Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Tonni, 2,5 ja kolme
Terä ja laippahommista, miksi ms 250 .325 laippa, johon kuuluu 56 vetolenkkinen ketju, on 35 cm/14 tuumaa, ja ms260/261 laippa johon sopii sama normi 56vl ketju on 32cm/13 tuumaa? Sthilhin oma rollomatic molemmissa kyseessä.
Sehän on tuo ketjun pienentäminen jonkinlainen muoti-ilmiö, toiset laittaa 60 kuutioisiinkin low profile/picco pikkuketjun. Kehuvat leikkuunopeuden kasvavan. Mutta jos se ei 260:ssä toimi, niin olisikohan siihen laitettu 1,1 vetolenkkinen ketju 1,3 mm laippaan? Silloin se ei tahdo toimia. Tai laipassa joku vika. Kolmas vika voi olla, että on niin pintaan viilattu/ pienellä viilalla että purulle ei ole tilaa, tai purupiikit vaan liian korkeat. Kai se vetorissa sentään on oikea? Mulla omat pienet sahuut hoituu 325 ketjulla kaikissa sahoissa (1,8- 3,5 kW) Pidempi laippa jos olisi enemmän käytössä, niin siinä 3/8 jako ja mahdollinen skippiketju kyllä vähän vähentäisi viilaamista. Yksi pidempi laippa on, harvakseltaan sitä on tarvinnut, se on 3/8 jaolla kun tuli sahan mukana. Sopii kyllä kaikkiin sthilheihini, kun rissan vaihtaa, se onkin sthilhissä pikkuhomma, ja samalla voi rasvata sen laakerin.
On siinä se etu, että jos on 201 varsinaisena työkaluna, niin käy sama ketju sitten varasahaankin. Linnunpönttöjen tekoon se varmaan sopii hyvin.
Juu, niin siinä taitaa helposti käydä, että jos on muutama hyvin toimiva saha, niin sillä köykäisimmällä tulee eniten sahattua. Painavin otetaan vasta pakon edessä käteen. Näkyypä noilla pihapuun kaatovideoillakin monesti olevan kädessä se pienin, jolla homma tulee hyvin hoidettua. Joskus kyllä menee vähän liiallisuuksiin, yksi naapuri pölkyttää ne isot pystykuivat, haavat ja pihakoivut klapimittaan sthilhin 194 muovisahalla, vaikka ammattimetsuriajoilta oli se yli 50 kuutioinen xp huskikin hyllyssä. No ammattimiehenä osaa olla sulattamatta sahaa, ja ikä taitaa muillakin tehdä sen, että saha painaa enemmän kuin ennen.
Riippuu käytöstä, mutta varmaan kannattaa verrata stihl 400.1 , 400 Huskin 560/ 562, Makitan vastaavat, jos jotain vielä löydät, ja Echot. Itse ostaisin 500 i, mutta 261 oikeasti riittää puiden kaatoon, ja pätkintään Suomessa, vannesahat ja kenttäsirkelit sitten jatkojalostukseen. Se suunnittelu, kilometrit, ja vinssaaaminen jms. toiminta vie paljon enemmän aikaa vs. se runkojen pätkiminen, jos ketju on jossain kunnossa. Osta kympin viilat ja 261: een 20 tuuman laippa sen alkuperäisen kaveriksi, suomessa melkein kaikkiin puihin piisaa. Jatkojalostus erikseen.
Taitaa sertit olla nykyisin leimikko tai jopa kuviokohtaisia, ennen oli pefc aluetasoinen, jolloin Jalkasen systeemi toimi, oli järkevämpi.
Tuo raudus on varsinkin istutettuna vähän ongelmallinen, jos ei ole tarkoitus tehdä 2 jaksoista metsää. On karkea, ja kurittaa kuusia armotta, harvassa asennossa laatu kärsii. Taimet on kalliita, istutettuna muokkauksineen euron kappale, ei kannattaisi kahden euron kuitupuuna poistaa. Hieskoivu olisi hyvä ja edullinen taimikon täydentäjä, siemen syntyisenä laikun pojalta kasvaa kuusen kanssa samaan tahtiin, pehmeä puu, eikä hirvillekään hyvin kelpaa, ne vain siten pitäisi saada ensiharvennuksessa pois, mutta kun konekuskit ja puufirmatkin on niin sekametsäuskovia, ja sertifiaateissakin pitäisi lehtipuuta suosia. Näyttää käyvän niin, että kiertoajan loppuun kasvaa sitten 15- 20% hieskoivua, leppää, haapaa. Varsinkin, kun koittaa hieman pideltää kiertoaikaa/ lannoittaa, se lehtipuusekoitus on loppukasvatusasennossa tosi huono taloudellisesti, viimeistään viimeisessä harvennuksessa pitäisi kaikki saada pois. Vähentää vesakon raivuutakin sitten päätehakkuun jälkeen. Mutta itse kukin palstallaan miten haluaa, ja pikkukuvio mökin vieressä tietysti vähän eri asia.
Pitää paikkansa, sthilhin tekemissä ketjuissa ja terissä ei kovia ole tullut vastaan, kaikissa muissa on. Myös tuossa sthilhin laatikossa myytävässä strandin terässä jokusia kovia hampaita on ollut. Vähän turhan kalliita ne on tähän asti ollut, mutta laadukkaita ovat, ja viilattavuus on huippua. Monen mielestä hintansa väärtejä, ja joskus saattaa enemmän ostaessaan saada ihan edullisestikin.
Testasin puuilon timanttiviiloja, 4,8 ja 5,5 mm. 5,5 millisellä teroitin uusia käyttämättömiä raivurin teriä, Grinsholmin ja Bahcon terät. Näissä on ollut kovaksi karjenneita joukossa, sellaisien ensi teroitus metsässä sillä ainoalla viilalla ei ole herkkua, yleensä viila on pilalla, kun terästä on 1/3 terotettu. Aloitin timantilla, mutta aika äkkiä menetelmä vaihtui siihen, että varovasti kokeilin eka normiviilalla, ja jos tuntui kovalta, pyyhin sitten siitä hampaasta timantilla. 4,8 viilasin sahan tiikeriketjuja eli kiinalaisia/ vinkuintialaisia, huonoja halpisketjuja. Näissä kovat hampaat myös ongelma. Olisi pitänyt viilata jo uutena puhtaana, aika usein piti viila puhdistaa, puri kyllä. Eli kova pinta timantilla, ja loppputeroitus normaalilla. Tuntuu että viilat eivät ole kovin pitkäikäisiä. Ei yleiskäyttöön, mutta ihan hyvä olla pakissa tuollaisetkin. Kovapalaan en koittanut, mutta sellainen vaikutelma jäi, että siinä hommassa voisi tahti olla viila/ teroitus.