Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,671 - 4,680 (kaikkiaan 5,327)
  • Korpituvan Taneli

    Taneli on tosiaankin ollut hetken vaiti, osin myös siksi että en ole ollut koneen ulottuvilla.

    Tarkenpien tietojen julkaisu on aloittajan asia. Se että minullakin niitä on osin tiedossa, ei tarkoita sitä, että voisin niitä julkistaa.

    Aloittajan julkistuksia rajoittaa jonkinverran kai myös se että sovintosopimus ei salli kaikilta osin tietojen julkistusta.
    Toisaalta kartta yms tietojen julkaisemattomuuden toki ymmärrän. He eivät halua tontistaan mitään yleistä töllistelypaikkaa.

    Oik-trad teki ihan hyvän yhteenvedon korvauksista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Jees H-valta, jos JK:si sanotaan sitä, että kasvatetaan pari puusukupolvea peitteisenä ja sitten kaikki nurin, niin minäkin alan ymmärtää sitä.

    Kylläkai kuitenkin JK:ssa olisi tarkoitus kokonaan välttää avohakkuu aina maailman tappiin asti ja nimenomaan kasvattaa metsää erirakenteisena, eikä kaksivaiheisena.
    Kaksivaiheista hommaahan me kaikki aina joskus harrastamme, ylispuuhakkuineen. Sillä ei mielestäni ole kuitenkaan mitään tekemistä JK:n kanssa.

    Pitäisi olla käsitteet edes selvillä

    Niin tai näin, en kannata JK:ta metsässä.
    Metsälakiin se pitää kuitenkin saada, että loppuu se marina ja saadaan mahdollisimman paljon metsää edes jonkinlaisen hoidon piiriin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    6 m3:
    ”Olisiko mitään itua jos itsekukin tapahtumaan osallistuva ilmottaisi lyhyesti ja ytimekkäästi majoitustarpeensa ja sen mille päiville sen tarvitsee?
    Sekä sen että tuleeko mukana seuralainen.”

    Jotain tällaista sen pitäisi olla. Takaraja päivämäärä tarvitaan kuitenkin.
    Meillä Hallitus ei vielä ole päättänyt iltakoulussaan osallistumisestaan. Minulle toki lupa on myönnetty mahdolliseen yksin osallistumiseenkin.

    Siis Alustavasti Taneli majoittuu pe/la ja la/su sekä kaikki mahdolliset ruokailut. Se onko hallitus mukana vai ei, ratkeaa myöhemmin.

    Vaadi sitten, mottinen, ne lopulliset ilmoittautumiset omilla nimillä siihen sinun gmailiisi. Ei tule sitten sähläyksiä, että kuka vastaa, jos on poisjääntejä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Hämmästelen hiukan tuota moottorisahan käyttöä etenkin aisauksessa. Se että ne puut kaadetaan etukäteen ja moottorivoimin on varmaan hyvä juttu.

    Siitä majoituksesta sen verran että pitäisi varmaan tietää, milloin Korholan kartano vaatii sitovat varaukset. Hinnatkin tietysti jotain merkitsevät, siellä ilmeisesti on monentasoista majoitusta, joten jokaisen kukkarolle löytynee sopiva.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Mehänpoika:
    ”Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistäminen laajentaa osaamispohjaa, ja se antaa uusia mahdollisuuksia edetä nopeammin metsän ja puun hyödyntämisessä, Raitio uskoo.”

    Onkohan tuossa yhdistämisessä muitakin yhtymäkohtia kuin hirvi?

    Kumpaankohan suuntaan Yhdistäminen sitten vaikuttaisi.
    Jokohan sitten metlaltakin tulisi oikein kunnon nootti, että metsät eivät mokomaa elukkaa kestä nykyisiä määriä.
    Vai pystyvätkö RKTL:n miehet kaappaamaan koko tutkimuksen ja hirvi todetaan metsän kasvulle välttämättömäksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Leppä on muutenkin kovasti ”erilainen nuori” kuin pelkästään tuossa typen tuotossa.
    Kaadoin tässä toissa kesänä laskuojan pohjalla kasvaneen 7 metriä pitkän harmaalepän roikaleen. Oja oli perattu 4 vuotta aiemmin. Leppä kasvoi keskellä ojaa olevassa pienessä ”hiekkasärkässä”, joka kyllä oli taatusti ollut suurimman osan kesästä aina veden alla.
    Kyllähän lepän kasvu hurjaa on, mutta tämä oli kyllä jonkinlainen erikoisuus. Tuli jopa mieleen että jätänkö kasvamaan ja katson kuin suuri siitä tulee. Oli kuitenkin rajaoja ja naapurilla pelto siinä, niin olisihan se ollut pakko kuitenkin kaataa kesken ”tutkimuksen”.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Kattelin tuossa hanskan suuta ja siina lukee Viltex, sisällä lapussa lukee ”metsurin työkäsine” Valmistaja Viljamaa ja kumppani ky Isokyrö. On käteensopivat ainakin.

