Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Gla: ”Kannattaa myös muistaa vanha totuus, että kilo puuta lämmittää suunnilleen saman verran, oli lajina mikä tahansa.”
Tässä on se villakoiran ydin. Silloin kun puu otetaan omasta metsästä on aivan turhaa yrittää vannoa koivun nimeen. Metsänomistajan kannattaa käyttää lämmitykseensä sitä puuta joka on joutilainta, eikä kelpaa myyntiin. Ihan suorastaa hulluutta polttaa omassa uunissa tai keskuslämmityskattilasta esim. sellupuuksi kelpaavaa koivua, kun sen voi myydäkkin. Ei tarvi olla häävinen pinta-ala metsää, kun joutopuuta on tarpeeksi omiin tarpeisiin ja yleensä ylikin.
Minä ladoin takkaan tänään paksuista kuusenoksista ja tukkilumpeista tehtyjä klapeja, hyvin paukkui.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen: ” ei ole mikään ihme että sellaiseen maailmaa, jota paperiliiton tes edustaa ei pahemmin investoida.”
Nyt ei ole kyse investointi halukkuudesta, vaan vanhakantaisen tuotannon alasajosta.
Uusia investointejahan olisi kyllä tulossa, mutta kun eivät saa lupia. Eli investointeja rajoittaa aivan muut syyt kuin paperin tes. Vai onko Tolopaiselta jäänyt huomaamatta Kuopion sellutehtaan kohtalo?
Kyllähän se tietysti näin kadun miestä ihmetyttää, kun nämä investoinnit vaativat hirmuisia summia rahaa, jota sitten poistoilla tuloksesta kerätään. Ja just sillä hetkellä kun poistoja ei enää tarvisi tehdä ja laitos on vielä ajokunnossa, sen käyttö lopetetaan kannattamattomana. Mutta kun omistaja näin päättää, niin sen mukaan mennään.
Jos Tolopainen investointien esteitä haluat purkaa niin hieraiseppa silmiäs ja katso tarkemmin missä ne esteet ovat. Paperin tessin investoijat ovat ottaneet jo huomioonkin, samoin kuin laskevan puun reaalihinnankin, mutta sitten törmätään vihreään ideologiaan ja siinä onkin se todellinen este. Tämän esteen poistaminen pitäisi olla meidän tulevaisuuden tavoitteemme.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hallintaoikeus kysymykset ovat niin kinkkisiä että on turha sanoa että olisi pitänyt selvittää etukäteen. Ilmeisesti maasta ei edes löydy asiantuntijaa, joka pystyisi kysymyksiin aukottomasti vastaamaan.
Siksi olisikin parasta että koko hallinta-oikeus systeemi unohdettaisiin, sillä saattaa hetkellisesti säästää vähän, mutta se saattaa johtaa sellaiseen umpisolmuun ettei siitä pääse ulos edes rahalla.
Minulla onneksi ei ole ihan omia kokemuksia asiasta. Olen kuitenkin muutamaa tapausta seurannut läheltä ja jotain kauempaa. Lisäksi niitä on asioita on setvitty näillä palstoilla ja sanomalehdissä. Yhtäkään sujuvasti, ilman kinoja tai ihmetyksiä ja uudelleenjärjestelyjä, mennyttä tapausta en tiedä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Miksi ”Rukopiiki” moinen kommentti. Se että esim Otso on henkiroreissaan, ei todista sitä etteikö alalla olisi palveluille kysyntää. Otson tapaus johtuu siitä, että entisestä valtion hallinnon rönsystä on vai saada kannattavaa yhtiötä.
Tieisännöinnille on kasvava tarve kuten A.Jalkanen kirjoitti. MHY organisaatio tarvitsee kilpailijaa metsäsuunnitelmilleen. Metsäteiden ja ojitustesten suunnittelu ja toteutuskaan ei ole loppuun kaluttu luu.
Metsäpalvelualan yritys, joka lähtee alunperin yksityiseltä pohjalta menestyy kyllä, jos johto osaa hommansa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos on niin karu pohja ettei siihen saa mäntyä uudistumaan, niin ei se poishakattukaan kovin ripeästi kasvanut.
Ei mitään kieltoja, vaan tiukempi syyni uudistamisen onnistumiselle.
Nyt kilvan ennallistamaan soita metsänkasvulle. Kaivetaan tukitut ojat auki, kyllä hiilinielua tulee.
