Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jo kuusikymmentäluvulla oli Helsingin kaupungin sähkölaitoksella verkkokäskylaitteella ohjattavat yösähköt käytössä. Kaupunki sitoutiui antamaan asiakkaale yösähköä määrätyn tuntimäärän vuorokaudessa. Keskusvalvomolla oli mahdollisuus kytkeä eri alueitten yösähköt eri aikoina päälle. Valvomo käytti hommaa hyväkseen myös siten että se pani sopivan määrän yösähköjä päälle ruokatuntimontun ajaksi, kun firmoilla koneet pysäytettiin ruokatunnilla. Ei tarvinnut lämpövoimalaitoksia säätää edestakaisin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
On noita talletuksia tullut tehtyä, mutta eiväthän ne sinne tileille ole jääneet ne rahat, vielä vähemmän mhy:n käyttöön. Niin että mitä tekemistä tuolla jo historiaan jääneellä asialla on kun katsotaan mhy organisaation tulevaisuuteen?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tomperi. Mitkä ”pakkotalletetut varat” ??
Terveisin: Korpituvan Taneli
Samolehtipaperia ei tosiaankaan juuri enää Suomessa tehdä. Suuri osa Suomen sanomalehdistä painetaan tuonti paperille. Venäjä oli vahvoilla suomen sanomalehtipaperin markkinoilla, en tiedä mistä nyt tulee, vai tuleeko jonkun porsaanreiän kautta edelleen venäjältä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jeessille!
Mäntyä oli. Mänty kuidun hinta 20,5 Euroa motti. Sehän se siinä ihmetytti tai peräti järkytti. Ei ole aukollakaan kai 17 euroa ylitetty aiemmin. Muut hinnat sitä hyvää normaalia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Juuri ovat lopettelemassa savottaa. Hinnat olivat sen verran hyviä etten täälläpäin ole mokomia nähnyt ja vielä pelkkää harvennusta. Nyt hävisi pikkusahakin reilusti sellufirmalle kilpailun.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen ei nyt ota huomioon että paperi- ja puumssateollisuus tuottaa tuon kuluttamansa msähkön melkein kaikki itse. On sellutehtaita, jotka jopa myyvät sitä verkkoon. Enemmänkin sieltä tulisi, mutta kun sähkö un ollut melko halpaa tehtaita suunnitellessa, niin ei ole ollut motivaatiota suunnitella säköstä oheistuotetta toiminnalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tämä ei ole turha aihe, sillä tämä ikävä riesa olisi oleellisesti pienempi jos meillä olisi selvästi pienempi hirvikanta.
Hirvikannan pienennys on ratkaisevassa asemassa, sillä hirvikärpäsen elämän kierto on niin erikoinen, että pienemmän hirvikannan tilanteessa, tulee väkisin sellaisia hirviä, joilla tuota tartuntaa ei ole.
Jos hirvet noudattaisivat tiukasti talvilaidun-kesälaidun kiertoa niin hirvikärpäsen lisääntyminen loppuis siihen. Kotilothan tippuvat talvella ja tartunta hirveen tapahtuu syksyllä. Tässähän vain paikallaan pysyvät hirvet saavat tartunnan. Tosin osa hirvistä tulee talvilaidunalueelle syksyllä ennenkuin pakkanen tappaa hirvikärpäset.
Eli pitkän tähtäimen torjuntakeino on hirvikannan selvä alentaminen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En muista nimiä, mutta muutamaa humpuukiainetta olen kokeillut, ei mitään virkaa.
ainoa konsti on hupullinen verkkotakki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mettämies: ”Kannattaa kuitenkin varmistaa asian oikea laita Tanelilta; hän on tunnetusti näiden metsärakennusten kiinteistöverotuksen erikoisasiantuntija…”
Mettämies vois tuon nälvinnän vähitellen lopettaa, jos ei ole itsellä mitään asiallista kirjoitettavaa, niin toisen nälvintä ei sitä puutetta korvaa.
Se että olen kertonut omista kiinteistöverokiemuroistani täällä ei tee minusta asiantuntijaa asiassa.
Lisäksi minun kokemukseni ovat vanhasta maatilakäytössä olleesta rakennus ryppäästä. Joten uudisrakentamiseen kokemukseni eivät liity mitenkään.
Terveisin: Korpituvan Taneli