Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos A.Jalkanen!
Tuo, neljän vuoden jälkeinen, kaksinkertainen taimen pituus/massa lienee tosiaankin mainos, mutta antanee suuntaa kuitenkin. Nuo neljä ensimmäistä vuotta ovat melko kriittisiä taimelle. Vaikka kerroin olisi esim. 1,5, niin sittenkin jo saavutettaisiin valtava etu heinän ja vesakon suhteen.
Kylläkai ruotsalaisilta löytyy oikein tutkimuksiakin aiheesta? Odotellaan, mutta lienee kai selviö että minäkin noita rakeita keväällä ripottelen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jonkun viestin olen kirjoittanut FB metsäpalstalle. Samoja asioita siellä kysellään kuin täällä.
Sen verran eroa, että siellä on ehkä vielä enemmän näissä metsäasioissa ummikkoja kuin täällä. Palsta ilmeisesti löytyy helpommin. Toisaalta kirjoittajina aivan ilmeisesti myös metsäammattilaisia.
Keskinäistä henkilöön käyvää nälvintää en ole vielä tuolla palstalla havainnut.
Terveisin Korpituvan Taneli
Stilaatiorakeista selvinnyt seuraavaa:
1. Ruotsalaista tuotetta
2. Kukaan ei tiedä vielä 2020 istutuksilta tuloksia.
3. Paljon käytetty 2021 istutuksilla, sekä männyllä että kuusella
Siinä se sitten onkin. Kiinnostaa vielä:
1. Onko sieltä ruotsista vanhempia istutuskokemuksia?
2. Keiallinen koostumus? Ilmeisesti ei normaali ravinteita, kun stimulaatiosta puhutaan?
3. Kumpaa stimuloidaan taimea vai sen kanssa sympioosissa eläviä sienirihmastoja?
4. Voiko kylvää vanhoille istutuksille, kokemuksia?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aikanaan vesuriaikaan kuritin katajaa oikein reippaasti. Oli melkein pakko, ne huonoimmat vajaatuottoiset kuviot olivat niin täynnä katajaa, että uudistaminen ei olisi onnistunut jos katajikkoja ei olisi raivannut. Katajaa oli ponsoroinut erityisesti harsintahakkuut ja laidunnus metsämailla. Silloinkin säästin ne muutamat pystykatajat, jotka löysin. Niistäkin osa kuoli kun valoisuus lisääntyi liian yhtäkkisesti.
Nykyisiltä uudistusaloilta en pensaskatajaakaan raivaa, mutta mätästys niitä kurittaa melkoisesti. Kaikki pystykatajat olen pyrkinyt säästämään, mutta harvassa niitä löytyy.
Manuhakkuuaikana, kaatomiehet yleensä katajat ottivat itselleen, heillä oli muka jopa oikeus siihen.
Ei minunkaan mielestä katajalla ole mitää yleistä rauhoitussuojaa. Erikseen rauhoitettuja, kilvellä merkittyjä, isoja katajia tiedän olevan kyllä. Pystykataja on kuitenkin sen verran harvinainen ettei sitä kannata katkaista, jollei se esim. jollekkin tielinjalle osu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Einari Varpu: ”On käytetty jo viime vuonna 6 hehtaaria ja tänä vuonna 3 hehtaaria. Voin laittaa kuvia viime vuoden taimista jos ketään kiinnostaa?”
no niitä kokemuksia ja kasvujahan tässä juuri kysellään
MHY lakeuden alvittomat hinnat: Annostelijalla varustettu putki 405€ ja käsiannostelija 40€.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Runsas kymmenen vuotta sitten, päätehakkuussa, isohko kataja jätettiin pystyyn ja pari puuta sen kavereiksi. Jäi henkiin, vaikka kataja on arka valoisuuden vaihteluille, puoleen ja toiseen. Tuo nyt ei kuitenkaan ole kuin joku kahdeksisen senttiä rinnankorkeusläpimitalta ja vajaa neljä metriä korkeutta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jo pelkkä määräkin saattaa aiheuttaa aika tukalan tilanteen. Kun silmiin korviin nenään suuhun on yhtäaikaa tunkemassa pari kappaletta kuhunkin, niin jo tulee mieleen verkkotakki tai hätätilassa ne sukkahousut.
Vähättelijät eivät ilmeisesti ole kunnon hirvikärpäs laumaan koskaan törmänneetkään.
Kyllä minun kokemukseni mukaan aukealla on vähemmän, kun ei ole puita lentotukikohdiksi. Jo parinmetrinen taimikko saattaa on hyvinkin tukala.
Terveisin: Korpituvan Taneli
