Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Jos ei kohtuullista korvausta muuten saa, niin sitten pitää riidellä. Tiedän tapauksen, että metsästysmajan tontilta kaatui hakkuun yhteydessä pari isompaa haapaa. Mökki oli metsässä, eräänlaisen vesistön rannassa kyllä. Korvaus oli yli kymmenen vuotta sitten luokkaa 350-400 eur/ runko.
Kannattaa laittaa hirrenveistokurssin pitäjille vinkkiä, veistelijät ostavat mielellään hyvälaatuisia haapoja, hyviä ja kestäviä saunoja ja mökkejä niistä tulee, voi saada vähän enemmänkin kuin energiana. Mutta nyt on varmaan haavan myynnin aika, voi energiapuun hinta pian tippua.
Ylläoleva varmasti pitää paikkansa. Minulla on käynyt niin, että välivarastolta on tyrkytetty maksasammaleella yhteen kasvaneita taimia tai siellä talvehtineita edelliseltä istutuskaudelta jääneitä. Sekä päiväysvanhoja. Tuoreimmat, pakastetut, jalostetuimmat , eli tehokkaimmin istutettavat ja kasvuisimmat varmaan menevät helpommin firman urakalla istuttaville. Vähän silti on istutuksen jälkeen kuollut, niissäkin pääsääntöinen kuolinsyy on ollut tukkimiehentäi, torjuntakäsittely ei ilmeisesti ole tehonnut, ja kun olen pyrkinyt mahdollisimman nopeaan uudistusketjuun, niin täipaine on ollut jonkinnäköinen. Pahimmassa tapauksessa puolet taimista menehtyi, mieluummin suosin täysillä istutusmäärillä istutusta, silloin on pieni pelivara tuhoillekin . Toki taimien hinta on kuusella ja erityisesti koivulla jo sen verran kova, että vaikka itsekin istuttaa, ei niitä ylimääräisiä kannata laittaa.
Jos katsoo pelkästään suhteellista tuottoa, raha ei koskaan kasva metsässä. Jos on tarve ostaa vaikka sadan tonnin uusi sähköauto, sen verran rahaa kasvaa helpommin 70 vuotiaassa terveessä tukkikuusikossa, kuin 10 vuotiaassa haavikossa. Suhteellinen kasvu toki on jälkimmäisessä kymmenkertainen, mutta niillä prosenteilla ei autokaupassakaan makseta.
Kiitos paljon, juha.m.leppänen. Vielä kun taimien toimittajat tietäisivät, mitä ovat myymässä, ja tavara olisi tuoretta, ja karate-käsittely oikeasti tehty kunnolla.
On siinä siemenviljelmän numero, jos siemenet on viljelykseltä. Toki siinä etiketissä lukee muutakin. Itseäni kiinnostaisi oppia noiden jalostusasteiden erottaminen, männyllä taitaa olla jaossa jo pidemmällekin jalostettuja taimia. Kasvun lisäämistähän tässä monessa yhteydessä peräänkuulutetaan, sekä hiilipäästöjen sidonnan, että talouden takia. Tässä olisikin taimiasioista tietävien laittaa tätä kautta tietoa jakoon. Ja kun ne kuusen ja männyn taimet on käsittääkseni tässä vaiheessa kasvatettuja, ja tilaukset pitää tehdä viimeistään vuodenvaihteessa, niin miksi ei kukaan tahdo tietää, onko saatavissa 1 vai 2 vuotiaita, jalostettuja vai jalostamattomia, pakastettuja vai muita. Minusta taimiketjussa ei toimi jokin, jonka nykyaikana jäljitettävyyden, varastonhallinnan, tietokoneiden, sertifikaattien ja laatujärjestelmien aikaan pitäisi olla itsestäänselvää. Ja luke voisi niitä siemensatoennusteita julkaista ajoissa, ja vaikka karttoineen, jotta niitä voisi oikeasti käyttää hakkuu-ja uudistuspäätöksiä tehdessä.
Ruotsalaisia minäkin yhdessä vaiheessa laitoin noin reilu 10000 kpl, kun ei ollut bonuksia käytettävissä, ja suomalaiset toimittajat eivät luvanneet jalostettuja. Hyviä kokemuksia ruotsalaisista.
Jatkuvasta kasvatuksesta, tapani- myrsky kuritti silloisia metsiäni melko ankarasti, edellinen omistaja oli laiskasti harventanut, ja harvennutin ne kaikki juuri ennen myrskyä. Suuri osa meni aukoksi, osasta tuli juuri tälläisiä jk:n siirtymävaiheen metsiä, eli pohjapinta ala oli varmaan alle lakirajan, isoja puita kuitenkin reilusti siementuotantoa varten. Olinkin melko varma, että nämä paremmin säilyneet kuviot olisivat saaneet jatkaa jatkuvan kasvatuksen opein. Toisin kävi, jatkuvat tuuli- ja hyönteistuhot kurittivat puustoa toistuvasti, ja vain noin 10 % taimettui. Kun vertasi myrskyn tekemiin aukkoihin, jotka istutettiin kuuselle heti, reilu 10 vuoden vierekkäinen vertailu jaksottaisen kanssa sai vakuuttumaan, että jatkuva sopii vain harvoille paikoille, eikä oikein minun rahapussilleni. Hakkuutin nuo pari vuotta sitten paljaaksi, mutta heinittymisen takia taitaa olla työläimpiä uudistettavia, vaikka tuoretta kangasta vaan ovat. Jk. hakkuita olen kyllä jokusia teettänyt senkin jälkeen, mutta märemmillä jo osaksi taimettuneilla kuvioilla, lähinnä sen takia, että FSC:ssä kun olen, pitää erikoishakkuita olla muistaakseni 5 %.