Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Se on hyvä tilanne ostaa metsiä, jos alle summa- arvon saa. Täällä on ollut yli kymmenen vuotta putkeen jo tilanne, että kokonaisarvon korjauksen saa heittää heti pois, ja monesti tarjoustakaan ei voi jättää alle arvion. Käytännössä kauppa käy summa- arvon ylittävillä kaupoilla. Metsävähennys ja sukupolvenvaihdoksissa mahdollisuus siirtää omaisuutta pienemmällä verolla on ollut jo vähän aikaa ainoa järkisyy ostaa ylihintaista metsää.
Kyllä noita tutkimuksia, ja artikkeleita varmaan olisi kasvuista ja harvennuksista, jos jaksaisi ja osaisi etsiä. Mutta mielestäni oleellista on, että ensiharvennus tehdään ajoissa, jotta jäävissä puissa on vihreää, ja ne saavat valoa. ( Pätee raivuillekin) Myöhemmätkin harvennukset on tarpeen, mikäli puusto halutaan kasvattaa järeäksi. Hoitamattomuus syö merkittävästi tuottoa. Se seuraava kuusikon aukko tulee minulle vähän alle 60 v kuusikkoon, sopiva pohja, mutta ei ole koskaan harvennettu. Elävää puuta vajaa 400 mottia/ ha, mutta uskon tukkia tulevan vain puolet. Jos olisi harvenneltu ajoissa, olisi siinä 15 vuoden päästä saman verran, josta tukkia 90%, ja harvennuksista 300 mottia puuta päälle. On noista ylitiheistä ja niiden myöhäisistä harvennuksista kokemusta, isäukko haaveili itse harventavansa, ja hakelämmitys, niin ”omat polttopuut” ajattelukin vaikutti. Pilalle meni,sillä ajatuksella.
Jotenkin tuntuu, että mänty kasvaa nuorena nopsempaan kuin kuusi, ainakin tuoreella kankaalla. Kiriikö kuusi myöhemmin kiinni? Tai siis missä järjestyksessä kasvu menee, mänty, kuusi, lehtikuusi, rauduskoivu m3/ha/a. Normaaleilla mt/omt pohjilla.
Ja sitten vielä valtava paine, että kiertoaikoja pitäisi pidentää. Minkäs ikäisenä sitä metsää sitten nykyään keskimäärin laitetaan nutuilleen? Itse tein pitkään päätehakkuita vain yli 100 vuotiaisiin. Nytemmin kyllä nuorempiinkin. Nuo luontaisesti syntyneet vanhemmat metsät tietysti on kasvaneet hitaammin, uudemmat istutetut kyllä kasvaa hoidettuina aika nopsaan päätehakkuujäreyteen.
Itse en käytä pienkonebensaa, sen käry saa voimaan pahoin. Joskus käytin kausisäilytyksessä, mutta nykyään ajan tankin ja kaasarin vaan kuivaksi. Ei tahdo vanhemmat sahat samoilla säädöillä käydä. Ei kyllä kuulu sijoittamiseen.
Metsä on siitä hyvä sijoitus, että puut kasvaa joka kesä, jos ovat eläviä.
Kiitos Ärrälle, voitko vielä tarkentaa, mihin tuo perustuu?
Tietä siihen ei ole tarkoitus laittaa, kun on ainoa kuvio pellon takana. Jos olisi pelkkä ainespuuhakkuu, niin ajettaisiin varmaan puuta vaan ojaan, mutta kun on risun ajo ja kannot, niin rumpu parempi. Pääsee sitten uudistamaan ja hoitamaankin helpommin.
5 hehtaaria kuusikkoa menee nurin. Tieoikeus 6m kulkee naapurin pellon kautta. Valtaojassa tulevan rummun paikalla on salaojan laskuaukot. Pitääkö minun jotenkin osallistua salaojien siirtoon, vai onko se kokonaisuudessaan naapurin projekti?
Näyttää olevan tuo metsätiedon keruu ja kuvioiden päivitys sellaista, että jos normi 3-4 hehtaarin fsc:ssä olevan kuvion säästöpuut jättää ryhmään, niin hetken päästä siinä on oma kuvionsa. Mutta puolensa siinäkin. Sellaiset puut, jotka eivät tule aukolla olemaan pitkäikäisiä, voi puuntuotoksen näkökulmasta mielestäni jättää hajalleen ( esim. Lepät), ja ne jotka pysyy pidempään, kannattanee keskittää ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ryhmät varmaan parempi, jos niitä ei sitten jatkossa hakata. Sopivissa paikoissa olevat ryhmät saattaa kyllä vaikkapa seuraava omistaja hakata, varsinkin, jos niistä on oma kuvionsa piirretty, tai yhdistyy viereiseen kuvioon.
Voi olla, että onkin. Katsoin storan tähtitiliä, 5 % näytti olevan korko. Jätän kyllä sinne ainakin toistaiseksi. Aika harvassa firmassa näyttää parempi osinkotuotto olevan.