Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
<p>Olen käyttänyt tricoa pitkään. En ole havainnut tuollaista ilmiötä. Se että en ole tuollaista yhteyttä haaroittumiseen huomannut, ei silti merkitse sitä etteikö minunkin taimikoissa olisi tälläisiä tapauksia jonkin verran. Toisaalta ainahan taimikossa on kaksilatvaisiakin taimia. Meillä ainakin joitakin tapauksia on ollut hyönteisten aiheuttamina.</p><p>Terveisin: Korpituvan Taneli </p>
Suomessa työntekijäpulaa on vain halpatyövoimasta!
Se että minulla on vakimetsuri, joka tulee aina kun kysyn, johtuu siitä että maksan hänelle kunnon palkkaa. Käsittääkseni täälläpäin olisi kyllä muitakin Suomalaisia tekijöitä tarjolla, tietysti kunnon palkalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt susilla on avautumassa ihan jatkokoulutusmahdollisuuksiakin. Syy on se että viime vuonna joku sivistymätön susi otti ja söi Ursula von der Leyenin ponin. Tästä suivaantuneena tämä EU pomo aikoo panssa Euroopan susikannan uuudelleen arvioitavaksi.
Toivottavasti Suomi nyt pitää varansa eikä lähetä mitään susiensuojelijaa neuvottelemaan Suomen susikannan selkeästä pienentämisestä. Nyt tarvitaan oikeaa johtajuutta tässä asiassa. Toivottavasti Orpon hallitukselta löytyy sellaista. Susi on vain yksinkertaisesti julistettava lainsuojattomaksi jos se tulee 10km lähemmäksi ihmisasutusta tai kotieläinten laidunaitausta.
Ei enää mitään kalliita susiaitoja, vaan suden ”kannanhoito” siihen malliin että jäljellejääneet pelkäävät ihmisen hajua kuin ruttoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras: ”Eihän susi ole paha eikä uhka ihmiselle. Ei ole tappanut ihmisiä vuosikymmeniin.”
Ei niin, mutta kyllähän se vanhemmista vähän uhkarohkealta tuntuu, kun naapurin lammaslaumassa käy susilauma ja pienet koululaiset pitää panna aamu pimeällä odottamaan tienvarteen kouluautoa.
Odotetaanko tässä vain kyynisesti sitä ensimmäistä ihmisuhria? Sitten kun se tulee, niin vanhempia syyllistetään kun ei ole saatetty lasta. Tiedoksi: Myös maaseudun ihmisillä on työnsä, jopa niin että työpäivä monesti venyy hyvinkin pitkäksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kantovesoista kasvavat lepät tosiaankin ottavat lahon isompana, mutta toisaalta se kantovesa kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Joo vesasyntyiselle lepälle pätee tuo 20cm sääntö, silloin se on vielä kohtuu terve pantavaksi pinoon.
Siemen syntyiseen leppään ei lahoa tule ja kyllä senkin kasvu saattaa yllättävän nopeaa olla. Oli minulla pellonmetsityksen aukkopaikkoihin jätettyjä leppiä, niin suuria ettei puhettakaan kolmimetrisen miesvoimalla nostamisesta tuoreena. Leppä on hieno polttopuu, kuivaa hyvin eikä nokea paikkoja.
Joku mökkiläinen kerran kyseli että miten hän saisi tuotettua omat polttopuunsa kun olis noin hehtaari vanhaa peltoa. Minä kysyin että kasvaako jossain leppää sanoi että kasvaa, mutta ei siitä juuri pinoa kerry. Käskin kaataa muutaman lepän ja kaikki rannetta ohemmat rungot ja oksat 0,6…0,8 metrin pätkiksi ja ne ”istutetaan” peltoon kahden ja puolen metrin välein. Muutaman vuoden päästä on polttopuuta tarpeeksi. Tulee toki laho, mutta kun käyttää sitä 20 cm sääntöä niin ei se juuri haittaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jo se että asian kertojana on erkki lähde pitäisi jo kuulijalle panna kellot soimaan. Sen metsien happokuoleman hän ilmeisesti uskoi ihan vilpittömästi taphtuvan. Ei vain halunnut kuunnella toisten mielipiteitä ja löi kirveensä kiveen. Toinen törkeämpi juttu, tosin vähämerkityksisempi oli kun hän väärensi jatkuvan kasvatuksen kokeidensa tuloksia istuttamalla sinne taimia, eikä merkinnyt niitä koepapereihin. Tämä tapaus todistaa, että hän on ihan tarkoituksellisesti epärehellinen ”tutkimuksissaan”.
Jättäkää jo se mies unhon yöhön, hänen hommansa on jo nähty.
Terveisin: Korpituvan Taneli
<p>JeanS: ”Sitten jos joskus tulee joku kesätapaaminen jonkun luona, jolla on raivausveitsi tai muita eksoottisia välineitä, niin olisi kiva kokeilla.”</p><p>Antonin luona kesätapaamisessa Raiva oli esillä ja sai kokeillakkin.</p><p>Siitä Vaan ostamaan, mutta se pitää olla sitten se oikea Raiva, eikä mikään halpiskopio.</p><p>Terveisin: Korpituvan Taneli</p>
<p>Visakallon kanssa samaa mieltä, isoista hankkeista. Kun osakkaita alle kymmenen kannattaa selvittää onko riittävää yhteisymmärrystä siitä mitä tehdään ja toteuttaa ilman kemeraa.</p><p>meilläkin kolmen isännän tie tuli jopa paljon halvemmaksi omana hankkeena, kuin kemeralla höystettynä. Kemeraehdoissa on joitakin järjettömyyksiä. Esim. Meillä olis pitänyt kaikki rummut uusia, mutta mehän uusittiin vain se rikkinäinen putki.</p><p>Joskus näitä metsäautoteiden uusimisia oikein ilettää seurata. Tietä ei ole hoidettu mitenkään muuta kuin ajettu vaan, vaikka valtion avustusehdot edellyttäisivät tien hoitoa. Sitten lähdetään taas marisemaan kemeraa perusparannukseen ja kun se on saatu, niin ei minkäänlaista meininkiäkään hoitaa tietä.</p><p> Terveisin: Korpituvan Taneli </p>
