Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Pete:
”että kaikki aluskasvillisuus on tapettu MCPA:lla (suopursu, varvut, vaivais- ja hieskoivut). Tuloksena oli yhtä npk-lannoitusta vastaava kasvunlisäys juuristokilpailun helpottamisen johdosta. Tämäkin ehkäpä hiukan päinvastainen tulos kuin Taneli on saanut. ”Miten niin ”päinvastainen tulos kuin Taneli on saanut. ”.
Saattaa oma osansa olla silläkin että se kuollut varvikko maatui, siis luovutti ravinteensa ja auttoi muutenkin lahoamisen edistymisessä.Kertauksen vuoksi:
Suomaalla olen todennut, että maahanlyöty koivunraippa on nimenomaan hyvää maatumisen syöttiainetta ja lannoittaa siten maaperää. Mikähän siinä sotii tuota tutkimustulosta vastaan?Tuosta tutkimuksesta vielä. Joskus 60-luvulla innostuin ja hakkasin noin aarin alalta vaivaiskoivun ja kaiken muunkin varvikon alas niin tarkkaan kuin pystyin, tarkensin vielä hommaa parin kuukauden päästä. Läntin männyntytaimet tykkäsivät kovasti. Niillä vehkeillä hommaa ei voinut isommin hyödyntää. Myöhemmin raivaussahallahan se olisi vielä ollut mahdollistakin, mutta aina on riittänyt oikeaakin raivausta kun on raivuri ollut lonkalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vänkäri:
”Eihän sellupuussa muovia sallita ollenkaan.”On laskettu että 20 grammaa muovia riittää pilaamaan yhden tonnin sellua ja siihen tonniin sellua menee viisi kiintoa puuta. 20 grammaa painaa esin sellainen hyvin ohut muovipussi, jollaisia käytetään kaupassa hedelmien pussittamiseen tai sitten pienimmät leipäpussit.
Nykyisin tosin on sellusysteemeissä erikseen muovinerottimia. Niitä alettiin kehittelemään 80-luvulla ihan pakon sanelemana, kun puun mukana alkoi tulla yhä enemmän muovia. En oikein tiedä miten tehokkaiksi ja tarkoiksi erottimet on sitten saatu.Pähkäilijän mainitsema noki on ehkä vieläkin pahempi. Sitä ei saa sellusta pois millään. Tämä on harmillista, sillä esim metsäpaloalueitten puilla ei ole mitään asiaa sellutehtaalle.
Aiemmin kun ei ollut edes haketukseen perustuvaa enerkiapuusysteemiä se oli tosiaankin hankalaa. Halko ja klapikaupassa kun nokisuus on myös kirosana. Tiedän että, jossain taloissa, kun tulipalo kävi, niin poltettiin kotitarpeena nokipuuta toistakymmentäkin vuotta. Kotitarve sahatavaraksihan nokipuu käy kyllä ihan kohtuudella, jos on muuten sahattavaa puuta.Terveisin: Korpituvan taneli
Koutus:
”Alkoi jo nolottaa nuo aiemmat omatkin tokaisuni, pyydän niitä reilusti anteeksi,”OK! Anteeksihan tuota täytyy pyytää minunkin, joskus tulee kirjoitetuksi turhankin kipakasti.
Lähiympäristöni ei muuten ehkä tunnistaisi minua, täällä hankitusta maltillisen miehen maineesta.Kyllä sinulla Mikander kunnon auto on allasi metsään mennessä.
Tässä onkin keskusteltu aika paljon myös siitä että samalla autolla pitäisi taittua pitkätkin maantiematkat miellyttävästi. Tälläiseen kaksoiskäyttöön löytyy toki parempiakin kuin sinulla. Jos minulla olisi varaa pitää kahta autoa, tekisin arvelematta saman valinnan kuin sinä.Tuohon takaluukunpohja keskusteluun.
Foresterissa varsinainen takaluukun pohja tasainen, mutta kun penkit kaataa, niin se osa kylla korkeammalla. Huom! 05 malli.
Luukku kuin luukku, niin sinne pitää hankkia pohjalle oikea kaukalomatto, jonka reunan yli ei pienet öljy yms vuodot mene.
Luulisin että sellaisen saa kaikkiin esillä olleisiin autoihin. Ne vain yleensä maksavat hunajaa, mutta ovat kyllä silti hintansa väärtejä.
