Käyttäjän Köpsä kirjoittamat vastaukset

Minusta kasvuun vaikuttaa merkittävästi maapohjan lämpötila. Kun on hyvin harvennettu metsä ja vielä ilman aluskasvustoa on silloin kasvu parhaimmillaan. Karikettahan meillä on ja lämpö lisää sen hajoamista ja sitä kautta lisää ravinnetta. On tiettävästi kulotettu päätehakkuuta lähestyvän männikön alusta, jolloin on saatu eristävä sammalkerros poistettua ja näin parannettu maapohjan lämpötilaa. Mielestäni jatkuvassa kasvatuksessa yksi heikoimmista lenkeistä on maapohjan kylmyys ja sitä kautta köyhempi maapohja.

Hieno homma. Takavuosina, kun kyselin neuvoa metsäammattilaisilta, niin en tahtonut saada selvää kantaa (kun olen huono lukemaan rivien välistä), mutta sitten löysin Kärkkäisenkirjat, jopa selkesi. Suosittelenkin niitä sellaisille henkilöille, jotka hakevat sijoitetulle pääomalle tuottoa. On hienoa, että jollain on ”munaa” tehdä niinkuin itse parhaaksi näkee. Matti varmaan on laskenut, että tuo homma on kannattanut, siis tuottaa jatkossa.

Metsästys ja maanomistusehtoja kulkevat käsi kädessä. Jos sinulla on metsämaata on sinulla mahdollisuus liittyä metsästysseuraan ja sitä myöden hirviporukkaan. Hirvenmetsästäjät pitävät huolta hirvikannasta sellaistenkin metsänomistajien osalta jotka eivät vaivaudu mukaan vaan valittavat ja esittävät erinäisiä vaateita. Hankkikaa vehkeet, koirat, gepsit, maasturit ja tulkaa mukaan, älkääkä valittako. Vaimonnekin saattaisivat tykätä, jos olisitte välillä poissa pirtistä valittamasta.
Hirven teurastus raikkaassa syysaamussa, kun pötsisä hönkii vatsaonkalon eteeriset höyryt, niin silloin aistii millaista on olla metsästäjä, metsänomistaja.

Jatkuva kasvatus voisi toimia jollain tapaa, jos puut kaadettaisi metsurityönä. Motolla kaadettaessa vedetään ”karvainen” runko maata pitkin, jolloin se lakaisee, vaurioittaa, alustaimiston.