Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Valokuitua on tyrkytetty sekä korpituvalle että kirkonkylän asunnolle.
En vain ymmärrä mihin minä sitä tarvitsisin. Ipadissa on 3g liittymä se pelittää hyvin Korpituvalla. Suoraa televisiolähetystäkin pystyy katsomaan. Asunnolla vaihdoin viime vuonna lanka laajakaistan 4g liittymään.
Tavallinen tallaaja ei yksinkertaisesti tarvitse mitään valokuitua. Tuttavapiirissä on kaksi jotka mielestäni sellaisen ovat hankkineet todelliseen tarpeeseen. Toinen on ATK mies joka huoltaa ihmisten koneita sekä kotona että etänä. Toinen on ammatti valokuvaaja, joka siirtelee kuvia esim. lehdille yms.
Haja-asutusaleiden valokuidut ovat ehkä jatkossa tarpeen suureneville maatiloille ja tietysti muillekkin yrityksille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vai ei ole metsähaketta Suomessa saatavissa???
Viimeiset 30 vuotta energiapuusta on vouhotettu, mutta sen menekki on ollut satunnaista. Olen tosin minäkin pari kauppaa tehnyt, joihin olen ollut tyytyväinen.
Jos energiapuulle on jatkuva menekki, niin sitä irtoaa vielä paljon suomen metsistä ja sellun keittäjät ovat hyvillään kun ei ole suksisauva puita tehtaalle tulevissa kuormissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
petep: ”Tanelihan se voi kertoa että miksi vuorotöissä kulkemalla paperitehtaalla pitää tieneta 65 000 vuodessa peruskoulupohjalta ?”
En aio ruveta sinun käsityskykyäsi muuten parantelemaan, oikaisen vain pari tyyppivirhettä kysymyksessäsi.
1. Se että muodollinen koulutus on ”vain peruskoulu” ei tarkoita sitä etteikö henkilöllä voisi olla hyvinkin vahva ammattitaito työhönsä. Esim paperimiehiä ei tule mistään koulusta, vaan heidät koulutetaan työn ääressä vuosien kokemuksen kautta. Kaikilla alle 40 vuotialla paperimiehillä on muuten myös ammattikoulu pohja.
2. Se että kulkee vuorotöissä ei tee työstä tai sen tekijästä ollenkaan vähäarvoisempaa.
En tunne tämän hetken paperimiesten amsiotasoa, mutta silloin kun töissä olin ja niitä tuntilistoja kuittailin, niin minun ja korkeimmin palkattujen alaisteni vuosiansiot olivat samaa luokkaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä kommenteista huomaa ettei ole oltu koskaan palkkatöissä. Ottakaa nyt pahvit huomioon että paperimiehillä on tämän maan kovin neuvotteluvastuskin.
Kaksi höpöhöpö asiaa pitää alasampua:
1. Suomen parin viikon lakko ei vielä hetkauta sellun ja paperin hintatasoa.
2. Tehtaitten alasajoon ei juurikaan ole vaikutusta sen hetkisellä työmarkkinatilanteella. Toki sitä voidaan käyttää tekosyynä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin betonointiin ei ole ollut tarvetta. Silti on maakaapeleissa ollut uudekseltaan vikojakin. Yksi on nyt korjattu ja todettu että kaapelissa oli valmistusvika. Toinen odottaa vielä korjausta kun pitäisi suo hiukan kohmettua, että sinne voisi mennä kaivinkoneen kanssa. Linjoja toki on haudattu kymmenin kilometrein, joten jotain oli odotettavissakin, toivottavasti jäävät tähän.
Betonointi tuntuu äkikseltään hyvältä keinolta, mutta kun kuuntelin eilen miten betonointi oli todettu huonoksi konstiksi ulkomailla siltojen tukirakenteissa, niin tulin toisiin aatoksiin. Entä jos Suomen talvi rikkoo betonoinnin, niin entäs sitten? Murtunut beoni on hyvää leikkaamaan, sisällään olevan kaapelin.
