Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Liitoorava on yksi esimerkki turhaan suojeluun pannusta lajista. Se on niin salaperäinen veijari ettei sen olemssaoloa aina edes huomata. Yleensä papanakasa jonkun puun juurella kertoo lentokintaan olemassaolosta.
Terveisin: korpituvan Taneli
Kisille. Kyllä Gla:n linkit aukeavat, kunhan poistat välilyönnit. Todella Tiukkaa asiaa…..
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla juuri kauppakirja kirjoitettuna hiukan pienemmästä kaupasta. Minulla kuitenkin on aika merkittävä osuus energiapuuta. Kiinnostus lisääntyi heti kun panin peliin kaikki omistamani vastaavat kohteet. Se että kauppa on suurempi vaikuttaa ainakin saatavien tarjousten määrään. Monestihan nuo eh kohteet saattavat jäädä jopa tarjoamattakin, jos ovat pieniä.
Päätehakkuun sisällyttäminen kauppaan saattaa lisätä kiinnostusta, mutta se ei ole ihan yksiselitteinen asia. Hyvästä päätehakkuukohteesta saattaa saada erillään, joltain sahurilta, niin paljon enemmän ettei sitä kannata tähän sotkea.Kilpailuta vain itse, jos kerran siihen kykenet, itse minäkin kilpailutin.
Nuo vain kolme potentiaalista ehdokasta, vähän ihmetyttävät. Minulla oli listalla kaikkiaan viisi valtakunnallista ja yksi paikallinen toimija.
Näistä valtakunnallisista Stora-Enso ja UPM hiippailivat hiljaa takavasemmalle, vedoten isoihin talvikorjuuvarantoihinsa. Metsäliitto, Vapo ja Biowatti tarjosivat ja sitten se paikallinen.Ostajien tarjoukset olivat kuin rikkinäisellä hailikolla olisi ammuttu.
Ensinnäkin arvioidut poistumat heittivät aivan valtavasti, vaikka kaikillä oli käytössä 5 vuotiaan mh-suunnitelman tiedot. Vaihtelu oli sitä luokkaa, että se varmaan vaikutti jo tarjottuihin hintoihinkin.
Toisekseen tarjotut puutavaralajit ja niiden yhdistelmät olivat kovin erilaisia. Erityisesti pikkutukin/parrun mitoissa oli valtavat erot ja energiapuussa vaihtelivat karsittu ja karsimaton ranka.
Hinnatkin toki vaihtelivat melkoisesti.
Lisäksi oli eroja kemera rahojen suuntaamisessa, Myyjä/ostaja.
Monilla oli tarjota tutustumiskohteita juuri kyseeseen tulevan koneurakoitsijan aiemmilta kohteilta.
Vaikean vertailun voitti tällä kertaa Biowatti.Terveisin: Korpituvan Taneli
Vielä tuohon Kuusisen jurputukseen MHY-kielteisyydestä.
Olen varmaan tällä palstalla yksi MHY myönteisimmistä. Silti en näe mitään syytä maksaa heille siitä työstä jonka voin itsekkin tehdä. En myöskään pidä sopivana sitä että MHY kilpailuttaa ja sitten yhtenä tarjoajana on MHY:n oma korjuupalvelu.
Itse en heidän korjuupalveluaan ole käyttänyt, mutta nytkin jo varauduin siihenkin vaihtoehtoon jos en olisi saanut merkittäviä pystytarjouksia.Kilpailutuskuvio on hyvin paikallinen, vaikka siinä olisikin jopa viisi valtakunnallista toimijaa. On monia paikallisesti vaikuttavia tekijöitä, eivätkä ostajien ja konekuskien henkilökohtaiset ominaisuudet ole niistä pienimpiä.
Tämä kiistelty MHY-kenttäkin on niin pirstaleinen ettei mitään yleispätevää ohjetta senkään osalta voi antaa. Toki on niin, että sellaisen joka ei oikein tiedä edes metsänsä sijaintia olisi syytä kuitenkin käyttää MHY:n valtakirjasysteemiä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Enpä ole minäkään ”törmännyt” 3litran ja 20litran pienkonepensiinipäniköihin.
