Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Se että Kainuussa on paljon susia, ei tee susiongelmaa muualla yhtään sen pienemmäksi.
Toivottavast myös Kainuussa saadaan lupia susien ampumiseen, joko riistahallinnolta tai sen halvaantuneessa tilassa ollessa, suoraan poliisilta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
On erittäin hyvä, että poliisilla on tälläinen valtuutus lopettaa häirikköpeto. Tässä Varpaisjärvenkin tapauksessa, näin jälkeenpäin, voidaan todeta lopettaminen myös suden suhteen eläinsuojelulliseksi teoksi. Aina tätä perustetta ei kuitenkaan ole.
Se että poliisi on tullut lähes ainoaksi mahdollisuudeksi asiassa on valitettavaa. Kyllä poliisin valtuuksiin turvautuminen pitäisi kuitenkin olla poikkeustapaus. Nykyiseen tilanteeseen on kuitenkin ajauduttu, koska riistahallinto ei ole tehtäviensä tasalla. EU:n painostus on toki olemassaoleva asia, mutta sen taakse piiloutuminen on naurettavaa.
Ne ponnistelut, jotka nyt suunnataan väestön käännyttämiseksi susimyönteiseksi, pitäisi suunnata EU:n suuntaan että siellä saataisiin järjen ääni kuuluviin. Mutta turhaahan se on toivoa EU:lta järjen voittoa, kun Suomessa päättävät tahot, ympäristöministeriä myöten, on miehitetty susien suojelijoilla.
Jatkossakin pitää vain kääntyä poliisin puoleen. Jos lopettamispäätöksiä ei tule, niin sitten äkkiä kantelu oikeuskanslerille, ettei yhdenvertaisuus lain edessä toteudu. Hyvänä verrokkna on Turun susi, joka sai luvalliset pyssymiehet heti peräänsä, vaikka oli ensimmäinen vierailu alueella, eikä yritystäkään vahingon teosta ollut havaittavissa.
Ilmeisesti riistahallinnon kielteiset päätökset olisi pantava myös oikeusviranomaisten tutkintaan. Tietysti jatkuva uuden haun rumpakin päälle, kun entinen tulee hylkynä ulos, niin uusi sisään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jatkoa
Minun metsäni ovat ainakin nyt tehokkaammassa hyödyntämisessä kuin jos luovuttaisin ne nyt seuraavalle polvelle. Ei niin etteikö siellä metsärahan päälle ymmärrettäisi, mutta hyödyntämisen tempo hidastuisi taatusti. Eri asia olisi se jos minä siirron yhteydessä tiukasti ohjeistaisin seuraavan kymmenen vuoden toimenpiteet. Se taas ei ole järkevää, kyllä omistusoikeuden siirron täytyy siirtää myös määräysvalta täysin.
Minunkin tapauksessani, myös vieraalle myynti on selkeä, ajateltaviissa oleva, vaihtoehto. No, yhden palan jo myinkin. Nuorelle polvelle metsä voi olla hyödyksi myös siten että siitä saa käteistä rahaa, jolla saattaa olla tärkeitäkin tarpeita.Terveisin: Korpituvan Taneli
Turha on puhua siitä että ikä olisi ainoa syy siihen että metsässä ei tapahdu mitään.
Toki minäkin tiedän tapauksia, että on eläkkeellä olevia maanviljelijöitä, joilla tekeminen ja teettäminen metsässä on hiipunut iän myötä. Mutta kun siellä on tapahtunut aiemmin, niin parikymmentä vuotta ei välttämättä ole mikään katastrofi metsälle, vaikka täyslevossa onkin.
Suurempi ongelma on se että perikunta ei sitten pääsekkään yhteisymmärrykseen siitä mitä metsälle pitäisi tehdä ja lepovuosikymmeniä tuleekin sitten lisää.On vastaavasti, jopa aktiiveja maanviljelijöitä, joilla ei riitä aikaa metsään itsellä ja periaatteessa ei teetetä mitään. Monesti metsä kiinnostaa vain, jos sieltä on lohkaistavissa pelloksi kelpaavaa aluetta.
Hakelämpökeskusten yleistyminen tiloilla on monesti ollut se sytyke, joka on saanut ajatukset kääntymään metsän antamiin muihinkin mahdollisuuksiin.Maatalouden ulkopuolella olevat, seuraavan sukupolven edustajat ovat kovin epäyhtenäinen joukko. Heissä on yhteistä vain se että metsätietoisuus on vähäistä.