No, näin sille maakaapeloinnillekkin tulee riskejä ja kustannuslisiä. Alkoikohan se maakaapelointi buumi hiukan liian äkkiä, ei ollut oikein käyttökokemuksia asiasta. Toki Helsingissä on haudattu 20kV:n linjoja jo vuosikymmeniä sitten, mutta hiukan eri periaattein. Ainakin joskus tehtiin niin että ojan pohjalle ladottiin betonilaatat ja kaapelin päälle pantiin betonikourut ja sitten hienoa hietaa runsaasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulle hymyiltiin vinosti kun teetin tuollaisia liittymiä metsäautotien rakentamisen yhteydessä, oli kuulemma rahan haaskausta. Jälkeenpäin on toki tullut todella hyvääkin palautetta. Kotipalstalla nuo eivät ole pelkkiä liittymiä, vaan saran poikki on tehty piennarteitä. Kun tiedän savotan olevan tulossa, niin poljetan traktorimiehillä piennartien niin että se jäätyy vähän syvempään. Metsästäjät tykkäävät kun maasturilla pääsee lähemmäs hirveä, joka ei suostunut heti kaatumaan kun sai osuman.
Selkeä puute noissa liittymissäni on se, että kaikki joissa on tarvittu rumpuputkea, ovat hiukan kaposia. Vastaavasti löytyi sellainenkin liittymä, jossa hakkuufirma piti lavettiautoaan koko naapurin savotan ajan, mikäs oli pitäessä kun liittymästä oli mahdollisuus silti kulkea ajoneuvoilla.
Nykyisin ei kukaan enää hymyile vinosti näille tie ja liittymärakenteilleni. Joku kuitenkin kysyi varovasti että enkö sure yhtään niihin tarvittavaa pinta-alaa. Sanoin että ne on niitä tuottavimpia neliöitäni kun kauppoja tehdään, vaikuttavat hintoihin ja joissakin tapauksissa jopa siihen että tarjouksen yleensä saan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun runsaat 30 vuotta sellutehtaalla työskentelin, niin sellun hinnasta jäi päällimmäiseksi muistiin sen jyrkät vaihtelut. Ylös ja alas ja taas ylös. Nytkään ei pitäisi ennustella mitään lopullista perikatoa, vaikka hinta vähän laskeekin. Toinen merkittävä asia suhdannevaihteluissa oli että huonoon aikaan aina koivun käyttö lisääntyi. Koivun hintakäyrä on hiukan rauhallisempi. Toisaalta koivulla oli pari kuluerää halvempia kuin havulla. Ensinnäkin raaka-aineen kulutus sellutonniin on pienempi, samoin keskihinta alempi kuin havulla. Myös keitto ja valkaisu on koivulla hiukan halvempaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Asiasta yleisesti. Näitä pikkulänttejä on todella paljon, eikä siinä muu auta kuin yhdistely. Joskus 80-luvun lopulla yhdistely oli jopa ilmaista, joku valtion kampanja silloin.
Meillä päin on erikoisuutena vanhat niittypalstat, joita on monesti ihan isompien tilojen sisälläkin. Palstat ovat pinta-alaltaan vajaasta hehtarista 5..6 hehtaariin, muodot mitä ihmeellisempiä, tähtikuvioista lähtien. Ne ovat isojaon ja uusjaon yhteydessä syntyneet siten että jollakin isännällä on ollut ns ikimuistoinen nautintaoikeus niittää sieltä heinää. Myöhemmin ne ovat maatalouden murroksessa menettäneet merkityksensä ja unohtuneet. tiloja jaettaessa niitä ei ole huomioitu ja niin niistä on tullut tavallaan omistajattomia. Omistajana on tietysti se kantatila, jolle ne on aikanaan erotettu, mutta tilan jaot, joissa niittypalstoja ei ole huomioitu, kihartavat omistussuhteet.
Jokaisella kylällä oli myös aikanaan oma pieni yhteinen soranottoalue ja mahdollisesti muitakin yhteisalueita. Tälläiset alueet ovat myös yleensä menettäneet merkityksensä ja vaikka jakokunta ne omistaakin, ovat nekin tavallaan tuuliajolla omistuksen suhteen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
