Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän tuo vasapainon putoaiminen ole kiinni siitä että hirviä on vain niin paljon että niiltä loppuu talvella ruoka, ihan riippumatta siitä mitä viljellään ja miten. Joku hirvenmetsästyksen aloitus tuskin vaikuttaa muuhun kuin metsästäjien harmaitten hiuksien lisääntymiseen ja siihen että muutama elukka enemmän jää ampumatta.
Meillä porukka on aina myöhäisimpiä aloittajia ja silti saalista tulee kohtuudella. Mutta miksi pitää kiusata niitä jotka syystä tai toisesta haluaisivat aloittaa jahdin aikaisin. Tuollaiset rajoitteet ovat vain virkamiesten pätemisen tarpeen sanelemia, jollain pitää perustella virkansa olemassaoloa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Valkohäntäpeura on vielä pienehkön alueen ongelma, mutta siellä sitten ilmeisesti hyvinkin paha ongelma. Valkohäntäpeurasta saadaan vielä huomattavasti laaja-alaisempikin ongelma ellei sen ruokkimista kielletä. Meilläkin se vain lisääntyy kovaa vauhtia ja ollaan sentään monien satojen kilometrien päässä niistä varsinaisista ongelma-alueista.
Kyllä kansan yleinen mielipide on ollut susivastainen koko ajan, mutta se ei titenkään ole tullut nykyisellä tavalla ilmi. toisaalta jokainen tänne läntisempään Suomeen eksynyt susi päätti päivänsä 60-70 luvuilla hyvinkin äkkiä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
On se kumma kun metsästäjät haluavat itselleen jos minkälaisia säännöksiä rajoittamaan jahtia. näin sivullisena olis muutama järjenköyhyys poistettava nyt heti.
1. Jahdin alkamisaika siihen missä se oli ennen vuotta 2017, tai ehkä hiukan aikaisemmaksikin.
2. Jahdin loppuvaiheen järjettömät jännitykset siitä onko kaatuva elukka juuri sitä sorttia mitä piti. Jonkimmoista vapautta siihenkin.
3. Lupamäärien jäykkyys. Mitä järkeä on jahdata sitä viimeistä elukkaa pelko persiissä että ei vain kaadu kahta. Jos kaatuu ylimääräinen, niin on sitten seuraavan syksyn kiintiöstä pois. samoin jos jää lupia niin ne voi käyttää seuraavana syksynä.
4. Pyyntiluvat maksuttomiksi, turha niillä on rahaa kerätä tarpeettomien virkamiesten elättämiseen.
Tuntuu joskus siltä että metsästäjät haluavat itse että homma olisi mahdollisimman vaikeaa. Aivan liian moni on joutunut leivättömän pöydän ääreen näiden järjettömien sääntöjen takia. Muualla tuollaisista pyrittäisiin eroon, mutta metsästäjät tuntevat olonsa sitä turvallisemmaksi mitä enemmän sääntöjä, oli ne miten järjettömiä tahansa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onkos Suorittava ottanut huomioon että yksi syy ukkoutumiseen on aivan liian pienit seurat?
Te siellä puuhastelette 6 luvan kanssa. Täällä lupia oli tänä vuonna 52, josta vain yksi puolikas jäi ampumatta. Meillä tämän kylaseuran alue lienee saman suuruinen kun monilla porukoilla koko yhteislupa-alue.
Tälläiseen kyläseuraan tulee mukaan nuoria ja naisia, vaikka alue sinänsä on väestökatoaluetta.
Turhaa on Suorittavan suositella raivaussahaa ja seuraan liittymistä, kun ongelmana on liian pieni lupien määrä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pavekka: ”Mutta mitä jätkä tarkoitti kun selitti tota päälle kaatamista?”
