Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen:
”Puutarhan hoitovälineiden viemistä metsään kannattaa välttää. Siitä ei ole mitään hyötyä.”
Ei ne harrastesahat sen halvemmaksi tule, muuta kuin silloin jos sahaamista tankillinen tai kaksi vuotta kohti.
Amattisahalla voi harrastelija sitten sahata huoleti 10 vuotta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eero-Heikki:
”Jos 545 fr maksaa 690 e,siitä alvit pois niin ehkä parempi ostos kuin käytetty.”
Tuon ALViton hinta on 556,45 €
Kun otetaan huomioon että tuosta hinnasta voidaan vähentää 30%, minkä se tekee verovähennyksissä. Sahan hinnaksi jää noin 390 €.
Niin että miksi se käytetty???
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava Porras:
”Tavoitekannan alentaminen johtaa valitettavasti vain siihen , että entistä laajemmalla alueella tavoite jää saavuttamatta. Vasojen määrän laskiessa tietyn tason alle metsästäjät rajoittavat omatoimisestikin jahtia. ”
Tämän tunnustuksen minä halusinkin saada!
Eli metsästäjät haluavat riistahallinnon yläpuolelleen jotta saavat syyttää sitä ettei ole lupia, samasta syystä he haluavat ylisuuren tavoitekannan että voitaisiin vedota kannan olevan tavoitteessaan.
Eli näin se piirileikki pyörii ja jos se sotketaan realistisilla tavoitekannoilla, niin sitten paljastuukin että nehän ovatkin metsdästäjät, jotka sitä ylisuurta kantaa haluavat ylläpitää.
Tosin on sellaisiakin metsästäjiä, joille tuo alle 2 hirveä per 100 ha kyllä kelpaisikin.
Loppupäätelmä asiassa on se että Suomessa on ylisuuri hirvikanta siksi että metsästäjät haluavat löytää helposti sen pakastimellisen lihaa. Tänä tosiseikkaa peittelemään tarvitaan sitten riistahallinto ja riistaneuvostot ylisuurine tavoitekantoineen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin noista luvuista on kyllä vaikea laskea mitään nousuprosentteja. Selvä suunta on kuitenkin ylöspäin, vaikka samaan aikaa hirviaitoja on rakennettu paljon. Joten tämä kertoo kyllä rajusta kannan kasvusta.
Tämä on sellaista tilastoa, jota ei tarvitse päivittää uudelleen seuraavina vuosina. Eikä näyttäisi vuosien välinen satunnaisvaihtelukaan olevan kovin suuri kun suunta on joka vuosi ylöspäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kerran on myös huomautettu, että kemera jäänyt ilmoittamatta. Kai se aika pieni on se täysin satunnainen otos, mutta kannattaa panna selvityksiä mukaan jos vuosi reilusti poikkeaa edellisistä. Jos on epäselvää jossakin voidaan tonkia tarkemminkin ja varmasti sieltä joku pikku virhe löytyy ja voi joutua tarkkailuluokalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Palstan metsuri Eero-Heikki on ollut Kuopion pelastusopistolla Palomiehille sahan käyttöä opettamassa, taitaapa opettaa vieläkin.
Tuntuu hiukan turhalta paukuttelulta. Jos puhutaan 25 cm halkaisijaltaan olevasta rungosta, niinkuin tuossa tekstissä, niin saa olla jo melkoinen jyty että katkee. Räjähteiden käytössä on aina riskinsä. Sitten on vielä Jätkän mainitsema ongelma tarvitaa kuitenkin sitte moto, nostamaan latvan pois langoilta.
Tapani myrskyn aikana seurasin paikallisen työnjohtajan ideoimaa motoselvittelyä. Oli motoisäntä lavettiauton kanssa ja moto kuljettajineen. Jossain olivat sähkömiehet jalkapelissä etsimässä paikkoja. Lavetti vei moton niin lähelle kun pääsi ja moto kävi nostemassa puut pois, muutama tietysti katkaistiinkin. Moto ajoi tarvittaessa linjaa pitkin peraten useammankin paikan. Sitten taas katsottiin kartoista mistä olis lyhin lavetille. Homma pelasi hienosti yhteydet kännyillä ja linjat aukeni. Sitten oli muutaman kilometrin linja, joku paikallinen asukas oli kävellyt linjan läpi ja tiesi että on vain yksi paikka, jossa sitten oli kolme puuta linjan päällä. Isäntä omasti moton oikeaan paikkaan ja neuvoi polun. Moto oli vajaan puolituntia pois lavetilta ja sähköt sai kytkeä.
En tiedä miten muualla on motosta kokemusta, mutta tuo pelasi todella hienosti. Tietysti oli sellaiset miehet asialla, jotka tunsivat alueen metsät ja paikalliset isännätkin olivat vielä asialla tiedustelupartioina.