Jos sitä alkaisi tosiaankin saada 20 ltr astioissa kohtuuhintaan niin toki tuokin asia pitää panna uuteen laskentaan.
Niissä laskelmissahan todellinen ero tulee vasta sitten näkyviin kun on vähennetty ensin molemmista ALVi ja sitten tuo verovähennyksen osuus eli 30%. saattaa käydä jopa niin ettei tuo ”puhdistettu” hinta-ero sitten niin suuri olekkaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Anton:
”Pelkureillehan tämä on sitä virtuaalia, mutta kyllä palstan piinkovan ytimen muodostavat toisensa ihan elävässä elämässä tavanneet”Olen kai ainoa, joka on kolunnut läpi kaikki palstalaisten kesken järjestetyt tapaamiset.
En kuitenkaan tunne että olisin jotain muuta kuin tavallinen Taneli täällä palstalla kirjoittelussa. Mielestäni niistä tapaamisista ei tule mitään ylimääräistä piinkovuutta tai muuta hömppää.
Ei myöskään niistä pois jäänti, oli päteviä syitä tai ei, ole mikään pelkuruuden osoitus.Toisaalta itselleni ovat tapaamiset olleet muuten antoisia ja virkistäviä elämän kohokohtia. Olen ymmärtänyt että muillakin on vastaavia tuntemuksia.
Pitääkö tällä palstalla yleensäkkään ihmisiä yrittää jakaa vuohiin ja lampaisiin? Minusta se on tarpeetonta.
Siitä Virtuaalisuudesta vielä. Kyllähän tämä meille kaikille on jonkinlainen virtuaalitodellisuus. Mutta virtuaalitodellisuudessakin meidän pitää yrittää muistaa, että toiselta ihmiseltä ei lähde ihmisarvo, vaikka hän olisi jostain asiasta jyrkästi erimieltä kanssamme.
Virtuaalimaailmassa kirjoittaminen ei myöskää saa irroittaa meitä hyvien tapojen ”rasitteesta”.Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan noita tainnut jotain olla, mutta olethan tuota kuitenkin aina hiukan torumisesta opiksesi ottanut.
Saat toki anteeksi, varmaan meiltä kaikilta.Mutta älä kuitenkaan tuijottele siihen peiliin liian kauan. Eteenpäin elävän mieli. Eikun nyt vain kohti uusia seikkailuja, niinkuin Fantom,
Terveisin: Korpituvan Taneli
Voihan tuohon olla joku luonnollinen selityskin. Arvaankohan oikein mitä Kisi nepäilee.
Kyllä on Anton Metlansa kanssa jo ylikuumennut. Turhaa on kehitellä kaikesta salaliittoteorioita.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ok, tuo piikkiohdake onkin sitten minulle tuntematon kokonaan.
En muuten suosittelisi peltoohdakkeenkaan kitkemistä paljain käsin. Toki siihen riittää vähän ohuthipiäisempikin nahkakäsine.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onkohan tuo piikkiohdake sama kuin minä tunnen peltoohdakkeen (karra) nimellä? En tunne noita latinankielisiä nimiä.
Meilläpäin sanotaan tätä peltoohdaketta myös karraksi. Sillä on pitkä melko jäykkä varsi. yleensä pidempi ja jäykempi kuin tuolla mainitulla huopaohdakkeella (partasudilla).
Peltoohdakkeen lehdet ovat kapeammat ja monihaaraisemmat kuin huopaohdakkeella. Lisäksi ne ovat yksiväriset, kun huopaohdakkeen lehti on alapuolelta vaalea. Peltoohdakkeen kukinnot ovat samantyyppisiä suteja kuin huopaohdakkeellakin, mutta huomattavasti pienenpiä.Peltoohdake eli karra on peltojen pahimpia rikkakasveja. Maaskoulun opettaja sanoi aikanaan että sen juuri ulottuu maapallon läpi ja on vielä niitattu sieltä kiinan puolelta. Joka tapauksessa se lähtee aina uudelleen pienestäkin juurenpalasta kasvamaan.
Niin kummallista kuin se onkin, on tämä peltoohdake hevosten ylivoimainen herkku, vaikka piikkit tarttuvat kieleen.Terveisin: Korpituvan Taneli