Peltojen metsittämin on vähän niin ja näin. Jotkut raivaavat tänäkin päivänä uutta peltoa. Samaan aikaan on, eu:n tuella, peltoja ”viherkesannolla”, eli kasvamassa rikkaruohoa ja puskittumassa. Tuollaiset kesannointikorvaukset pitäisi olla korkeintaan kaksi vuotta pitkiä. Monien vuosien ”viherkesannot” pitäis joko saattaa viljelykseen, myyden tai vuokraten, ihan sama kummin tehdään. Jollei saada viljelykseen, niin sitten istutetaan metsäksi.
Metsän istuttaminen ei tietenkään ole mikään poppakonsti hiilen sidonnassa, mutta se on teko jonka vaikutukset näkyvät hyvin pitkään. Nyky aikana vain kaiken pitäisi tapahtua käden käänteessä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Gla: ”Teräshaulit pilaa puutavaran tukkiosuuden. Kuidusta en tiedä. Jossain ampumaradoilla on teräshaulikielto.”
Kuitupuussa metallipitoisuuden vahingollisuus on lähinnä sitä että hakkurin terät vahingoittuu. aikanaan kaskisissa kalbroitiin metallin paljastin 60 mm rautanaulalla kauimpana anturista olenvan pölkyn kyljessä. Selluprosessissa metallit pieninä määrinä eivät ole ongelma, sieltä ne löytyvät keittämön hiekka ja kiviloukusta. Kyllä sellutehtaallakin metallin ilmaisimen ilmoittama puu menee energia käyttöön.
en tiedä kuinka paljon nämä uudet teräshaulit nyt sitten ovat tilannetta muuttaneet, lyijy ei ollut ongelma.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pystykorvat: ”Eihän niitä hirven aiheuttamia tuhoja ole kuin muutamalla prosentilla istutusalasta.
Se on tuurissaan kenelle niitä sattuu. (Muillekin kuin minulle).
Ja pakkoko se on niitä kuusia männyn aloille tuputtaa. Oma valinta.”
Minulla ainakin tuo prosentti istutusalasta olisi 100%, ellen joka syksy ruiskuttelisi Tricoa ja nyysäisi kaikkia lehtipuun sukua taimikoista pois.
Tahtoo siltikin tulla vahinkoja. Viimeksi kun olin sinisilmäinen, enkä suojannut istutettavia taimia Tricolla, niin syötiin jo ennen syksyä. No, sellaista tuhoa ei voi tulla edes katsomaan, kun didektiivi sanoo ettei hirvi syö mäntyä kesällä.
Kuusta en istuta, kun ei ole kuusen maata. No, pelloille istutin, mutta en hirvien takia, vaan koska oli kuuselle kelvollinen pohja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Asia ei ole puhki ja loppuunkirjoitettu ennenkuin siihen saadaan jonkinlainen holtti.
Miksi metsästäjät vastustavat vapaata metsästystä, ilman pyyntilupia ja niiden hintoja?
Jos pyynti vapautettaisiin, niin ainakin pääosan ampuisivat edelleen seurat, mutta heillä olisi vapautus muutamasta asiasta:
– Ei olisi enää kustannuksia pyyntiluvista ja jokavuotista hakuruljanssia.
– Ei olisi vaaraa joutua käräjille, väärää sukupuolta olevan eläimen ampumisesta tai siitä että tuli ammuttua yksi liikaa.
Se miksi metsästäjät tälläisiä, heille kohdistuvia, vapauksia vastustavat johtuu vain siitä, että he haluavat isoa hirvikantaa. On tietenkin paljon mukavampi perustella maanomistajille isoa hirvikantaa sillä ettei saatu lupia. Jos metsästys olisi lupavapaata, niin paljastuisi se tosiasia etteivät metsästäjien ja maanomistajien käsitykset kannan suuruudesta kohtaisi. Tässä tilanteessa olisi metsän omistajilla mahdollisuus kääntyä sellaisten tahojen puoleen, jotka olisivat todella halukkaita verottamaan hirvikantaa.
Vapaalla metsästyksellä voitaisiin hirvikanta saada hyvinkin lyhyessä ajassa kohtuuteen. Valkohäntäpeuran kanta voisi silläkin keinoin olla sitkeämpi nujertaa eteläisessä Suomessa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
