Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä kivikylän palvari on se ykkönen, mutta syötyä ne muutkin on tullut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Periaatteessa voisi ajatella, että kun tainta syödään ensimmäisen kerran, se alkaa panostaa enemmän haitta-aineisiin.”
Se on ihan päinvastoin. Kerran syötyä syödään toistekkin. Voi tietenkin olla että se oli ennestäänkin maukkaampi. Kyllä täälläpäin on muillakin selkeästi sellainen kokemus että haittaaineitten tuotto heikkenee kun kasvuvoima heikkenee. Tämä saattais sopia yhteen myös sen kanssa, että typpipitoisen rehevän maan taimet ovat vähemmän mieluisiä.
Täällä on esiintynyt myös väitteitä, että istutustaimet olisivat hirville makoisampia kuin luonnontaimet. Minusta se ei pidä paikkaansa, kyse on siitä että istutustaimia on harvemmassa, joten tuho on totaalimpaa.
Vaikka me jalostaisimme taimia minkälaisiksi tahansa se ei ratkaise ongelmaa. Havaintojen perusteella on todettu että kuusen taimetkin syödään jos hirvitiheys on tarpeeksi suuri. Kyse on siis syövien leukaparien määrästä, loppujen lopuksi.
Loppujen lopuksi meidän pitäisi siis jalostaa maahan sellainen riistahallinto, ettei se pihistele kaatolupia ja sellaiset metsästäjät, jotka haluavat ampua kaikki luvat. Ammuttu hirvi kun ei empiiristen havaintojen perusteella syö minkäänlaisia taimia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eiköhän täyssähköiset koneet metsässä ainakin saa vielä unohtaa pitkäksi aikaa, ellei sitä sitten ladata dieselagrekaatilla metsätien varessa. Minunkin metsäni suhteellisen asutuilla paikoilla, jos vertaa koko Suomeen. Kuitenkin täälläkin sellaisen paksumman latauskaapelin saanti pinolle on utopiaa. Ei todellakaan voi verrata johonkin lähiöbussiin jota ladataan kuitenkin samassa pisteessä 365 päivää vuodessa.
Saavutetaanko sitten hybridilläkään samoja etuja kuin liikenteessä, jossa on ainakin jarrutusenergia käytettävissä, sehän menee polttomoottoriautossa täysin hukkaan. Onko motossa tai ajokoneessa samanlaista nykyään hukkaan menevää energia komponenttia joka hybridillä voitaisiin hyödyntää? Ei minun käsittääkseni.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kauniita ajatuksia ”kansan karttuisan käden” käyttämisestä tehtaitten rahoitukseen.
Aikanaan kun Kaskisiin haaveiltiin sellutehdasta, tuota keinoa käytettiin Etelä-Pohjanmaalla. Agentit kiersivät savusta savuun, juuri kukaan ei laistanut vastuutaan. Rahaa kertyi silloisissa oloissa huomattavat määrät, mutta kun tehdasta rakennettiin se oli kovin pieni hitunen rahoituksessa. Tietenkin se oli osakepääomaa, joka vielä oli sellaisissa käsissä ettei se hevin siirry keinottelijoille, joten luotonantajat voivat siihen luottaa.
Kokemuksena tuo oli kuitenkin sellainen että ei nykyäänkään voida tehtaan rahoitusta tuolle pohjalle perustaa. Se olisi toki hyvin myönteinen symboolinen ele kuitenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Yrittävetoinen metsänhoitotyö tilaajalle yksinkertaita, pitää maksaa vain yksi lasku. Mielenkiintoista, mutta kun etsin tekijää joku vuosi sitten, niin ei ollut kukaan tarjoamassa ”ilman kuittia työtä”.
Jos valtion liikelaitos näyttää esimerkkiä työolojen ja palkan polkemisen suhteen, on jo sairasta. Jokainen, joka tälläisiä tietoja tietää, voisi ilmoittaa niistä työsuojelu viranomaisille ja myös omalle kansanedustajalleen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Rakennuslaki kuulemma antaa sellaisen määräyksen että jokaisella rakentamattoman maan alkavallla 200 neliöllä pitää olla puu. Mutta siinäpä löytyy takapottti, jatkossa sanotaan että jos näin ei ole, tulee ryhtyä istutustoimenpiteisiin. Siis sen puolesta voi kaataa kunhan istuttaa uuden, eikä laki sano mitään siitä kuinka usein homman voi toistaa.
