Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos linkistä, olisihan minun pitänyt pienentää pohjaa. Mutta nythän vasta hoksasin, että ostin tuon tilan n 70 tuhannella, ja myin siitä kymmenesosan tonnilla. Olisiko minun pitänyt erikseen vaatia tuota syntynyttä tappiota vahvistettavaksi verotukseen?
Itse myin pari määräalaa, hinta oli huomattavasti pienempi kuin kaupan seurauksena tapahtunut metsävähennyksen tuloutus. Muistaakseni omassa kirjanpito- ohjelmassani tuo myynti ei pienentänyt metsävähennyspohjaani, eikä veroilmoitusta täytettäessäkään näin käynyt, vaikka kaupasta tehtiin kaikki ilmoitukset. Eli metsävähennyspohja säilyi ennallaan, veroa kyllä tuli maksettavaksi, kun vähennys oli käytetty kokonaan ennen määräalan kauppaa. Mahtoiko mennä oikein?
Kerran myin puita arvelluttavalle ostajalle, ko. Yrityksen vaikeudet olivat tiedossa. Ehdottivat itse 60 % etumaksua, jolla kauppa sitten toteutuikin, loputkin rahat tuli sovitusti. Kaveri myi hintahuipun aikaan pikkusahalle puuta, kävi niin etteivät meinanneet hakatakaan, kun hinnat romahtivat ennen hakkuuta, saivat samanlaista puuta melkein 20 euroa halvemmalla uusista leimikoista. Oli onneksi Mhy mukana kaupanteossa, saivat sovittua tuon molempia tyydyttävällä tavalla. Polttopuita en ole nykyään enää kipannut tai rankoja pihaan laskenut, ennen kuin rahat on kourassa. Noissa on pettymyksiä tullut.
Kyllä näistä työtaistelutoimista ja muistakin markkinahäiriöistä joskus seuraa kaikenlaista, itsellä hakkuu käynnissä, ja hakkuun yhteydessä tuli esille uhkaava tukin hakkuukielto, ja päätehakkkuiden ostorajoitukset. Eli tilanteet muuttuu joskus äkkiäkin, ja silloin voi olla hyvä, että joku valvoo hakkuun toteutusta, jos vaikka kyseessä pari vuotta vanha kauppa. Runkohinnoittelu kyllä tuollaisia riskejä vähentää. Itse olen tehnyt yhden runkohintakaupan, sahan kanssa joka sahasi silloin muistaakseni 9 cm läpimittaan, ja lyhin tukki 3 m. Mutta vaati se jonkinlaiset exel- sulkeiset, kun muilla tarjoajilla oli perinteiset, tai pölkyn katkonnat ja mitat.
Ei kerry kasvua heti omistuksen alusta, puut kasvaa vain kesäisin. Talvikautena tulee vain tuhoja, puustopääoma pienenee.
Kyllä siinä runkohinnoittelussakin voisi joku ostaja jättää latvan reiluksi, varsinkin, jos hakkuutähteet on ostettu edullisesti, ja runkohinta on korkea. Runkohinnoittelussä jää se laho ilmeisesti kaikilla ostajilla vielä omilleen? Jääkös runkohinnoittelussa lumpit kaupan ulkopuolelle?
Kai niitä voi kuskata ihan samalla, kuin 2.7 kuitujakin. Varmaan on,että lyhyempiä kutsutaan jollain muulla nimellä, pölkky, parru tms. Mutta totta on sekin, että vaikka siinä kauppakirjassa kuitujen/ rankojen mitta taitaa monesti olla 270-280, ei niitä käytännössä tehdä, varmaan juuri sen takia, että kaikki loppu ketjussa niitä kiroilisivat. Minusta se pitäisikin sitten ottaa pois sieltä kaupan mitoista, ja rehellisesti tunnustaa, että alle 3 metrin mitat ei käytössä.
Juu, niitä mittoja on hyvä olla käytössä esim. Kaikki välillä 3.1- 6.1 mieluummin lyhyempiäkin. Kyllä sen millin alakokoisen voi tukiksi tehdä, jos on sen apteerauksen noin tökerösti aloittanut. Olen pyytänyt katkontalistat, ja kyllä niissä on joskus joku alimittainen tukki tehty. Mutta kyllä tuosta suorittavan kirjoituksesta jokainen varmaan tajuaa, että niillä mitoilla, kuskeilla, apteilla, ostajan puun tarpeella on loppupelissä vaikutusta tukin talteensaantiin, ei se kaikki järeä puuravara kuitupinossa sinne vahingossa päädy.