On tietysti positiivista että kokeillaan uusiakin ideoita, mutta tuossa linkitetyssä jutussa oli kyllä vähän sellaista uutuuteen hurahtamisen makua, pitäisi olla hiukan enemmän kokeilua ja asian analysointia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Kerrotko Taneli miten sinne hirvikolarisivustolle pääsee, jota olet referoinut.”
Minä en ole referoinut suoraan mitään lähdettä tai kolasivustoa.
Olen lainnannut Planterin viestistä pätkän ja ihan nimellä ja lainausmerkeillä varustettuna. Tärkein asia kommentissani oli vain se että sinä aikana on rakennettu hirviaitoja, joten kolarimäärän olisi pitänyt laskea tuona aikana, vaikka kanta olisi pysynyt samana.
Nämä tilastot ovat sellaisia että niistä pitäisi aina kyllä julkaista pitempi vuosisarja. Vuosittainen vaihtelu on suurta. Voi tulla vääriäkin johtopäätöksiä, yksittäisestä vuodesta, suuntaan tai toiseen.
Ilmeisesti Planter tietää vastauksen tilaston josta on tiedon ottanut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kanta-arvio on tietysti aina kanta-arvio, somasti vain sattuu että sitä joudutaan yleensä tarkentamaan ylöspäin.
Varsinaisesta valheellisesta tilastoinnista voidaan jo puhua kun puhutaan nykyisestä hirvivahinkojen arviointi ja korvaus järjestelmästä. Sen systeemin ainoana tarkoituksena on vain valheellisen tilaston aikaansaanti.
Entäs sitten se tavoitekanta? Mikä estää sen asettamisen alle 2 elukkaa per 1000 ha? Ei siihen kerralla tarvitse sitten päästä, mutta olis edes oikean suuntainen tavoite.
Entä miksi ei kelpaa lupamaksujen poisto ehdotus? Ei tulisi niin kalliiksi metsästäjille.
Onko se tosiaankin niin vaikeaa ymmärtää että syövien leukojen ja täytettävien pötsien määrää pitää vähentää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Planter:
”Se on Taneli kuitenkin niin, että kannan pinentämisen perusteena on niistä tilastoista laskettu Luken hirvimäärän arvio. Ongelma tässä on,että Luken arvio on väärä, koska laskentaan käytetyt luvut ovat virheellisiä. Nykyinen kanta on arvioitu 88 500 suuruiseksi. Se on kuitenkin paljon suurempi.”
No kyllähän minä sen tiedän ja siksi alkaakin jo vähän ärsyttämään kun sanotaan vaan että ans kattoo mitä viranomaiset saa aikaan. Alkaa olla jo aika ravistella hirvipolitiikan perusteita lakitasolla, kun nykyinen systeemi tuottaa vain valheellisia tilastoja, joiden perusteella tehdään sitten hulluja päätöksiä. Nyt pitää antaa potkut koko riistahallinnolle ja ottaa järki käteen näissä asioissa. Siellä on riistahallinnossa aivan liikaa väkeä ja siksi pitää hirviä, susia sun muita saada lisää että saadaan kaikki riistahallinnon väki työllistettyä paperien siirtelyllä pöydältä toiselle ja viisaitten lausuntojen antamiseen toinen toisilleen.
Planter:
”Kaikki lienevät likimain yhtä mieltä, että paras mittari on hirvikolareiden määrä. Laskentaa mitä se näyttää:
Vuonna 2012 hirvikolareita oli 1366
Vuonna 2017 hirvikolareita oli 2173”Tässäkin pitää ottaa huomioon että tuon 5 vuoden aikana on rakennettu valtion varoin hirviaitaa muutama tuhat kilometriä. Eli meille on tuona aikana tullut paljon sellaisia vilkkaasti liikennöityjä tiekilometrejä, joihin hirvi pääsee toljailemaan vain jos joku on rikkonut aidan.
Eli jos hirvikanta olisi pysynyt vakiona tuon 5 vuotta, olisi kolareitten määrän pitänyt tippua reilusti, kannasta riippumattomista syistä. Eli nuo luvut ovat paljon pahempia kuin ne pelkät numerot osoittavat.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija oikeassa! Sähköauto on kehitystavoite lähinnä tällä hetkellä. Eikä tosiaankaan ole mitään varmaa että edes henkilöautot olisivat joskus kaikki edes hybridejä. Polttomoottorissakin löytyy yhä vielä kehitettävää. Merkittävä asia on myös täällä pohjoisessa auton lämmitys. Kun se otetaan kunnolla huomioon, niin polttomootori voittaa aina.
Silloin kun sähkö tuotetaan lämpövoimalla, niin hyötysuhde on vähän yli 40%. Kaukolämmön tuotantoon yhdistettynä toki paljonkin parempi. Mutta eikö talvella polttomoottoriauton hyötysuhdekkin ole lähelle kaukolämpölaitoksen luokkaa, hukkalämpöhän käytetään hyödyksi autossakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
