Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsalaisia minäkin yhdessä vaiheessa laitoin noin reilu 10000 kpl, kun ei ollut bonuksia käytettävissä, ja suomalaiset toimittajat eivät luvanneet jalostettuja. Hyviä kokemuksia ruotsalaisista.
Jatkuvasta kasvatuksesta, tapani- myrsky kuritti silloisia metsiäni melko ankarasti, edellinen omistaja oli laiskasti harventanut, ja harvennutin ne kaikki juuri ennen myrskyä. Suuri osa meni aukoksi, osasta tuli juuri tälläisiä jk:n siirtymävaiheen metsiä, eli pohjapinta ala oli varmaan alle lakirajan, isoja puita kuitenkin reilusti siementuotantoa varten. Olinkin melko varma, että nämä paremmin säilyneet kuviot olisivat saaneet jatkaa jatkuvan kasvatuksen opein. Toisin kävi, jatkuvat tuuli- ja hyönteistuhot kurittivat puustoa toistuvasti, ja vain noin 10 % taimettui. Kun vertasi myrskyn tekemiin aukkoihin, jotka istutettiin kuuselle heti, reilu 10 vuoden vierekkäinen vertailu jaksottaisen kanssa sai vakuuttumaan, että jatkuva sopii vain harvoille paikoille, eikä oikein minun rahapussilleni. Hakkuutin nuo pari vuotta sitten paljaaksi, mutta heinittymisen takia taitaa olla työläimpiä uudistettavia, vaikka tuoretta kangasta vaan ovat. Jk. hakkuita olen kyllä jokusia teettänyt senkin jälkeen, mutta märemmillä jo osaksi taimettuneilla kuvioilla, lähinnä sen takia, että FSC:ssä kun olen, pitää erikoishakkuita olla muistaakseni 5 %.
Juu en minäkään nykyisin jätä, nuo oli tapanimyrskyn aukkoja, oli puulla sen verran huono menekki, että jätettiin paikoin ehjät puut pystyyn, kun ne oli vielä keskenkasvuisiakin. Silloin kun tuntui, että kaikki meni, niin halusi jotain jättää pystyynkin.
Ei, hakemus pitää edelleen jättää kahden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta. Aloitusaika merkitään hakemukseen. Minullahan kävi niin että tein noita taimikonhoitoja ahkeraan, ja niihin tuli tietopyyntöjä ylispuista. Ilmoittivat, että hylätään kokonaisuudessaan, kun osalla kuviota oli yli 20 ylispuuta. Sanoin, että teen uuden hakemuksen kielteisen päätöksen jälkeen, joissa rajaan säästöpuuryhmiä pois. Vielä ei päätöstä ole tullut, piti päättää joulukuun puolessa välissä. Nyt laki muuttui ( eivät huomanneet mainita, vaikka useaan kertaan oltiin yhteyksissä) onneksi ehdin tehdä uuden hakemuksen, ennen kuin työn aloituksesta ehti kulua puoli vuotta. Jos olisin päätöstä odottanut, olisi tuo puoli vuotta mennyt umpeen, ja uusi hakemuskin olisi automaattisesti tämän takia hylätty.
Puoli vuotta on se aika, jonka aikana aloitettu metka hanke pitää saada loppuun taimikonhoidossa. Muuttui vuodenvaihteessa vuodesta puoleen. Ennen pystyi siis aloittamaan uuden taimikonhoitohankkeen samalla kuviolla 4 vuoden kuluttua siitä, kun oli saanut siihen viimeksi tukea. Nyt 4,5 vuotta, ja jos sitä rahaa on odotettu vaikka vuoden päivät, tulee helposti pari kasvukautta lisää hoitotöiden väliin. Ja tietysti niitä tukikertoja mahtuu sitten kuviolle vähemmän, ennen kuin puusto on 11 metristä. Rahoitustukihan tuo onkin, eli tarkoitus on rahoittaa osa hoitotoimista. Mutta tämä ei liitykään enää kannon pituuteen.
Sehän noissa pitkissä käsittely ja maksatusajoissa on huono, että sen seuraavan tuen hakukin lykkääntyy, kun edellisen maksusta pitää olla se 5 vuotta. Kun siihen 80 senttiseen taimikkoon tekee varhaisperkauksen vaikka puoli metrisellä kannolla, rehevillä mailla seuraava raivaus on aika äkkiä tulossa. Nyt vielä -25 alkaen saa tuetun työn aloittaa puoli vuotta myöhemmin. Ja kun niitä hakemuksia on siellä jonossa yli kymmenen, niin aika homma selvittää sekin, mille kuviolle koska on tuki maksettu. Metsäkeskus käyttää tapion suosituksia hyvän ammattikäytännön ohjeena, mitäs siellä on kannon pituudesta sanottu?
Itse olen tuplataimet repäissyt irti toisistaan, ja istuttanut parhaisiin paikkoihin, joissa kuivumisesta ole vaaraa. Vähän olen pienimpiä taimia koittanut laittaa puhtaisiin korkeisiin mättäisiin, joissa muu kasvillisuus heti uhkaa, ja joissa ei välttämättä ole kosteutta niin paljoa. Isoimmat taimet sitten rehevimpiin paikkoihin, joissa kasvillisuus uhkaa, ja kosteutta piisaa. Vähän hidastaa istutusta, mutta hyvät kokemukset muuten. Oletteko havainneet eroja kasvussa 1 ja 2 vuotiaiden taimien kasvussa kuusella, ja istutatteko männyt pikkuisilla pikkolo- taimilla vai normaaleilla? Millaisia kokemuksia?
Tehokasvatukseen liittyen, jalostetuilla taimilla kehutaan saatavan reilusti kasvunlisää. Lähes puolet kuusen taimikoista olen kuitenkin joutunut istuttamaan ” siemenlähde tunnettu” taimilla, eli ovat ilmeisesti metsistä kerättyä. Viime vuosina olen kyllä saanut jo ” alustavasti testattu” taimiainesta, varmaan johtuen hyvistä siemenvuosista, sekä männyn ja koivun istutusten lisääntymisestä. Vasta -23 sain ensimmäiset ” testattu” taimet, niitäkin vain muutaman laatikon. Aina olen jalostettuja pyytänyt, nyttemmin suorastaan vaatinut. Taitaa jalostetuimmat helposti tulla istutetuksi firmojen omiin metsiin, jos kaikille ei piisaa. Ja noista jalostusasteista ja niiden merkinnöistä ei tahdo toimittavilla organisaatioillakaan aina olla tietoa. Kasvuisimmilla kuusilla on kyllä paikoitellen ollut aika paljon latvan vaihtoja, ja hallanarkuutta.
Tuo pitää paikkansa, pellolla pitää olla vyörengas, mahdollisimman joustava vetelä kummi, jossa ei kuljessä ole kuin kumia muutama milli. Metsässä sitten ketjujen kanssa mielellään pr 14 ristikudosrengas. 25 senttinen kanto kaatuu edeltä, tai sitten se on jo niin paksu, että pitää väistää.