Jos olisi näköpiirissä että joku tehdasinvestointi nostaisi merkittävästi puun hintoja, niin investoinnit loppuisivat siihen. Me tarvitsemmekin kipeästi uusia tehtaita, Kemin jälkeenkin, että puukauppa ei menisi ihan mahdottomaksi ylitarjonnaksi.

Olemme eläneet vuosikymmeniä puun reaalihinnan laskun aikaa. Hurjin päiväuni joka minulla on, että uusien tehtaitten myötä saataisiin tuo reaalihinnan lasku edes pysähtymään.

Koska kuitenkaan minkäänlaista puun hinnan nousua ei ole näköpiirissä, kiikarillakaan katsoessa, niin tehtaita tulee uusia ja vanhoja saneerataan, vielä Keminkin jälkeen.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kyllä osa palstalaisista on lyhytmuistisia.

Täällähän kirjoiteltiin 10 vuotta sitten että kemiallinen puunjalosteollisuus on kuoleva ala.

No, mites on käynyt, useita uusia tehtaita on tullut ja vanhoja saneerattu.

Nyt sitten taas sanotaan että Kemi on viimeinen tehdasinvestointi!

Höpö höpö. Suomen sellukapasiteetti tulee vielä kasvamaan ja vanhat tehtaat korvataan uusilla. Näin tapahtuu vielä ainakin 50 vuotta eteenpäin.

Tästä pitävät huolen uudet sivutuotteet, mutta myös paperi- ja kartonkitellisuus tulee tarvitsemaan sellua kasvavia määriä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tolopainen: ”Energiapuun menekki ei voi tasaista olla, koska talvet ovat erilaisia, eikä kukaan pysty ennakoimaan paljonko  polttohaketta kuluu talvenaikana. Sellutehtaan puunkulutus tiedetään ennakolta.”

Juu sattumalta on tiedossa tuokin, mutta se ei selitä kaikkea tempoilevuutta. Yhtenä vuotena maksetaan 29€/kiinto ja sitten muutaman vuoden 24 ja 23. Sitten taas tempaistaan ylös.

energiapuun markkina ei ole vielä vakiintunut, kovaa kouhketta energiapuusta on pidetty jo yli kolmekymmentä vuotta, mutta mitään systematiikkaa ei ole löytynyt.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Ainakin täälläpäin on energiapuun suurin 0ngelma se että jos tänään menee kaupaksi kohtuu hyvälläkin hinnalla, niin huomenna ei kelpaa juuri ilmankaan.

Jos kivihiilestä nyt sitten luovuttaisiin ensin ja vasta sitten katottais että onko järkeä luopua kotimaisesta turpeesta. Näistä molemmista jos luovutaan niin onhan se energiapuun käytölle plussaa. Kysyä kuitenkin sopineen onko turpeesta järkevää edes luopua.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tinppa: ”Metsänomistajan kannattaa myös muistaa, että sellu tehdään tukin kasvatuksen sivuvirrasta.  Ilman sellun valmistukseen ohjautuvaa pienimittakaavaista tai muuten tukeiksi kelpaamatonta puuta ja sahahaketta saisimme tukeistamme paljon huonomman hinnan.   Vasta massateollisuus on mahdollistanut kustannustehokkaan metsätalouden.  Aikanaanhan tapana oli ottaa tukkipuusta käyttöön vain tukeiksi kelpaava osa.”

Taidatkos sen osuvmmin sanoa?

Sain elantoni 30 vuotta suoraan sellutehtaan kassasta ja eläkkeenikin pääosin sieltä peräisin. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että tukki on se jota aina on pidettävä metsänhoidon tavoitteena. Timpan edellä oleva kommetti ei kuitenkaan ole mitenkään tuon periaatteen kanssa ristiriidassa. Suomen metsatalous tarvitsee, menekin varmistamiseen sekä sahoja, että sellutehtaita. Myydään siis edelleen tukkia ja sellupuuta. Jos jomman kumman menekki loppuu, romahtaa Suomen metsätalous.

On turha kiistellä siitä kumpi on tärkeämpi. Eivätkä nämä myöskään mitenkään syö toistansa. Se puu mikä ei tukiksi käy on ihan sopivaa raaka-ainetta sellulle. Jos energiapuu saavuttaa joskus ne määrätavoitteet joita nyt on kolmekymmentä vuotta taivaanrantaan maalattu, niin se sitten syö jo sellupuun kanssa samasta pöydästä, mutta vain osittain. Kaskisten tehtaan tuotantopäällikkö aikanaan kovasti toivoi energiapuun nousua, että sellussa voitaisiin panna latvaläpimitan alaraja  kymmeneen senttiin. Samalla päästäisiin eroon kuivien ja lahovikaisten sellupuitten tyrkyttäjistä.

Terveisin: Korpituvan Taneli