Asemakaavat voivat tietysti antaa tiukempiakin määräyksiä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuosta tonttipuiden kaatoluvasta:
Kyse on pyrokraattien pyhäinjäänteestä, toki tiedän tapauksen jossa kaikki isohkon tontin puut lyötiin nurin vain siksi että emäntä halusi nurmikkoa, että on siinä aina joskus vähän aihettakin niihin lupiin.
Luvan hankkimatta jättämisestä jää kiinni vain kadessa tapauksessa.
1. Puiden kaadossa sattuu isompi henkilövahinko. Silloin kyllä sensaation nälkäin media revittelee että luvattomassa tonttihakkuussa tapahtuu aina näin.
2. Joku kantelee. Esim. Naapuri tai yhtiön vastarannan kiiski sitten.
Kummassakin tapauksessa tulee lähinnä suukopua ja kielteistäjulkisuutta. Onkohan noista joskus sakotettu, en tiedä.
Meidän rivitaloyhtiössä kun tuli kaadon aika, niin minä soittelemaan rakennustarkastajalle. Hän katsoi kartasta ja sanoi: ”luvan kyllä saatte, meillä ei ole sillä alueella mahdollista sitä kieltää ollenkaan. Kaadosta saattaa kuitenkin seurata rakennuslain mukainen istutusvelvoite. Lupa pitääkuitenkin anoa, maksaa 60€.” Minä kysymään: Miksi pitää olla lupa, jos teillä ei ole edes kieltomahdollisuutta?” Vastaus: ”Tasapuolisuuden vuoksi kaikkien pitää se hakea kuitenkin”. Minä kysymään: ”tuletkos sakottamaan, jos ei haeta lupaa.” Vastaus: ”En tule, ellei joku kantele”
Ei haettu lupaa sillä kertaa, mutta seuraavalla kerralla kun yksi osakas oli vastaan kaatamista, niin haettiin lupa varmuuden vuoksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
On todellakin monin paikoin selvää että liian suuri hirvikanta aiheuttaa vasakatoa, sekä niin että nälkäiset elukat ei tiinehdy ja toisaalta nälkiintyneen emon vasa on heikko ja kuolee kun ravintotilanne on heikko. Suorittava se vain tarjoo lääkkeeksi metsästyksen vähentämistä!
Olen jo pitkään saarnannut että hirvikanta pieneksi, mutta niin että lisääntymiselle välttämätön taspaino säilyy. Näin saadaan suhteessa kantaan paljon vasoja, jotka myös pysyvät hengissäkin. Tuhot jäävät pieniksi kun ruokaa on joka puolella runsaasti. Valkohäntäpeura vieraslajina pitäisi metsästää sukupuuttoon.
Taimikon perkaus, niin tärkeää kuin se onkin, on joskus hyvinkin tuhoisaa taimikolla, juurihirvien takia. Kun niillä ei muutenkaan ruokariitä, niin taimikonhoito vain kärjistää tilannetta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Olisi hyvä jos tähän hirvieläinkeskusteluun saisi mukaan niitä metsänomistajia, joiden mielestä riista ja suojelu ovat tärkeimpiä metsän tuotantomuotoja. Nyt täällä keskustelevat pääasiassa vain puuntuottajat keskenään.”
Metsää omistavat kai kaikki käsittävät että nykyinen sorkkäeläin kanta on kohtuuton, vaikka heillä olisi riista ja suojelu inressejä miten paljon tahansa.
Vastaavasti palstalla esiintyy paljon sellaisia kirjoittajia, joiden mielestä metsänomistajien metsissä on liian vähän sorkkaeläimiä. Heillä joko ei ole koskaan metsää itsellä ollut tai sitten se on myyty pois. Näitä toinen pyllyllä kusiaispesään istujia täällää kyllä riittää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