Siinä joukossa on kaksi ryhmää, jotka tulppaavat metsän hyödyntämisen. Ensiksi tietysti viherpiiperöt, jotka kieltävät kaiken metsällisen toiminnan, jos heillä on vain viidenkin prosentin omistusosuus metsään. Toiseksi ovat ne, jotka vaalivat niin tiukasti perinteitä, ettei metsään saa koskea, se on köyhyyden merkki. Heille ei mene jakeluun, että metsä ei ole mikään kallionnyppylä, jota louhinnan jälkeen ei enää ole. Eivät tajua että hakkuut lisäävät hakkuumahdollisuuksia.
On myös tietysti niitä nuoren polven edustajia, jotka hoksaavat, että metsän avulla voi rahoittaa asuntoa yms. Osa jopa herää harrastamaankin metsäasioita, joko itse tekemällä tai ainakin perehtymällä asioihin.Jatkuu
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt pitäisi olla vähän yksityiskohtaisempaa tietoa tuosta jutusta.
Yleensähän oikeuteen asti menee tuollainen metsäasia, vain jos neuvottelut menevät hakaukseen.
Kyseessä yleensä hyvin selkeä laiminlyönti. Tietysti jos jättää metsänkäyttöilmoituksen tekemättä ja huomautukselle vain kohautellaan olkapäitä, on konflikti valmis. Valmiin konfliktin päälle sitten voi rakentua mitä vain.Selostuksesi tapauksesta on vähintäänkin hatara, tarkenna!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Minäkin olen hakkuuttanut 70-luvun metsiä. Olen monesti todennut, että tukkien viat, yleensä lenkous, johtuvat paljasjuuritaimien istutusvirheistä. Mitä mieltä Taneli olet? ”Siitäkin, mutta myös hirvensyönnistä.
Ne mitä itse istuttelin, niin ei juuri tuota ongelmaa ollut, mutta kyllähän minä niitä en kovin paljon päivässä istumaan saanut.
Meidän kylällä oli pari urakkamiestä, istuttivat minullekkin. Enpä juuri poikia moittiakkaan voi.
Tästä huolimatta pottitaimi on suurin uudistus mitä metsänviljelyssä on ollut koskaan.
Olen hiukan istuttanut pottitaimia täydennyksenä muokkaamattomaan kuokallakin ja silläkin istuttaen ne tosiaankin saa suoraan.Istutuksessa, kun sitä itselle tekee, ei ole merkitystä päivän tai viikon lukumäärällä. Vain sillä on merkitystä, kuinka paljon suoria ja muuten elinvoimaisia taimia on maassa kolmen vuoden kuluttua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953??? ”Sahatavaraa tehdään tukista ja pikkutukista.
Jo 70-luvun istutuksilta saa tänäpäivänä tyvestä tukin, jos hirvi ei ole pilannut laatua. 80-luvun istutuksilta saa jo kovasti pikkutukkeja jos hirvi ei ole ollut laaduttamassa.
Täälläpäin hirvikannan räjähdysmäinen kasvu alkoi jo 60-luvun puolella.
Siis vain järeimmät tukkimetsät ovat olleet taimena, silloin kun hirviä oli vähän.
Terveisin: Korpituvan Taneli
6 m3:
”Muistini on kovin rajallinen tuon asian suhteen, hirvituhoja on aina ollut ja tulee olemaankin.”Kyllä muistisi ja historiatuntemuksesi on kovinkin rajallista.
Onhan se täällä jo moneen kertaan todistettu, että hirvimäärä pullahti suureksi 1965…1980 välisenä aikana. Kun lupamäärät eivät seuranneet kannan kasvua.
Tätä ennen on ollut ainakin 100 vuotta hyvin pieni hirvikanta.Tulevaisuus on ihan päätettävissä oleva asia se ei ole mikään luonnonlaki. Hirvituhot saadaan pieneksi kunhan lupia ei pihistellä. ellei se auta auttaa taatusti lupakäytännöstä luopuminen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Syynähän saattaisi olla esimerkiksi se, että metsäpalossa häviää typpi taivaalle, jolloin mänty kasvaa huonommin ja maistuu hirvelle paremmin. Aivan kuten aluskasvusmännyntaimet verrattuna viereisen aukon vastaaviin. Sellaisen havainnon oli tehnyt joku muukin minun lisäksi näille palstoiile kirjoittanut. ”Ilmeisesti karvasaineitten tuotto vaatii typpeä ja yleensä voimakkaan kasvun
Vaurioitunut ja kituinen mänty on hirven suosiossa, ei mehevä ja hyväkasvuinen. Esim hirven kesäsyönnissä, sille maistuvat pääasiassa niiden puiden neulaset, josta on jo aiemminkin syöty.
Sopivassa, talvehtimisalueen, taimikossa, eroa ei ole, vaan emo vetää nurin kaikenlaisia taimia vasalleen.Koivun kesä- ja talvisyönnissä taas tuntuisi mehevyys ja hyväkasvuisuus olevan hirven mieleen. Ja raudus ennen hiestä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
