitellen Kemijärven sellutehtaan myötä.
Mikäs kumma se olisi vaikka noita surullisia karttapiirroksia taas jouduttaisiin piirtelemään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kertapoistona moottori- ja raivaussahat, on verotoimiston ohje. Saa kyllä panna kalustoon ja poistaa vuosittain määräprosentin.
Jos on pannut vuosipoistoihin, niin verottaja puuttuu heti jos sen sitten puolessavälissä vuosia poistaakin kokonaan.
Pitää tehdä ratkaisu siinä ensimmäisessä verotuksessa.Verottaja lähtee tietääkseni siitä että jos on mahdollista että laite tulee loppuunkäytetyksi 3 vuodessa, niin sen saa merkitä vuosimenoihin. Sillä todellisella käyttöiällä ei sitten ole niinkään merkitystä.
Tämä on selvästi metsätaloutta laajempikin verottajan tulkinta. Verottaja ei näissä asioissa ole kovin niuha. Se pitää toki huolen että todella pitkäikäisemmät ja kalliimmat koneet tulevat vuosipoistojen piiriin. Tämä myös selkeyttää verotusta.
Yrityksille on kuulemma annettu esim. tietokoneiden suhteen vapaat kädet valita, tässä suhteessa. Minultakin talousihmiset joskus työpaikalla mielipidettä kysyivät. Vastasin että tehkää niinkuin se taloudellisesti on paras, teidän mielestä.Vertailun vuoksi voidaan ajatella, että harrastelijan metsurikampeet, esim. kengät ja metsuripuserot, -housut sekä esim kypärä, saattavat kestää käytössä toistakymmentä vuottakin. Niille ei ole edes muuta mahdollisuutta kuin vuosimenoiksi vain.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä keppikarsinnassa saattaalla omat hyväksin puolensa.
Kun karsitaan sahalla, niin se tehdään pintaa myöten. Siis kuoren päältä.
Kun lyödään kepillä, tai muulla sellasella, oksaan, niin se ei taatusti katkea siitä paikasta, mistä sahalla katkaistaan.
Parhaassa tapauksessa oksa katkeaa puu pinnan myötäisesti, eli kuoren alta. kuoreen jää oksan suuruinen reikä. Tällöin kylestyminen alkaa välittömästi, saatetaan saada jopa pari vuotta aiemmin ehjä lusto sille kohtaa.
Tietysti oksa saatta katketa ”tapillekkin”, mutta silloinhan se voidaan sahalla katkaista pintamyötäisesti.Terveisin: Korpituvan Taneli
Raivuri:
”….joten mitä niistä teen?”Suoraan kysymykseen suora vastaus: ”TÖITÄ!”
Tuohon on muuta vastausta täällä mahdoton antaa.
Jäi kuitenkin kiusaamaan nuo pihlajan raipat. Selvitäppä olisiko niissä ainesta erityispuumetsiköksi.Viestistä selviää, että et ole uusi sinänsä metsäasioissa. Sinulla lienee joku metsäammattilainen, jonka sanaan erityisesti luotat. Palkkaa hänet kahdeksi päiväksi kanssasi suunnittelemaan niitä TÖITÄ!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tottakai pitää tukea, juuri monien mainitsemasta syystä, eli tuetaanhan teollisuuttakin.
Metsätalouden tukia voitaisiin toki kohdentaa uudelleen.Erityisesti tieverkon perusparannus ja kunnossapito voisivat olla ihan ensisijaisia. Tästä olisi muillekkin hyötyä kuin vain metsätalouden harjoittajille.
Metsäautotieverkon täydentäminen ja perusparannus olisivat tietysti ensisijaisia asioita, mutta myös niiden kunnossapito ja talviaurauskin olisivat tuettavia asioita.
Unohtaa ei saa myöskään pahasti rapautumassa olevaa alempaa maantieverkkoa.Kunnostusojitus on yhä edelleen merkittävä asia metsätaloudelle. Unohtaa ei sovi sen yhteydessä korjailla vanhoja virheitä vesistöön laskemispaikoissa.
Muutakin toimintaa voidaan tietysti tukea. Ei kuitenkaan niin kuin nyt että palkitaan metsän hoitamatta jättämisestä kemeralla ja ajoissa hoitaneilta rahat jäävät sivu suun.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Hirviravintoa
Jos asetetaan hirvikanta tasolle, jossa ei tule taimikkovahinkojen ilmoituksia, ja susikanta ja hirven metsästys sopeutuvat siihen, niin uskon että ainakin useimmat metsänomistajat ovat tyytyväisiä.”Jos hirvikanta todella on tasolla, ”jossa ei tule taimikkovahinkojen ilmoituksia” niin ei siinä enää voi puhua siitä että susia tai muita petoja ruokittaisiin hirvillä.
Tuo A.Jalkasen esitys voitaisiin panna raameihin kaikille metsästysseuroille ohjenuoraksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Yksinkertaisia relaskooppeja, ainakin täälläpäin, Metsäkeskus jakoi kursseillaan ja muutenkin liikelahjoina.
Tiedä nyt sitten minkälaisia ammattitavaroita milloinkin tarkoitetaan, mutta Uittokalustolla on myyntipiste kaikissa vähänkin suuremmissa näyttelyissa, farmarit, metkot yms.
Agrimarkettien ja muidenkin maataloustarvikkeita myyvien liikkeiden valikoimat ovat joskus suppeita ja joskus laajoja.
Sitten on näitä isompia sahamyyjiä, joilla on kyllä muutakin tavaraa. Tulee mieleen legendaarinen Virtain moottorisaha. Samaan kurottelee Ilpon katiska Evijärvellä. Vaasassakin on vähän vastaava liike, olen jopa käynytkin, mutta en muista nimeä. Tampereella oliko se nyt Tampereen pienkone?
Tyypillistä näille sahoihin ja metsään erikoistuneille liikkeille on että ne henkilöityvät yhden miehen ympärille, vaikka ovatkin sitten kasvaneet paljonkin.Terveisin: Korpituvan Taneli