Turvaverkko on myös ihan kiva olla, ei tule kolarissa sahat niskaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuule Pete! En minä puhu tässä teoriaa enkä mutua, vaan käytännön kokemuksesta.
Hiekkakankailla mäntykin tykkää kun on vähän muutakin kuin jäkälää, kanervaa ja puolukkaa suoraan hiekassa kiinni. Sitä muuta saadaan hakkuujätteistä ja nopeiten koivunkeppien maahanlyönnillä.
Suolla olen joskus hiuka kasaillut koivunkeppejä, niin että joidenkin männyntaimien ympärillä niitä reippaammin ja toisten ympärillä ei mitään. Arvaa kolmasti vaikuttiko mäntyjen kasvuun.
Teoretisoi sinä vaan, mutta älä yritä kumota käytännössä koettua.
Terveisin: Korpituvan taneli
Tuossa puhuttiin harmaalepän istuttamisesta ja kylvöstä.
Leppähän lähtee joskus hyvinkin herkästi kunhan tökkää oksan tai kepin keväällä maahan. Näin saa lepän leviämään koko alueelle. Näistä oksista ei tule kovin hyviä runkoja, mutta luonnon siementä saadaan tällä tavalla koko alalle. Siemensyntyinen on sitten jo parempaa rungoltaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Anton:
”Jos joku haluaa ohjelmaa vielä sunnuntaille, niin A.Jalkanen on halukas esittelemään oman tilansa Konnevedellä. Joitakin kymmeniä kilometrejä korholasta. ”Tuo olisi hienoa. Kun kerran reissuun lähdetään niin ollaan sitten vaikka jossain vielä yksi yö, ettei tule sunnuntaille liikaa hommaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Miisu:
”Määrittele *aika aikaisin*”Leevi Sytky:
”Aika aikaisin: klo 7.00-8.00 paikkeilla?”Sytky ei nyt muista että ollaan vapaa-ajan vietossa.
Kyllä tuo jo on liian varhain Tanelin vanhoille luille, vaiika olisin paikkakunnalla yötä.
Ei kai mottikisa voi ennen klo 12 alkaa jos pääosa porukasta tulee vasta lauantaina.Jos pe/la yöpyjiä on paljon niin täytyy järjestää jotain pientä ennen kisaa ettei pitkästytä. Esim tutustuminen hotellin kuusiaitaan, jos ei muuta metsällistä löydy. Ei kuitenkaan mitään Issikka-ratsastusta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo 12…20, vaikka olisi seuralaisineenkin on todella suuri määrä näissä sempaloissa, toivottavasti toteutuu.
Tuo Leevin kaavailu ihan hyvä. Sunnuntaillekkin voisi olla joku retkikohde.
Mahdollisuus myös pe/la yöpymiseen voitais ottaa huomioon. On pitkä matka ja kivinen tie. Silloin voisi lauantai ohjelmakin alkaa aika aikaisin.Terveisin: Korpituvan Taneli
MJO:
”Vaikka raivattu vesakko lahoaessa lannoittaakin, niin se on kasvaessaan köyhyttänyt. Ei vesakkokaan ole kasvanut ilman ravinteita. ”Kyllähän ne ravinteet siitä maaperästä ovat peräisin.
Lehtipuuvesakon lannoittava vaikutus raivauksen yhteydessä on silti merkittävä, erityisesti kahdessä tapauksessa.
Karuilla mailla, jossa lehtipuu jalostaa tällä tavalla kunnon humuskerrosta, josta stten jatkossa hyötyy mäntykin.
Suolla / turvekankaalla on yleensä hirveä pula sellaisesta lahoavasta aineksesta, joka edesauttaisi sitten turpeen lahoamista. Mitä karumpi suo, sen merkittävämpi on se että on ”syöttiä” lahoamiselle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Iron Man:
”No elähän Taneli-pappa vielä tässä vaiheessa maalaile piruja seinille. ”No, tässä vaiheessahan tuokin asia on tehtävä selväksi.
Perusteetonhan tuo ei ollut. Muistanet muutaman päivän takaiset keskustelut asiasta siellä ”Luvaton puunkaato ketjussa”
Terveisin: Korpituvan Taneli
