Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jees H-valta: ”Tuo alvin kierto tuossa antaa metsäpuolelle hyvän mahdollisuuden ”tappaa” vähän isommankin puukaupan tulojen alvia jolloin kannattaa samana vuonna hiukka reuhtaista aukkoa.”
Se on alvin suhteen ihan sama reuhkaiseeko sen aukon sanana vuonna vai ei. Jos olet maksanut ALVia enemmän kuin saanut, sat palautusta erotuksen verran. Jos olet saanut enemmän kuin maksanut, niin maksat erotuksen valtiolle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei sen haavan lämpökäsiteltyä tarvitse olla. Löysin naapurikunnasta pienen sahaus ja höyläys yrittäjän jolta sain kohtuuhinnalla käsittelemätöntä haapaa laudepuiksi höylättynä. Ei ongewlmia, mutta kyllä jälkilämmöstä huolehditaan.
Edelliset lauteet olivat lämpökäsiteltyä haapaa, minusta ne kestivät huonommin, tummuivat ainakin herkästi. Ymmärrän kyllä lämpökäsittelyn tarpeen säätä vastaan, mutta mihin sitä saunanlauteissa tarvitaan? Kuivatus toki saunomisen jälkeen pitää tehdä kunnolla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Veden pois johtaminen on kantavuuden suhteen a ja o. Tiessäkin vaikka olaisiin sileällä kalliolla niin jos vesi siinä makaa, niin kurakkohan siihen tulee. Näki täällä hyvin hiekkakankaalla oli aikanaan jätetty ojat kokonaan kaivamatta metsäautoteiden runkotiehen. Muutaman vuoden se meni, mutta sitten pintakerrokseen jauhautui niin paljon hienompaa ainesta että vesi alkoi viihtymään. Menihän ne puutavara-autot siitä kun oli kivipitoinen hiekka alla. Sen verran kuitenkin painuivat ettei ollut enää asiaa henkilöautoilla sen jälkeen. Ja eikun ojia kaivamaan hiekkakankaalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo: ”Yksi seurattava asia on kantojen pituus. Hehtaarille voi jäädä jopa kymmenen tyvitukin verran puuta, jos motomies jättää aukoon pitkät kannot.”
Ihmettelen hiukan tuota kommenttia. Nyt kun konesavotoita on ollut, niin empä juuri ole päässyt kannonpituutta moittimaan. Jos näkee pitkän kannon, niin tavallisesti on kivi vieressä tai joku muu kunnon syy. Monesti kanto on otettu niin lyhyeksi, että on jouduttu tekemään ohut lumppisiivu, juurenniskan poistamiseksi.
Aiemmin olen pikkusahan savotoissa ollut tyytyväinen kun tukkia ei ole kuitukasassa, eikä lumppejakaan ole ollut kohtuuttomasti. Tänä keväänä tuli mentyä merta edemmäs kalaan, enkä ollut ihan tyytyväinen, mutta siitä vähän myöhemmin, kun pöly on laskeutunut. Sen voin sanoa kuitenkin jo ettei nytkään ollut liian pitkiä kantoja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kokemuksia ei ole, mutta kysyisin tässä muilta miten haavalla tehoaa se samana kesänä kahteen kertaan raivuu? Nyt heti ensimmäinen raivuu ja vesojen poisto ennen lehden kellastumista. Pajuun ja koivuun se ainakin tuntuu tehoavan.
Tuo jätkän toteamus että murskaamalla tuhottu vesakko vesoo vähemmän jatkossa, on totta. Tienvarsissa näkee kun murskalla ajetaan, niin on tehokkaampaa kuin esim. raivaussahalla kaato.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Asiastahan on keskusteltu monesti.
Minä näen vain yhden perustelun millä palovakuutuksen voisi jättää pois. Jos metsät ovat useissa palstoissa/tiloissa siroteltuna vähän laajemmalle alueelle, niin ettei yhteen metsäpaloon oikein montaa palstaa sovi. Tälläinen metsäkokonaisuus on jo sitten sen verran suurempikin että omistajan riskin sietokykykin on jo vähän korkeampi.
Muiden tuhojen vakuuttaminen onkin jo hiukan eri juttu. Suomen hyönteistuhoista kai vain isommat kirjanpainajatuhot yltävät kunnolla vakuutuskorvauksiin.
Myrskytuhoja vähän enemmän korvataan, mutta siinä sentään tavarasta aina jotain hintaa saa, niin että se vakuuttaminen on siinä ja siinä. Myrskytuhoilta ei välttämättä palstojen lukumääräkään pelasta.
Eli ottakaa nyt hyvät ihmiset ainakin se palovakuutus!
Minulla metsät kahdessa palstassa, väli noin 10km, joten mitään hajautusta tuosta ei vielä tule. Metsän vakuutettuna kaikkien riskien osalta. Hiukan on kismittänyt kun vakuutusyhtiöt eivät ole ottaneet mitään kantaa esim Ruskomäntypistiäisten tuhoihin. Tuulituhoista on ensimmäinen korvauskäsittely meneillään. Paljon riippuu sen tuloksesta onko minulla jatkossa muuta kuin palovakuutus metsiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Juu, kysytään kysytään, ei vain tule vastauksia. Kyselyjä on mennyt sekä Duunivarusteelle että Dimexille. Jäi nimittäin hiukan kaivelemaan tuo asia ja ajattelin tonkia asiaa ja julkaista täällä. Olisi jollekkin hyötyä, vaikka ei ehkä enää tällä kertaa itselle.
Tuontitukun Jönköpingit jo hiukan käytössä. Ongelma, joka oli jo etukäteen tiedossa on tuo lahkeen pituus, vaikka alhaalta kangasosuus lyhennettiinkin. Uutena asiana tuli henkselit, jotka ovat koko mitaltaan kumitettua henkselinauhaa, joka venyy ja venyy. Normaalistihan sahahaalareissa on kangashenkselit. No, ne kangashenkselit saa vanhoista siirettyä, eikä vielä silti ole merkkihaalareitten hinnoissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
