Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajan pitää todella olla tarkkana milta tarhalta taimet tulevat.
Minulla oli keväällä 21 ongelmana kun MHY oli lähtenyt merta edemmäs kalaan ja ostanut ison valtakunnallisen toimijan pieniä rutuisia taimia, vaikka lähellä on tarha, jolta ostetut taimet ovat aina olleet laadukkaita. Nyt niitä pikkutaimia saa sitten etsiskellä, että päääseeköhän ne ollenkaan alkuun. Merkittävää määrää kuolleita taimia ei ole kuitenkaan ollut.
Tästä viisastuneena keväälle 22 taimia tilatessani panin ehdoksi että pitää sitten olla tämän lähitarhan taimia, muita en ota vastaan. Sain mitä halusin ja homma oli OK.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo pani linkin Finngridin aivopieruun autojen sisälämmityksestä. Pienet on murheet heilläkin. Samaan aikaan valtio pölhöyttää maksaa palkkiota siitä että ostaa sähköauton. Niin no eihän sen lataus nyt niin paljon sähköä syö, he he. Sitten maksetaan siitä että toimivia öljylämmityslaitteita romutetaan ja siirrytää maalämpöön, joka on kuitenkin vain yksi sähkölämmityksen alalaji, toki siitä järkevämmästä päästä.
Homma on selvästi menossa järkineutraaliin suuntaan. Tällä menolla joskus vuonna 2030 on järjeskäyttö saatu kokonaan loppumaan, on siis päästy päämäärään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Salaojitusta esitetään taas metsään. Minä olen sen asian jo muutamaan kertaan teilannut, ei tunnu pysyvän muistissa.
Salaojan teko metsämaahan, vaikka olisi turvepohjainenkin, on huomattavasti hankalampaa ja siis kalliinpaa kuin peltomaahan.
Ei pysy auki, on hetkessä juuristoa täynnä, turha sinne mitään huopia on asetella tulee kalliiksi ja pitäisi olla sitten saumaton huopaputki koko matkan . Porukassa on ilmeisisti sellaisia, jotka eivät ole nähneet viemäriputkia jotka ovat tukkeutuneet, putkisaumasta tuleilla juurilla.
Kolmas niitti on se, että salaojan vesi on täysin hapetonta. Avoojan vesi on aina sentään hiukan saanut happea, jota voidaan patorakenteilla hapettaa lisää. Aina kun puro solisee, niin vesi hapettuu. A.Jalkanen voi kertoa porukalle tarkemmin mitä happi tai sen puute aiheuttaa vesistössä.
Toivottavasti ei tarvitse taas ensi vuonna tätä saarnaa jo neljättä kertaa kirjoittaa uudelleen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos kerran tavoite on 50-luvun alkutilanne, niin sitten esim. hollannissa pitää ennellistaa puolet maan pinta-alasta merenpohjaksi.
Joku sanoo että ei ole mahdollista. Juuri niin mahdoton asia koko ennallistaminen.
Minä olen ainakin ennallistanut suota metsäksi, jota se aikanaan on ollut. Ojituksen yhteydessä nousi nimittäin valtava määrä vanhoja puunrunkoja, jotka ovat peräisin metsästä, joka paikalla on aikanaan kasvanut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun on oman metsän polttopuusta kyse, niin pääasia on puuston nopea uudistuminen ja siinä leppä on ylivoimainen.
Se koivun palvominen on ihan samaa sarjaa kuin kaloissa lohen palvominen, vaikka siika on sekä paistettuna, keitettynä että suolattuna parempaa. Lisäksi on monia muita maukkaita kaloja.
Koivuklapi olkoon myyntipuolen standardina, siinä se on OK!
Metsänomistaja itse polttaa sitä puuta, mitä metsästään löytää ja mitä on tuottoisinta kasvattaa hänen metsässään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
”Ja siitä metsästäjien ukkoutumisesta ja metsästäjäkadosta vielä. Aiemman kahden seurueen metsästystä harrastanut porukka oli nyt kolmen seurueen porukka.”
Tarkoittaa siis sitä, että seuran jäsenmäärä on noussut, joten hirvestyksessäkin on nyt varaa jakaa porukka kolmeksi seurueeksi, aiemman kahden sijaan. Seuran alue on pysynyt muuttumattomana.
Elikkä eivät metsästäjät kaikissa seuroissa vähene, kunhan ukkoutuva porukka vain antaa tilaa nuorillekkin toimia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kaikkialta suurimmasta päästä. Minä keskittyisin lepän kasvattamiseen, se kyllä osaa yllättää nopealla kasvullaan.
En kyllä arvosta kuusen taimikkoa siellä alla, raivaisin pois. Kyllä lehtipuusta tulee nopeammin polttopuuta. Eri asia olisi jos palsta olisi suurempi niin alle tulevista kuusista saisi myyntipuuta sitten aikanaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vai ei tricoa tarvitse montaa vuotta levittää. Minulla on 2,5ha männyntaimikkoa, joka on istutettu 2012. Tänä vuonna vielä käsiteltiin karuimman osan taimia ja ehkä ensi vuonna vain sen heikoimman osan laidat pitää vielä ruiskuttaa. Varhaisperkauksista on huolehdittu jopa suurelta osin kahteenkin kertaan. Missään vaiheessa vesakko ei ole päässyt lähellekkään mannyn taimien mittaa.
Suorittava ei ota oppiakseen etteivät kaikki männiköt ole perustettu tuoreelle kankaalle. Näilläkin kuvioilla mänty kasvaisi ihan kelvollisesti, kunhan jaksetaan vain hirviltä suojata.
Kyllä paras lääke hirviltä suojautumiseen on edelleen kannan pienentäminen.
Hirviporukka lähti liikkeelle viime viikonloppuna ihan kohtuullisin tuloksin.
Ja siitä metsästäjien ukkoutumisesta ja metsästäjäkadosta vielä. Aiemman kahden seurueen metsästystä harrastanut porukka oli nyt kolmen seurueen porukka. Tämä siitä huolimatta että puheenjohtaja paranteli kotonaan juuri uusittua polviniveltään ja johti hommaa ihan etänä, niinkuin nykyään muotia on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sovellus joka hälyttää lähiomaiselle????
meillä ainakin yksintyöskentelyssä on sellainen ”sovellus” että kotonaoleva tietää tarkoin missä olen ja koska olen tullut autolle ja koska olen mökillä yms.
Epäilen vahvasti että tuolla UPM:n sovelluksella on joku ketunhäntä kainalossa, ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”suorittava porras on toiveikas. Seurataan kuitenkin muitakin tilastoja kuin vain metsästäjien hirvihavaintoja: vahinkoilmoitukset pitäisi saada nollaan!”
Viranomaisten ohjeet hirvivahinkojen tarkastamisesta ja uhka että joutuu maksumieheksi itse ovat kyllä tehokkaasti vähentäneet vahinkoilmoituksia.
Jos vahinkoilmoitukset käsiteltäisiin järkiperäisesti, eikä nykyisillä tiukilla suodatusohjeilla, niin vahinkoilmoituksia olisi aivan toisella tavalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
