Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Valaistuksen kanssa muutamien tuntien sähkökatkot eivät tuota ongelmaa. Nykyisin saa hyviä paristoilla toimivia ledivalaisia. Yleisvalaistukseen meilläkin sekä asunnolla että Korpituvalla kampinglyhdyt, joissa neljä isoa paristoa jalustassa. Korpituvalla sitä käytettiin varaston valaisuun ja se jäi useiksi päiviksi päälle. Paristot eivät vielä ole hiipuneet vaikka tuon lisäksi sitä on käytetty sähkökatkoissa ja jos jonkinlaisissa komerojen penkomisessa.
Terveisin Korpituvan Taneli
Tolopainen: ”Jos katsotaan pelkästään sitä, paljonko sijoitetulla pääomalla saa sähkötehoa aurinkopaneelit on aivan ylivoimaisia.”
Näin varmaan on. Toisaalta sijoitetun pääoman takaisinmaksuaika on vieläkin yli kymmenen vuotta aurinkopaneeleilla. Siinä on myös sellaisia pyrokraattisia hankaluuksia. Yritin jollekkin firmalle esittää että panisin paneelit Korpituvan katolle ja käyttäisin sitä sähköä myös asunnolla, mutta se ei käynyt. Olisin toki maksanut siirtomaksun ja paikat alle 30km etäisyydellä toisistaan ja saman verkkoyhtiön alueella.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Arveluttaa varmaan juuri nyt siirtyä pois öljylämmityksestä vaikka siihen saisi tukeakin.”
Yhtä tyhmää kuin turvekoneiden romutus on toimivan öljylämmitysjärjestelmän poistaminen ja siirtyminen sähkölämmitykseen. Säkölämmitykseksi pitää lukea myös maa- ja ilmalämpöpumput, vaikka niissä sähkön osuus pienempi onkin.
Sitten nämä turvekoneiden romuttajat keksivät vielä ruveta autoja sähköllä lataamaan, kun muutenkin on sähkö kortilla.
Terveisin Korpituvan Taneli
Näitä sirkushuveja olen myös ihmetellen seurannut. Vuosikymmenten mittaan on tehty paljon koneitten ja autojen hyötykäytön päästöjen vähentämiseksi, mutta esim. tractor pulling kisoissa on samaan aikaan kehitetty vain menetelmiä millä saataisiin savu pakoputkesta entistä mustemmaksi ja riitoisammaksi, että se näkyisi mahdollisimman kauas..
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pyysin harvennus tarjouksen kolmelta mg, upm ja pikkusaha. Mg ehti jo tarjota, minä en ollut uskoa silmiäni, siinähän oli ihan kelpo hintoja, saapa nähdä miten sahan käy. Aiemmin saha on tarjonnut jopa kuiduista paremmin kuin mg, nyt taitaa pitkästä aikaa käydä toisinpäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos palattais ketjun alkuperäiseen aiheeseen eli syötyjen taimien kohtaloon männyn taimikossa.
Tuossa videossahan otettiin niin paljon mäntyä pois että samalla voisi toki vetää kaikki nurin kun se ei kuitenkaan enää ole männyntaimikko.
Hirvi tosiaankin tulee syömään sitä samaa mäntyä uudelleen. Voihan tässä olla yksilölliset makuerot kysymyksessä. joku riistapuolen kaveri tosin esitti mielestäni uskottavamman teorian. Männyllä on syöntiä vastaan ihan omakin konsti eli karvasaineet, jotka on tarkoitettu ihan vain syöntisuojaksi. Elinvoimainen mänty tuottaa kuulemma enimmän tätä karvasainetta. kun hirvi sitten syö mäntyä, niin määnyn elinvoima heikkenee ja karvasaineetkin laimentuvat, joten uudet neulastupsut ovat entistä maukkaampia.
Olen hiukan puuhastellut noiden männynlatvojen kanssa ja tulokset ovat yllättävän hyviä. Pelkkä kilpalatvojen katkonta ei paljon aikaa vie ja saattaa olla jo ihan riittävä apu. Olen myös kuitunauhojen kanssa sitonut valittuja latvoja pystyyn ja jopa onnistunutkin siinä, se vain on jo niin työlästä ettei siitä oikein ole konstiksi. Sitten kun mänty on yli kaksi metriä ei muuta konstia edes ole kuin huolehtia siitä että on vain yksi latva. Uskomattoman paljon puu oikoo itseään, kun sitä vähän avittaa.
Ensiharvennuksen sellupuun ei ole niin väliä vaikka on vähän mutkiakin rungossa. Tuon videon toimenpidettä en tosiaankaan ymmärrä muuten kuin että ollaan uudelleen mätästämässä ja istuttamassa alue.
Vielä niistä sarvenhankauspuista. Samoihin puihin palataan, niin kauan kun puu on elossa. Kun puu kuolee etsitään uusi uhri. Niinpä en ole poistanut sarvenhankauspuitakaan, kuin vasta kun on kuivamisen takia hylätty. Jostain kumman syystä niitä hankauspuita on viime vuosina ollut vähemmän, vaikka hirviä on niinkuin ennenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Talvellakin toki voi raivata, jos kesällä ei kerkiä.
Kaksi kertaa samana kesänä raivaus auttaa hyvinkin saman kuin ruiskutuksetkin. Juhannuksen tienoissa ensimmäinen raivaus ja piiskat pois ennen lehden kellastumista.
Kun on pellosta kyse, voisi raivauksen tehdä traktorimurskallakin. Se repii ja rikkoo sopivasti raippoja, että haihdutus on mahdollisimman suurta, tehoaa paremmin kuin raivaussahan sahaus jälki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
