Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Reservuaa….. :”Oliko niin suurta tasoittamisen tarvetta vai minkä takia nopeiten kasvaneet täytyi poistaa?”
Ei vaan mutka jokaisessa oksakiehkurassa.
Se on vain meillä täällä niin somaa että mänty oli sitten luontainen, kylvetty tai istutettu ei tuollaisia kasvuja suorana kestä.
Tiedän kyllä että jossain kestääkin. Esim. vaimon kotimökillä Haukiputaalla, vaikka tontti on niin karua hiekkakumparetta että pihastakin pitänyt ruohoa leikata vasta nyt kun sitä ei enää kukaan tallaa, niin mänty kasvaa hyvin ja puolen metrin vuosikasvuja. Niin ja tietysti täysin suoraan ylöspäin, ei mitään mutkia oksakiehkuroitten kohdalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo Jätkän 28 cm/v on ihan mahdollinen istutetulla taimikolla, kun istutusvuotta ei lasketa mukaan.
minäkin olen tosiaankin nähnyt yksittäisiä männyntaimimia, jotka jossain vaiheessa lykkäsivät 60cm pituutta. Ne vain olivat niitä,jotka ensimmäisenä piti poistaa taimikon hoidossa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Glan ongelma on kuljetusvälineen puute, eikä pelkän polttopuun takia kannata kovin isoa vehettä hankkia.
Minä ostin 20 vuotta sitten rautahevon. Olen sillä tehnyt hankintapuu ajoja, jopa niin että hakkaaja on ollut palkalla ja minä rautahevolla ajoin. Tuulenkaato tukit olen sillä myös kerillyt. Vielä enemmän olen hepoa kuitenkin käyttänyt polttopuun keruuseen. Aukolta keruun lasken vielä jopa metsänhoidon piikkiin, pääseehän istutuksissa, Tricon levityksissä, varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossakin kunnolla kävelemään palstalla. Tuskimpa hepokaan olisi kannattava ostos pelkälle omalle polttopuulle, kyllä siinä pitää olla mukana myyntipolttopuuta tai tuulenkaatojen keruuta tms.
Terveisin: Korpituvan taneli
urbo: ”Jos omalle työlle arvo on nolla niin voihan sitä keräillä vaikka havunneulaset ja kävyt aukolta talteen polttopuuksi”
Liioittelu on liioittelua.
Aukolta Kannattaa kyllä runkopuu kerätä pois, hyötyä tulee vielä taimikon varhaisperkauksessa ja jopa taimikon hoidossakin, kun pääsee paremmin kulkemaan.
Harvennukseltakin on ihan kannattavaa kerätä lumpit ja paksuimmat latvat, pienempi puu voi jäädäkkin. Raivauspuun keräilyssä jo on sitten todella kyse siitä, minkä hintaista on oma työ.
Aika monilla se oma työ metsässä jopa tuottaa, kuntosali- ja terveydenhoitokulujen pienentymisenä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Arto nyt olikin puhe puun polttamisesta tulipesässä!
En toki ole väittänytkään etteikö tuorekin koivu palaisi. On joskus tullut itsekin jäätynyttä koivua nuotiolla poltettua. Kuusenhavu hyvää sytytyksessä. Onnistuiskohan tuo enää, …. on jo aikaa viimeisestä kerrasta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taas yritetään mainostaa tuoretta puuta yksityistaloudenkin polttopuuksi.
Tosiasiahan toki on, että puu menettää myös palamiskykyisiä kaasuja on siitä vettä pois kuivatetaan. Tuoreen puun hyödyntämiseen on nykyään kehitetty, lähinnä kaukolämpökäyttöön, kattiloita joissa se kyllä jopa onnistuukin.
Tuore puu pitää polttaa sellaisessa tulipesässä jossa lämmöllä ja ilmajärjestelyillä eliminoidaan höyrystyvän veden palamista häiritsevä ominaisuus. Toisaalta kattilan jälkipää pitää tehdä niin että savukaasusta saadaan lämpö talteen aina tuonne 30-40 celsius asteen paikkeille. Näin saadaan veden höyrystymislämpö talteen. Vettähän tulee kosteuden lisäksi myös palamisprosessista itsestään. Kattilan jälkipää pitää siis olla haponkestävää ainetta.
Kun puuta poltetaan tavallisissa asuntojen tulipesissä tai omakotitalon keskuslämmityskattilassa, sen on oltava kuivaa. Märkä puu palaa epätäydellisesti. Siinä menetetään ne kuivuessa haihtuvat palamiskykyiset kaasut, että myös osa puun muusta lämpöarvosta, palamattomina kaasuina ja hiukkasina taivaan tuuliin. Lisäksi kattila ja hormi nokeentuu ja lämmön siirto vain huononee.
Toki on kuivankin puun poltossa ongelmansa. Jos on kuivaa ja vielä pieneksi pilkottua puuta, niin palaminen on väistämättä niin nopeaa, että osa lämmöstä ei yksinkertaisesti ehdi imeytyä hyötykäyttöön, vaan menee liian kuumina savukaasuina taivaalle. Joku aina tässä vaiheessa sanoo että vetoa pitää pienentää. Toki se ei saa olla liian suuri, mutta jos sitä liikaa kuristetaan niin taas tulee palamattomia piipusta ulos. Minä olen yrittänyt tätä ongelmaa vähentää, polttamalla mahdollisimman paljon puuta pyöreänä. Halkaitukin puu pitää olla niin isoina paloina kun tulipsässä vain järkevästi pystytään polttamaan. Näillä keinoin puun palamisnopeus tippuu kyllä melkoisesti. Joku taas markkinoi tähän tilanteeseen kosteaa puuta, mutta normaali tulipesissä kosteudellä saadaan aikaan vastaavasti muita polttoongelmia.
Kuivaa puuta takkaan ja keskuslämmityskattilaan!
Terveisin: Korpituvan Taneli
