Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Ensinnäkään en sitten panisi siihen vehkeeseen jota meidän porukka käyttää mitään metalliketjuja tai teräslankoja.
Itse käytän raivaussahassa ns universal päätä johon pujotetaan noin 20 cm mittaiset 4,5 mm paksut piiskat. Yhdet piiskat kestävät 3…4 tankillista. piiskoja on sekä pätkittyinä että rullatavarana myynnissä. Kolmioterä jäi lepoon kun tämän ostin. Kolmioterällä saa kyllä vesakkoakin raivattua, mutta tämä piiskasysteemi on paljon parempi yksivuotisille kasveille, eikä lyö tulta kivikossa.
Meillä on myös tuo Jätkän mainitsema tehotrimmeri, mutta muovipiiskoin, itse asiassa sama piiska käy kun universaaliinkin. Tuo tehotrimmeri on jäänyt nyt vähemmälle käytölle, kun ostin päältä ajettavan traktorimallisen, jossa on tarpeeksi maavaraa epätasaisillekkin paikoille.
En minäkään kyllä ostaisi sellaistä käyräputkista bensatrimmeriä. Meillä on ritaloasunnolla pieni akkutrimmeri, jolla tehdään siellä pientä hienosäätöä, se ei kilpaile näissä sarjoissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kaikensorttinen haaskanpito pitäisi lailla kieltää ja määrätä ankarat rangaiatukset, ei siitä ole kuin vahinkoa.
Haaskoilla karhut, sudet ja muut pedot vain oppivat että ihmisen haju tietää helppoa ruokaa. Aivan muunlaista viestiä pitäisi lähettää pedoille.
Kettu sinänsä on hyötyeläin, mutta ei sitäkään haaskoilla pidä houkutella. Ketun metsästäjät vain saisivat paremmin saalista.
Naudan luut ovat ongelmajätettä, hullunlehmän taudin takia, niiden hävittämisestä on ihan omat lakinsa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Muistelen maanviljelijä kaudeltani että siemenviljan kuivauksessa oli ehdoton yläraja lämpötilalle 52 astetta, juuri näden valkuaisaineiden muutosten takia. Viisasta lienee kaikilla siemenillä pitäytyä siellä 40 asteen kieppeillä. Jos jostain siemenistä on alempia suosituksia, niin niitä on syytä noudattaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo helikopterista ampuminen on ilmeisesti se Suorittavan visio. Hänhän siitä ukkoutumisesta on täällä puhetta pitänyt.
Todellisuudessahan ainoa hirvikannan tason laskun este on byrogratia, josta pitävät kynsin hampain kiinni, ensinnäkin potkuja pelkäävä riistahallinnon väki. Kouristuksen omaisesti tähän byrogratiaan on tarrautunut myös osa metsästäjistä. He pelkäävät omia asemiaan seurojen ja riistanhoitoyhdistysten johdossa.
Onneksi nuorempi polvi valtaa alaa myös metsästäjien keskuudessa. Uusien jäsenien simputtajaseurat ovat yhä ahtaammalla ja vähitellenhän osan on pakko sulautua elinvoimaisempiin porukoihin ja vanhojen hirvensäästäjien on pakko väistyä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos kuopaistaa historiaa vielä vähän kauempaa, niin tuo männyn ja kuusen samaan pinoon laitto oli täysin kielletty, kunnes se Kaskisten tehtaan myötä otettiin käyttöön. Ainakin vielä 80-luvun alussa kuitenkin sekapinostakin arvioitiin kuusen osuus ja maksettiin siitä hiukan enemmän. Ennen tätä oli käytössä aika halveksiva nimitys ”sullipuu”, johon pinoon kelpasi mänty ja laho tai pihkavikainen kuusi. Sullipuun latvaläpimittakin oli alempi kuin ns paperipuun. Paperipuusta, nimestään huolimatta meni suurin osa sulfiittikattiloihin selluksi.
Silloin ”sullipuu” aikaan kokeiltiin myös leppää ja pajua sulfiittikeitossa ihan merkittävässä määrin. Tästäkin on laatusyistä luovuttu.
Onhan sitä mäntyä mekaaniseenkin massaan kokeiltu, mutta kyllähän sen unohtamiseen oli ihan selkeät laatu- ja valmistustekniset syyt. Ei mm haluttu maksaa maltaita massan valkaisusta kun vaaleus tuli yhä tärkeämmäksi myyntivaltiksi. Olihan meillä vielä 70/80 lukujen taitteessa sellainenkin kummajainen kuin täysin valkaisematon männystä tehty sulfaattiselluloosa. Alunperinhän sulfaattiprosessin sellu tehtiinkin valkaisematonta ja valkaistua sulfiittisellua tehtiin vain kuusesta.
Jos Suomenmaassa joskus taas tulee oikein, nykyistä pahempi, sellupuun ylitarjontatilanne, niin kyllä se on edelleen mänty jota ensin aletaan hyljeksiä sellunkeitossa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Berza:
”Mikähän selittänee kuusi ja mäntykuidun hinnan noinkin suuren eron, hankinnalla jopa kolme euroa ?”
Tuo hintaero on kai ollut suurempikin.
Ero johtuu siitä että on kysymyksessä kaksi ominaisuuksiltaan erilaista puulajia.
1. Kuusi (myös haapa ja koivukin) kelpaa mekaanisen massan tekoon. Hiomot hiertämöt yms. Mänty ei kelpaa.
2. Kuusen kuitu on pitempi.
3. Kuusi on vaalea puu, tarvitsee vähemmän valkaisua. Suoraan valmistuskustannuksiin vaikuttava asia, mutta myös laatukysymys, valkaise millä valkaiset, niin aina se hiukan heikentää lujuutta.
4. Kuusen saanto sellun keitossa hiukan parempi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Antinpoika on oikessa kyllä avohakkuiden yleistyminen nostatti hirvikantaa.
Aiemmin oli tosiaan tarpeen vähän vahtia hirvenkaatojen määrää, ettei hirvi kokonaan katoa Suomesta. Hullua tässä on se että vaikka kanta alkoi kasvaa jo 60 vuotta sitten, niin lupajärjestelmästä pidetään edelleen kiini kouristuksen omaisesti. Jos lupasysteemi olisi purettu edes 80-luvun alussa, ei meillä olisi mitään hirvien ylikansoitusta metsissä tällä hetkellä. Ei vain tajuttu eikä tajuta vieläkään että hirven suvun hengissäpitämiseksi laaditut poikkeussäännökset olis voinut purkaa kun tilanne muuttui. Kas kun meillä ei ole vielä kahvi ja sokerikin kortilla, jos olisi tehty riistamiesten järjen mukaan niin kyllä olisi vielä melkoinen säännöstelyviidakko elintarvikkeissakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