    Toisena on Jokapolar hanskat. Mustat kumi(?) rouhehanskat, joissa tulee lämmin sisähanska mukana. Vähän kankeammat mutta taatusti lämpimät.

    Siinä olisi kaksi kotimaista vaihtoehtoa.

    Kengissä olen vannoutunut nahkaisten nauhakenkien käyttäjä. Niitä löytyy ainakin huskun merkillä, ovat kyllä Jalaksen tekoa. Sitten saksalainen Meindl, jota Uittokalusto tuo maahan.
    Tässä pitää sitten olla tarkkana että on varmasti moottorisahauksen suojaus, kun turvakenkiä on niin moneen lähtöön.
    Hintaakin on n. 3 kertaa kumisten turvasaappaiden hinta, mutta jalka kyllä ymmärtää laadun päälle.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Tylsyy se selluhakunkin terä metallista.
    Metallin paljastimet sijoitetaan ennen hakkua hihnan alle. Metallinpaljastin viritetään niin että sen on huomattava hihnalla kulkevan puukasan päällä olevaan puuhun kiinnitetty 60 mm rautanaula.

    Kranaattipuut ja hakamaiden piikkilankapuut ovat ne pahimmat metallin suhteen.
    Oma lukunsa ovat sitten kivensirut, niitä ei paljasta mikään etukäteen. 40-luvulla kun räjähdysaineita oli sodan jäljeltä yllin kyllin, tehtiin oikein Tapionkin toimesta metsäojitusta räjäyttämällä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Minun rämeelläni oli kyllä sitä hieskoivua nimenomaan pioneeripuuna oikeastaa jo ennen merkittävämpää männikköä.
    Kun 60-luvulla aluetta raivasin ojituksen jälkeen, niin siellä oli hieskoivutuppaita. Niissä oli näköjään käynyt niin että oli lähtenyt ensin koivu kasvuun, mutta se oli kuollut liikaan märkyyteen. Juuristosta oli kuitenkin lähtenyt uusia vesoja, joille myöhemmin kävi yhtä köpelösti. näin oli joissakin kohdin käynyt useitakin kertoja. Maatuneet (!?) vesat olivat muodostaneet ihan pienen mättään, johon oli monesti ilmaantunut männyntaimi tai kaksi (eihän Pete tässä pitänyt siemenen itää, eihän?).
    Sitten tein raivausta kun ojituksen jälkeen oli ollut yksi kesä välissä. Vapauttelin näitä männyntaimia kuivutuppaista, jotka ojituksen myötä olivat innostuneet kovasti kasvamaan. Jokaisesta koivutuppaasti löytyi ainakin yksi männyn taimi, kunhan varovasti koivuja taivutteli, ennen katkaisua.
    Nykyinen männikkö on pääosin näistä männyntaimista peräisin.
    Toinen asia on sitten, että ilmeisesti olisi ptänyt vain aina jättää se paras koivunraippa. Ojitus oli kuitenkin liian harvaa ja haihdutusta olisi tarvittu. 70-luvulla koivullakin olisi ollut sellupuuna menekkiä ja puulajin olisi voinut sitten myöhemmin vaihtaa kun ojitusta tihennettiin.

    Kyllä Suorittava oikeassa on tuon raivauksen suhteen. Suomailla vain on yksi lusikka lisää sopassa. Hieksen raivaus vähentää huomattavasti haihdutusta, eli ojitus pitää olla hiukan parempi kuin missään kemera-säännöissä sanotaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Jotain selittämätöntä näissä metsämaista maksetuissa hinnoissa tosiaankin on.
    Jo vuosikymmeniä on sanottu metsämaan hintoja, sillä hetkellä, hullun korkeiksi.

    Jos katsotaan historiaan niin vielä ainakin 90-luvun alunkin hinnoille on kuitenkin käynyt niin että ne ovatkin olleet todella edullisia ostoksia.
    Tämä siitäkin huolimatta, että raakapuun reaalihinta on vääjäämättä koko ajan hiipunut alaspäin.

    Käykö tämänkin päivän, kannattamattoman korkeille, metsämaan hinnoille samoin. Inflaatio ei ehkä enää tule avuksi entiseen tapaan, vai tuleeko kuitenkin? Eihän siihen muuta tarvita kuin eurokriisin hoito setelirahan lisäämisellä.
    Eihän se Taaleritehdas mitään pikataalereita noista ostoksistaan tehtaile. Metsäomaisuutta on monasti kuitenkin käytetty sijoituspurren kölinä, antamaan purrelle vakautta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 4,671 - 4,680 (kaikkiaan 5,327)