Käyttäjän Köppäkynsi kirjoittamat vastaukset
-
Käyttäisin ostopalveluita metsänhoitoon, vaikka palsta olisi puolen tunnin päässä. Eikä tuo 800 km ole matka eikä mikään, kun se lentäen taittuu alle kahdessa tunnissa. Palsta on kävelymatkan päässä lentoasemalta.
Kotoa on toiselle palstalle 733 km ja toiselle 848 km. Palstoilla on keskenään välimatkaa 221 km. En ole käynyt kummallakaan palstalla.
Kirjanpainajaa tutkitaan eri puolilla maailmaa ja tutkimustuloksia löytyy netistä: https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2688-8319.12353
Sellainen idea tuli mieleen kuorituista puista, että jos aukolla säästöpuut keskitettäisiin kuvion laidalle niin, että ne varjostaisivat jäävää metsää. Säästöpuut katkaistaisiin jättäen pitkä runko pystyyn, joka lisäksi kuorittaisiin motolla niin, ettei kirjanpainaja pysty siinä lisääntymään.
112 m3 pystykauppana päätehakkuu 7 vuotta sitten.
Kiinteistöverossa kannattaa huomioida myös alennuskaava, jota verottaja ei oma-aloitteisesti käytä, vaan sitä on vaadittava: ”Haja-asutusalueilla rakennuspaikan tavanomaista suurempi koko otetaan arvostuksessa huomioon soveltamalla siihen alennuskaavaa. Rakennuspaikan pinta-alan kasvaessa yksikköhintaa (aluehintaa) alennetaan siten, että rakennuspaikka arvostetaan 3 000 m2:iin saakka täyden arvon mukaan, tämän ylittävältä osalta 5 000 m2:iin saakka puoleen arvoon perushinnasta ja 5 000 m2:ä ylittävältä osalta 10 000 m2:iin saakka neljännekseen perushinnasta. Yli 10 000 m2:ä ylittävältä osalta yksikköhintana käytetään 10 % perushinnasta.”
Kohdalleni sattui tapaus, että malminetsintäluvasta on tulossa korvauksia. Verottajan ohjeen mukaan ne ovat yleensä maataloustuloa:
”Malminetsintäkorvaukset kohdistuvat yleensä maatilaan ja ovat saajalleen maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettua maatalouden tulona verotettavaa korvausta.”
Yritän kuitenkin saada tuon korvauksen pääomatuloksi, ettei tarvitse maatalouden lanketteja täyttää sen takia. Siinä ei suurempaa tappiota tule verotuksellisesti.
Tuossa taulukossa 3 -> 4 metriin taimikon hinta pompsahtaa oudosti. Olisiko siinä kohtaa odotettavissa Metka-tukea taimikon hoitoon, mutta sekään ei kokonaan selitä tuota. Ainespuun määräkään ei mielestäni vielä tuossa vaiheessa ole kummoinen.
<p>Uteliaisuus voitti ja kävin katsomassa tietoja. Kuviotiedot olivat päin helvettiä. Esimerkiksi entinen peltolohko oli merkitty maalajiltaan kallioksi tai kivikoksi. Voin sanoa, ettei ollut edes kivinen peltona. Jos perusasiat eli tiedot eivät ole kunnossa, niin uudistuksilla ei ole mitään merkitystä.</p>
Kiinnostaisi tietää, mikä on Metsäliitto Osuuskunnan osuuden käypä arvo? Tällä hetkellähän osuuden arvo on 1 euro, mutta jos spekuloisi tilannetta, että Metsä Group yhdistyisi vaikka Stora Enson kanssa, niin mikä olisi silloin osuuden arvostus? Puhelinyhdistysosuuskunnissa on käynyt sellaista, että osuuden arvo 20 kertaistuu liiketoimintakaupoissa.
Siinä on luultavasti monta syytä keksitty, ettei sitä lasermittausta lenkoudelle ole toteutettu moton kouraan. Pihkaa ja muuta paskaa lentää laserin linssiin, ettei se käytännössä onnistuisi. Onkohan koskaan tutkittu, kuinka paljon kuitupinosta löytyy tukkipuun laatuvaatimukset täyttävää puuta? Siinä olisi jollekin lopputyön tekijälle aihetta kerrakseen. Pahoin vain pelkään, että sen tutkimuksen jälkeen tekijän on sellufirmalle turha hakea töihin.