Ruotsalaisten rautahevossa on kärryssä ns kaatorulla, jonka päälle voi kaataa pinotavarakokoisen puun ja karsia ja pätkiä siinä. Samalla pätkät menevät vähällä vaivalla kärryyn. Olen toki kaatanut kärryn päälle tukkipuunkin monesti. Se edellyttää että kärryssä on puuta hiukan alla pehmentämässä. Ajetaan ensin hevolla kohti puuta ja käännetään kone jyrkästi sivulle ja peruutetaan puoli metriä. Silloin voi kärryyn suoraan kaataa. Ei tietysti kannata oksikasta kuusta kaataa suoraan kärryyn, mutta männyn tai koivun kyllä. Silloin tyvipölli on jo valmiiksi kyydissä.
Isoilla puilla kuitenkin Piikkipankalla juontaminen on parempi keino. Vinssillä vain tyvipäät pankalle ja liinalla kiinni. Parhaillaan olen kuljettanut näin yhtäaikaa kahta ensimmäistä 43dm tukkia, kuusesta jonka rk mitta oli 45cm.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pavekka: ”Vaikka on koko pitkät telat ei tuolla mitään vetää voi kun ei ole painoa päällä. Siinäpä ruopii sitten.”
Tuossa on juuri se salaisuus. Ruotsalaisten rautahepo on tehty niin että aina tulee painoa myös koneen päälle. Ajoi sitten kärryn kanssa tai piikkipankalla juontaen.
Kokeilin kytkeä rautahevon perään henkilöauton tukevatekoisen peräkärryn. Eihän se mihinkään kulkenut, ellei seissyt itse koneen päällä, sieltä ohjaten.
Eli koneen päälle saatava kuorman painosta suurin osa muuten vain kuopii.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meillähän on jo ennestään ruotsalaisten Rautahepo markkinoilla. En nyt juuri tiedä sen tämän hetkisiä hintoja mutta tuo on joka tapauksessa huomattavasti kalliimpi.
Minulla on sellainen ollut käytössä kohta 18 vuotta. Kelpo peli pienimuotoiseen puun korjuuseen. Rautahepo on nykyisin jäänyt auttamatta erilaisten mönkkäriratkaisujen varjoon. Syy kai lähinnä että mönkkärissä voi istua, Rautahevossa istuinta ei ole.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tottakai kuitua tarvitaan, minäkin aikanaan työpaikalla niitä tilailin asennettavaksi. Tällä hetkellä vain YKSITYISEN ihmisen ei välttämättä kannata kuitua ottaa taloonsa. Toki se kuituliitäntä on aina varmempi. Enkä sanoisi kuituun investoineitten rahojansa hukanneen. Jos perheessä on useita samanaikaisia netin käyttäjiä, niin kuitu on hyvinkin perusteltu.
Mobiili liittymän käyttö pöytäkoneessakin on siitä kiva ettei haittaa vaikka osoite vaihtuisi tms.
Esim meillä taloyhtiössä ei oikein kukaan ole vaatinut kuituliittymää, mutta uusissa asunnoissa se on ihan OK.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Enkös minä jo jossain ketjussa sanonut, että tulevaisuudessa ennallistetaan soita puun kasvattamiseen. Eli ojitetaan ja metsä päälle, että saadaan hiilinielua.
Minä olen jo tuota omalta vähäiseltä osaltani harrastanut. Kyse oli siis nimenomaan ennaltamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Suon pohjalta nousi nimittäin ojituksen yhteydessä puun runkoja, eli paikalla oli ennen soistumista ollut kunnon metsä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallon idea uusi ja tuore. Mikähän on tällä hetkellä 20 kV:n linjan keskimääråinen johtokorkeus? Tietääkö joku? Jos käytetään 11 m pylväitä, niin mäkisessä maastossa alin lanka ehkä minimissään 6 m korkealla. Pitäisi siis nostaa ainakin kolminkertaiseen korkeuteen. Tarvittaisiin teräspylväät.
Tämäkään konsti ei eliminoi lankoihin jäätyvää lunta ja tuulen vaikutuksia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
